ECF4CLIM

Mikä on ECF4CLIM?

Kansainvälisessä ECF4CLIM-hankkeessa pyritään kehittämään koulutusta kestävän elämäntavan edistämiseksi.

Hanketta rahoittaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, joka toimii Euroopan tiekarttana vihreään siirtymään. Hankeen tavoitteena on myös rakentaa kestävyysosaamisen kuvaus osaksi eurooppalaista osaamisviitekehystä yhdessä koulujen, opiskelijoiden ja opettajien kanssa.

Jyväskylän yliopiston lisäksi hankkeessa on mukana tutkimuslaitoksia Espanjasta, Kreikasta, Portugalista, Romanista ja Unkarista.

Tutkimusryhmä (KTL)

Hannu L. T. Heikkinen
Terhi Nokkala
Niina Myrkä

Hankeaika

1.10.2021 – 30.9.2025

Kokonaisrahoitus 

4,9 M €
KTL osuus 1 M €

Mistä kestävyysosaaminen on tehty?

Miten meidän tulisi osata toimia, jotta eläisimme kestävällä tavalla?

  • kestävyysosaaminen (sustainability competences)
  • millaisia tietoja, taitoja ja asenteita kestävämpään elämänmuotoon siirtyminen edellyttää ihmisiltä ja yhteisöiltä
  • suunnitellaan, testataan ja validoidaan kestävyysosaamisen kuvaus osaksi eurooppalaista osaamisen viitekehystä (European Competence Framework, ECF).

Hanke rakentaa kestäviä käytäntöjä

  • Hanke kehittää koulutuksen käytäntöjä ilmastonmuutosta vastaan ja kestävän elämäntavan puolesta ja
  • edistää muutosta kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti vakaalle pohjalle.

Osallisuuteen perustuva toimintatapa

Hankkeella on monitieteinen, ihmisten aktiiviseen osallisuuteen perustuva lähestymistapa. 
Tämä tulee sisältämään joukkoistamista ja yhteissuunnittelua. Lisäksi tutkijat tekevät yhteistyötä mukana olevien koulujen ja yliopistojen kanssa. Hankkeessa tullaan hyödyntämään

  • osallistavaa toimintatutkimusta (Participatory Action Research) ja
  • kansalaistiedettä (Citizen Science).

Hankkeen tavoitteet

  1. Tehdä alustava luonnos kestävyysosaamisen kuvauksesta (ECF for Climate Change and Sustainable Development) hyödyntäen aikaisemmin julkaistuja kuvauksia sekä soveltamalla joukkoistavia ja osallisuusperustaisia menetelmiä, joiden kautta opettajat ja opiskelijat osallistuvat niiden tuottamiseen.

  2. Hahmottaa, millaisella tasolla kestävyysosaaminen on tällä hetkellä kouluissa ja oppilaitoksissa. Perustason analyysi tehdään tarkastellen sekä yksilöiden ja että yhteisöjen toimintaa. Samalla kehittyy parempi ymmärrys siitä, millaisiin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota, kun kestävyysosaamista arvioidaan - toisin sanoen pyritään löytämään toimivia kestävyysosaamisen indikaattoreita. 

  3. Toteuttaa interventioita eli muutokseen tähtääviä toimia, joiden avulla tuetaan kestävyysosaamisen kehittymistä. Nämä interventiot voivat perustua teknisiin ratkaisuihin, organisaatioiden kehittämiseen tai pyrkimykseen muuttaa ihmisten käyttäytymistä.

  4. Arvioida, millä tavoin näillä interventioilla voidaan edistää kestävyysosaamista.

  5. Validoida edellä kuvatun prosessin tuloksena syntynyt kestävyysosaamisen kuvaus eli tarkastella, kuinka se täyttää sille asetetut vaatimukset, sopii aiottuun käyttötarkoitukseen ja osaksi yleistä eurooppalaista osaamisviitekehystä.