Tutkimusalueet ja strategia
Koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkimusalueet
Oppimisympäristöt ja oppimistulosten arviointi -tutkimusalueella tarkastellaan oppimisen, opetuksen, oppimisympäristöjen ja oppimistulosten arvioinnin kysymyksiä monitieteisestä ja -menetelmällisestä näkökulmasta. Kansainväliset vertailevat oppimistulosten ja koulutuksen arviointitutkimukset tuottavat luotettavaa tietoa siitä, miten opetukselle ja koulutukselle asetetut tavoitteet esimerkiksi perusopetuksessa on saavutettu ja kuinka tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti esimerkiksi perusopetus toimii. Tutkimuksissa mielenkiinnon kohteina ovat eri maiden koulujärjestelmien tulokset, lasten, nuorten ja aikuisten osaaminen sekä opetukseen, opiskeluun, kotiin ja kouluympäristöön liittyvät tekijät. Lisäksi niiden kautta saadaan tietoa koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta ja siitä, millaisia muutoksia osaamisessa tapahtuu (luotettavat trendit) sekä tuloksiin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimusalueella tarkastellaan myös oppimisprosessien ja -tulosten välisiä yhteyksiä erityisesti teknologiatuetuissa ja fyysisissä oppimisympäristöissä. Oppimista tarkastellaan yksilön, ryhmän ja yhteisöjen tasolla sekä niiden välisenä vuorovaikutuksena, lisäten ymmärrystä erityisesti oppimisprosessien yksilöllisestä ja sosiaalisesta vaihtelusta. Tutkimus tuottaa uutta tietoa siitä, miten teknologiaa käytetään pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla opetuksessa ja oppimisen tukena.
Korkeakoulutus pedagogisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä -tutkimusalue keskittyy laajasti korkeakoulutukseen yhteiskunnallisena instituutiona, organisaatioiden ja ammattien muodostamana kokonaisuutena. Yhteiskunnallisen korkeakoulututkimuksen alueella tarkastellaan monenlaisia kansallisia, kansainvälisiä ja ylikansallisia korkeakoulutuksen teemoja kuten akateemisia uria, korkeakoulujen toimintaa organisaatioina ja politiikkareformien vaikutuksia korkeakoulutukseen. Korkeakoulupedagogisessa tutkimuksessa tarkastellaan opetusta, opiskelua ja oppimista yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Tutkimus kohdistuu esimerkiksi korkeakouluopettajien työhön, opettajankoulutukseen ja opetussuunnitelmatyöhön sekä opiskelijoiden toimijuuden, viisauden edellytysten ja työelämätaitojen kehittämiseen.
Koulutus, työelämä ja elinikäinen ohjaus – tutkimusalue tutkii koulutuksen, työelämän, elinikäisen oppimisen ja elinikäisen ohjauksen välisiä yhteyksiä ja niiden merkitystä yksilöiden ja yhteiskunnan kehitykselle. Keskeisinä tutkimuksen kohteina ovat esimerkiksi nuorten ja aikuisten osaaminen ja osaamistarpeet, ammatillinen koulutus, koulutuksen ja työelämän välinen yhteistyö, ammatilliset ja koulutukselliset siirtymät, elinikäinen ohjaus, työpaikalla tapahtuva oppiminen, hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, pedagogiikan kehittäminen työelämän ja koulutuksen liittymispinnoille sekä yhteiskunnallinen osallisuus. Tutkimusalueella tarkastellaan myös koulutuksen taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tavoitteena on tuottaa tietoa, joka tukee koulutuksen ja työelämän joustavaa yhteensovittamista sekä auttaa kehittämään ohjauspalveluja, jotka edistävät yksilöiden mahdollisuuksia menestyä nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa ja työelämässä.
Koulutus, osallisuus ja kestävä yhteiskunta –tutkimusalue tutkii, miten yhteiskuntia ja yhteisöjä voi kehittää entistä yhdenvertaisemmiksi, tasa-arvoisemmiksi ja kestävämmiksi koulutuksen avulla. Tutkimusalueen hankkeet liittyvät muun muassa tulevaisuuden koulutuspolitiikkaan, yhteiskunnalliseen osallisuuteen, kestävyysosaamiseen, ympäristö- ja luontokasvatukseen sekä planetaariseen hyvinvointiin. Kestävyys ymmärretään ekologisena, sosiaalisena ja taloudellisena ilmiönä: ekologinen kriisi tapahtuu luonnossa, mutta ratkaisemiseksi tarvitaan ihmisten välistä yhteistyötä, joten se on myös sosiaalinen kysymys. Ratkaisujen tulee olla myös taloudellisesti kestäviä ja oikeudenmukaisia. Kaikkiin näihin kestävyyden ulottuvuuksiin pyritään löytämään vastauksia koulutustutkimuksen avulla.
Koulutuksen tutkimuslaitoksen strategia 2024-2028