Tarkemmat kirjoitusohjeet

Käsikirjoituksen lähtökohtana painettu tai verkossa julkaistu väitöskirja, lisensiaattityö tai pro gradu -tutkielma ?>
Asiasta mainitaan Journal.fi-alustalla käsikirjoituksen lähettämisen aloitusvaiheessa erillisessä kommenttikentässä.

Kirjoittaja tai kirjoittajat >
Syötetään Journal.fi-alustaan heidän käsikirjoitukseen antamansa osuuden mukaisesti.
Kirjoittajien osallisuus harkittava tarkoin: kuka on oikeasti kirjoittanut ja kuka vain kommentoinut.
Korkeintaan 6 kirjoittajaa (laajemmat työryhmät tarvittaessa käsikirjoituksen loppuviitteeksi).

LATAA TIEDOSTOPOHJA (.docx)!

Artikkeli- tai katsauskäsikirjoitus aloitetaan pääotsikolla ja suomenkielisellä abstraktilla asiasanoineen.
Lyhyempiin kirjoituksiin EI liitetä abstrakteja.
Artikkeliteksti seuraa abstraktia = tiivistää tutkimuksen toteutuksen, kun taas johdanto johdattaa aiheeseen.
Englanninkielinen tiivistelmä sijoitetaan käsikirjoituksen loppuun. 

Suomenkielinen ja englanninkielinen abstrakti >
Asiasanoineen 150 sanaa, yhden kappaleen pituinen, lyhyt selostus artikkelin sekä tutkimuksen sisällöstä =
tavoite, aineisto, menetelmät, keskeisin tulos.
Artikkelin pääotsikko myös abstraktin otsikko (englanniksi englanninkielisen abstraktin yhteyteen).
3–8 asiasanaa suomeksi (ks. Yleinen suomalainen ontologia (YSO) ja englanniksi.

Laajuus & asettelut

Artikkeli- ja katsauskäsikirjoitusten pituus = yläraja leipätekstille (sis. kaikki artikkeliin kuuluva teksti, myös tiivistelmät) 25 sivua + kuviot, taulukot, kuvat ja liitteet.
Muut suosituspituudet >
-> Lyhyemmät kirjoitukset 8‒9 sivua
-> Puheenvuorot 4‒8 sivua
-> Kirja-arvioinnit ja uutiset 4 sivua
-> Kolumnit 2 sivua.

Times New Roman 12 pt -fontti , riviväli 1,5.
Jokaisen reunan marginaali 2,5 cm.
Vasen reuna tasataan.
EI tavutusta.
EI automaattisia tyylejä (esim. otsikkotyylejä).
Luvut, otsikot ja kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä rivillä.
EI alaviitteitä, vältä loppuviitteitä (toimituksella oikeus rajoittaa määrää).

Taulukot, kuviot, kuvat & liitteet

Taulukoiden, kuvioiden ja kuvien tulee olla harkittuja ja selkeitä, korkeintaan 3–4 kpl.
MAKSIMILEVEYS = 13,4 cm. Huom. Taulukot sarakkeellisina, EI tekstinä (sanavälein ja rivinvaihdoin).

Otsikoidaan ilman lihavointia tai kursivointia ja loppupistettä.
2–4 kpl > Numeroidaan.
Esim. TAULUKKO 2. Xxx, KUVIO. Xxx.
Taulukon otsikko sijoitetaan taulukon yläpuolelle, kuvion ja kuvien otsikot alapuolelle.

Huom. Kuvien (.jpg tai .png) otsikot ja paikat merkitään käsikirjoitukseen mutta lähetetään omina, erillisinä tiedostoinaan.
Muista tekijänoikeudet: valokuvien otsikoihin merkitään kuvan ottaneen henkilön nimi jne.

Taulukoista, kuvioista ja kuvista on oltava sisällölliset viittaukset myös itse tekstin yhteydessä.
Esim. (ks. Taulukko 2),  Taulukossa 1 on esitetty..., kuviossa sekä kuvassa 1 havainnollistamme....

Huom. Taulukoitten, kuvioitten ja kuvien jälkeen seuraa avaavaa tekstiä =
Mitä kirjoittaja haluaa niistä lukijan huomioivan? Mikä niissä on analyysin kannalta tärkeää? 

Vain painovalmiit taulukot, kuviot ja kuvat hyväksytään. Kuviot ja kuvat voivat olla värillisiä, resoluutio 300. 
 
Taulukoiden ja kuvioiden fontti > Helvetica (tai Arial) 8,5 pt. 

EI pohjaväriä taulukoihin (ellei erottelun kannalta perusteltua) = harmaan sävyt ensisijaisesti.
Viivoituksia ja ruudutuksia voi tarvittaessa, tarkkaan harkiten käyttää palkkien erotteluun.

Liitteet >
Käsikirjoituksen loppuun, lähteitten jälkeen.
Otsikoidaaan ilman lihavointia tai kursivointia ja loppupistettä
Numeroidaan (jos korkeintaan 2–3), esim. LIITE 3. Xxxx 

Otsikointi & kappaleet

Pääotsikon fontti Times New Roman 14 pt lihavoituna.
Jokainen luku otsikoidaan ilman numerointia. 
Lehdessä käytetään vain kahden tason väliotsikoita (väliotsikot ja niiden alaotsikot).
Lukujen väliotsikot Times New Roman 12 pt lihavoidaan,
Väliotsikoitten alla olevat otsikot (2. taso = alaotsikot Times New Roman 12 pt) kursivoidaan.

Pää- ja väliotsikot = n. 5 sanaa = ytimekkäitä, informatiivisia, mielellään luvun sisältöä tarkemmin kuvaavia. Kaksoispisteen, kysymysmerkin tai pisteen jälkeen alkavan otsikon alkukirjain uudelleen isolla.

Nyrkkisääntö = yksi kappale, yksi keskeinen asia.
EI yhden virkkeen kappaleita eikä yhden kappaleen lukuja!

Aineistositaatit > 
4+ riviä > Erotetaan muusta tekstistä tyhjällä rivivälillä ja sisennyksellä, EI lainausmerkkejä.
1–4 riviä > Lainausmerkkeihin tekstin sisään.
EI kursivointeja.
EI irrallisia sitaatteja = edellä johdatteleva virke sitomassa sitaatit tekstiin.
Vieraskieliset sitaatit > Vain, jos kyse lingvistisestä tai diskurssianalyysista.

2. Bibliografiset ohjeet

Lähdeviitteet tekstissä

Tekstiviitteisiin kirjoittajan sukunimi + tekstin ilmestymisvuosi.
Sivunumero tarvittaessa suoriin lainauksiin, taulukoihin, kuvioihin tms. tietoon selvästi paikannettavissa tietylle sivulle viitattavassa teoksessa, esim. (Manninen 2004, 200).

Viittaus saman kirjoittajan eri teoksiin >
Aikajärjestyksessä alkaen vanhimmasta, erotetaan toisistaan pilkulla (Swain 2003, 2004).
Saman vuoden tuotokset erotellaan pienin kirjaimin a, b, c jne. (Simola 2004a, 2004b).

2 kirjoittajaa > Molempien sukunimet mainitaan joka kerta viitattaessa.
3‒5 kirjoittajaa > Ensimmäisen kerran viitattaessa kirjoitetaan kaikkien kirjoittajien sukunimet. Seuraavissa viitteissä vain ykköskirjoittajan sukunimi + ym.
Esim. Marton, Willis ja Keys (1994) osoittivat ... (Marton ym. 1994). 
6 + kirjoittajaa > Vain ykköskirjoittajan sukunimi + ym. joka kerta viitattaessa.

Tekstiin ja-sana, sulkuihin &-merkki >
Esim.
-> Goman ja Perttulan (1999) mukaan...
-> Tutkimuksen perusteella (Goman & Perttula 1999) voidaan todeta...
-> Leino, Linnakylä ja Malin (2006) tarkastelevat....
-> Havik, Bru ja Ertesvågin (2015a) tutkimuksessa ... 
Huom. 6 + kirjoittajaa > Tekstissä ja suluissa ym.

Viittaukset useisiin (eri tekijöiden) lähteisiin >
Listataan aakkosjärjestykseen, erotellaan toisistaan puolipisteellä (Lindblom-Ylänne & Nevgi 2003; Tynjälä 1999b).

Useammalla kirjoittajalla sama sukunimi > Erotellaan etunimen kirjaimella toisistaan.

Teoksessa ei kirjoittajaa >
Viitataan joko teoksen tai sen julkaisijayhteisön nimeen.
Esim. ... koulujen määrä (Suomen tilastollinen vuosikirja 2000), (Opetushallitus 2005).

Pitkä teoksen nimi, erit. opetussuunnitelmat >
Voidaan viitteessä lyhentää, kunhan se on tunnistettavissa ja löydettävissä oikeassa kohdassaan lähdeluettelossa.
Esim.
Tekstissä:... (POPS 2014). Lähteissä: POPS 2014. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2014:96. Helsinki: Opetushallitus.

Käännetty tai uudelleen julkaistu teos tai toiset ym. painokset >
Tekstiin sulkuihin vuosiluku teoksesta, jota on käytetty lähteenä (ks. myös Lähdeluettelo: lähteiden merkintä). 

1 virke viittauksessa >
Virkkeen päättävä piste sulkujen ulkopuolelle.
1 + viitattavia virkkeitä >
Viimeisen virkkeen perään piste, viittaus sulkujen sisälle + toinen piste ennen loppusulkumerkkiä.

Huom. Kappaleen loppuun sijoitettavia usean eri lähteen viittauksia vältettävä >
Ei käy selväksi, mikä edeltävissä virkkeissä on referoitu mistäkin lähteestä. 

Lähdeluettelo

Otsikko = Lähteet.
Lähteet erotellaan rivivälein toisistaan.
EI sisennyksiä, tavutusta, kursivointeja tai lihavointeja.

Kaikki lähteet samaan luetteloon. EI erillisiä laki-, arkisto- tai julkaisemattomien lähteiden luetteloita.
Poikkeus: tutkimuksen aineistona käytettyjen kirjallisten aineistojen luettelot (ns. primaarilähteet), esimerkiksi oppikirjatutkimuksessa tai katsauksessa.

Toisen käden lähteet (lähteitä, joissa on referoitu alkuperäisen julkaisun tai tutkimuksen tietoja) >
EI käytetä. Jos alkuperäislähdettä ei ole kuitenkaan saatavilla, molemmat lähteet mainitaan lähdeluettelossa.

Kaikkien tekstissä viitattujen lähteiden tulee löytyä lähdeluettelosta! 
Poikkeukset: henkilökohtaiset kommunikaatiot (esim. haastattelut, tiedonannot, sähköpostiviestit, puhelinkeskustelut) ja muistiinpanot vain lähdeviitteisiin, ei lähdeluetteloon.
Kaikkiin lähdeluetteloon kirjattuihin lähteisiin tulee myös viitata tekstissä!

Lähteiden merkintä

Kirjoittajan mukaan aakkosjärjestykseen nimi–vuosi-järjestelmän mukaisesti.

Julkaistavaksi hyväksytty, julkaisematon lähde > Julkaisuvuoden tilalle sulkuihin painossa.
Esim. Heiskanen, Y. & Heiskanen, X. painossa. Xxxx....

Saman kirjoittajan lähteet > Vuosiluvun mukaan vanhimmasta uusimpaan.

Ensimmäinen kirjoittaja sama, teoksia muitten kirjoittajien kanssa >
EI ensimmäisen kirjoittajan mukaan aikajärjestykseen vaan aakkosjärjestykseen muitten kirjoittajien sukunimen etukirjaimen mukaan. 
Esim.
_{Kosunen, S. 2018.
Kosunen, S., Ahtiainen, H. & Töyrylä, M. 2018.
Kosunen, S. & Haltia, N. 2018.
Kosunen, S., Haltia, N. & Jokila, S. 2015.
Kosunen, S., Haltia, N., Saari, J., Jokila, S. & Halmkrona, E. 2020.}

Sukunimessä pienellä kirjoitettu etuliite (esim. de, van, von) >
Aakkostetaan sukunimen ison kirjaimen mukaan (esim. van Dijk laitetaan D:n kohdalle).

Suomalaiset ja englanninkieliset kirjan tai artikkelin nimet >
Alkukirjainta lukuun ottamatta pienillä kirjaimilla (perusoikeinkirjoitus huomioiden).
Poikkeus: saksalaiset substantiivit isoilla kirjaimilla.
Poikkeus: lehtien nimet alkuperäisissä kirjoitusasuissaan.
Esim. Studies in Higher Education.

Kaksoispisteen, kysymysmerkin tai pisteen jälkeen alkava kirjan tai artikkelin toinen nimi >
Alkukirjain uudelleen isolla.
Esim.
-> Ikonen, L. 2000. Ammattikorkeakoulusta asiantuntijaksi? Opiskelijoiden ajatuksia asiantuntijaksi kehittymisestä.
-> Talvia, S. & Tuijula, T. 2018. Lautasen tuolta puolen: Alakoululaisten kouluruokailudiskurssit ja kouluruokailun kehittämiseen heijastuvat jännitteet.

Suomennettu teos > Merkitään Suom.
Esim. Deutsch. D. 1997. Todellisuuden rakenne. Suom. K. Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita.

Käännetty teos > Merkitään Käänt.
Esim. Tejessy, G. 1969. The mind of a mnemonist. Käänt. L. Simmonds. New York, NY: Avon Books. Alkuperäisjulkaisu 1930.
Huom. Muiden kielien käännöksiin alkuperäisjulkaisun vuosiluku, suomennoksiin EI. 

Uudelleen julkaistu teos > Merkitään sekä ensipainoksen että uusintapainoksen vuosi.
Esim. Bronfenbrenner, U. 1979/1996. The ecology of human development: Experiments by nature and design. Cambridge, MA: Harvard University Press

Toiset ym., korjatut ja uusitut painokset > 
Esim.
-> Eskola, J. & Suoranta, J. 2005. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 7. painos. Tampere: Vastapaino.
-> von Wright, G. W. 1968. Logiikka, filosofia ja kieli. 2. uusittu painos. Helsinki: Otava.
-> Cohen, J. 1977. Statistical power analysis for the behavioral sciences. Korj. painos. New York, NY: Academic Press.

Sanomalehtiartikkelit >  Kirjoittajatiedot + lehden osa ja sivunumero (Helsingin Sanomat, A3, 8).


Verkkolähteiden esittäminen 

1) Pysyvät tunnisteet (persistent identifiers, PID) =
julkaisija sitoutunut pitämään julkaisun saatavilla huolimatta muutoksista = verkko-osoite ei muutu >
Luettu-päivämäärää EI merkitä.

DOI-osoitteet > Kokonaisin osoittein (https://doi.org/...). 
Esim. Biesta, G. & Tedder, M. 2007. Agency and learning in the lifecourse: Towards an ecological perspective. Studies in the Education of Adults 39 (2), 132–149. https://doi.org/10.1080/02660830.2007.11661545
Huom. EI pistettä DOI-osoitteen loppuun

URN-osoitteet > Kokonaisin osoittein (http://urn.fi/...).
Esim. Knif, L. 2021. Moninainen kuvis: Osallisia tiloja, tasa-arvon tekoja, taiteella tiedettyä toimijuutta. Kasvatustieteellisiä tutkimuksia 112. Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7267-9
Huom. EI pistettä URN-osoitteen loppuun

2) EI pysyvää tunnistetta = sisältö ja osoite voivat muuttua >
Luettu (tai katsottu)-päivämäärä merkitään. 
Huom. Lähdemerkinnän loppuun piste + sulkuihin loppuun toinen piste.

URL-osoitteelliset >
Esim.
-> UNESCO. 2018. UNESCO global action programme on education for sustainable development. https://en.unesco.org/globalactionprogrammeoneducation. (Luettu 13.1.2022.)
-> Varto, J. 2005. Laadullisen tutkimuksen metodologia. Helsinki: Elan Vital. http://arted.uiah.fi/synnyt/kirjat/varto_laadullisen_tutkimuksen_metodologia.pdf. (Luettu 3.2.2022.)
Verkkovideolähteet > http:///....... (Katsottu X.X.XXXX.)

3) Open access/Online first -julkaisut > DOI on vahva viite =
julkaisun tunnistenumero osoitteessa, vuosikerta joko on tai ei ole.
Esim.
-> Vehviläinen, S. & Souto, A.-M. 2021. How does career guidance at schools encounter migrant young people? Interactional practices that hinder socially just guidance. International Journal for Educational and Vocational Guidance. https://doi.org/10.1007/s10775-021-09467-2
-> Martela, F. & Riekki, T. J. J. 2018. Autonomy, competence, relatedness, and beneficence: A multicultural comparison of the four pathways to meaningful work. Frontiers in Psychology 9. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2018.01157

4) Finlex.fi sähköinen säädöskokoelma > EI merkitä lähteisiin.
Säädöksen numero + päivämäärä merkitään lähdeluetteloon oikean sisällön varmistamiseksi.
Esim. Perusopetuslaki 1998. 628/21.8.1998.

Mallilähdeluettelo 

_{Aaltola, J. & Suortamo, M. (toim.) 1995. Yliopisto-opetus. Korkeakoulupedagogiikan haasteita. Jyväskylä: PS-kustannus.}

<sub>Barber, M. & Mourshed, M. 2007. How the world's best performing school systems come out on top. Lontoo: McKinsey & Company.

Bronfenbrenner, U. 1979/1996. The ecology of human development: Experiments by nature and design. Cambridge, MA: Harvard University Press.

Deutsch, D. 1997. Todellisuuden rakenne. Suom. K. Pietiäinen. Helsinki: Terra Cognita.</sub>

_{Diamond, R. M. 2005. The institutional change agency: The expanding role of academic support centers. Teoksessa S. Chadwick-Blossey & D. R. Robertson (toim.) To improve the academy, Vol 23. Bolton, MA: Anker, 24–37.}

_{Ellis, C. 2007. Telling secrets, revealing lives: Relational ethics in research with intimate others. Qualitative Inquiry 13 (1), 3–29. https://doi.org/10.1177%2F1077800406294947}

_{Eskola, J. & Suoranta, J. 2005. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 7. painos. Tampere: Vastapaino.}

_{Hilpelä, J. 2002. Kasvatuksen tutkijan eettinen vastuu. Kasvatus 33 (1), 74–84.}

_{Ikonen, L. 2000. Ammattikorkeakoulusta asiantuntijaksi? Opiskelijoiden ajatuksia asiantuntijaksi kehittymisestä. Julkaisematon pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto.}

_{Knif, L. 2021. Moninainen kuvis: Osallisia tiloja, tasa-arvon tekoja, taiteella tiedettyä toimijuutta. Kasvatustieteellisiä tutkimuksia 112. Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7267-9}

_{Liiten, M. 2004. Lukioiden ja ammattikoulujen opinto-ohjaukselle kehut OECD:ltä. Helsingin Sanomat 4.2.2004, A15.}

_{Niiniluoto, I. 2000. Johdatus merkityksen merkityksiin. Teoksessa A. Airola, H. J. Koskinen & V. Mustonen (toim.) Merkillinen merkitys. Helsinki: Gaudeamus, 13–25.}

_{Pearson, M. & Brew, A. 2002. Research training and supervision development. Studies in Higher Education 27 (2), 135–150.}

_{Perustuslaki 1999. 731/11.6.1999.}

_{Pfahl, L. & Powel, J. J. W. 2005. Die Exklusion von Schüler/innen mit sonderpädagogischem Förderbedarf. Gemeinsam leben – Zeitschrift für Integrative Erziehung 10, 68–78.}

<sub>POPS 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet 2014:96. Helsinki: Opetushallitus.

UNESCO. 2018. UNESCO global action programme on education for sustainable development. https://en.unesco.org/globalactionprogrammeoneducation. (Luettu 13.1.2022.)</sub>

_{de Wal Pastoor, L. 2016. Rethinking refugee education: Principles, policies and practice from a European perspective. Teoksessa A.W. Wiseman (toim.) Annual review of comparative and international research. International perspectives on education and society 30. Bingley: Emerald Publishing, 107–116.}

Tarkista erityisesti tiedot lehdistä (vol, nro, sivut) sekä julkaisujen kustantajatiedot (kustantajan kotipaikka ja nimi = Ei painopaikka tai painotalon nimi).

3. Stilistiset ohjeet

EI automaattisia tyyliasetteluja (esim. otsikointityylejä) käsikirjoitukseen.

Lihavointi > Vain pääotsikko ja lukujen väliotsikot (1.taso) lihavoidaan.
EI muita lihavointeja tekstiin eikä lähdeluetteloon.

Kursivointi >
Lukujen 2. tason väliotsikot (alaotsikot) kursivoidaan, ks. myös Otsikointi & kappaleet.
Vierasperäiset sanat kursivoidaan tekstiin silloin, kun ne on samassa yhteydessä suomennettu.
Esim.
... Brown ja Lauderin (1996) käsitteet kelpoisuudesta (eligibility), sitoutumisesta (engagement) ja vaurauden luomisesta (wealth).
EI muita kursivointeja tekstiin eikä lähdeluetteloon (kirjojen, lehtien ja artikkeleitten nimiä, käsitteitä tai erisnimiä ei kursivoida).

"Lainausmerkit" > Vain 1‒4 riviä pitkiin suoriin lainauksiin tai aineistositaatteihin tekstin sisässä.
EI muuta tekstiä lainausmerkkeihin, esim. ilmauksia "hipsuissa" tai ironisessa ja kriittisessä suhtautumisessa johonkin ilmiöön.> Tyylillisesti sopivampia = niin kutsuttu tai niin sanottu -ilmaukset.
Esim.
Jotkut suhtautuvat kielteisesti niin sanottuun totatteluun.
Ei ole selvää, löytyykö niin kutsutuista innovaatioyliopistoista kiinnostusta perustutkimukseen. 

'Puolilainausmerkki' > Vain toisen lainauksen sisällä.
Esim. Tutkittava sanoi: ”Silloin puhuttiin ’epäselvyyksistä’, enkä tiennyt mitä niillä tarkoitettiin.”

Sisennykset > 4 + rivin suorat sitaatit sisennetään.
EI muita sisennyksiä tekstiin eikä lähdeluetteloon.

Lyhenteistä

EI lyhenteitä tekstiin = kirjoitetaan kokonaisin sanoin. Lyhenteitä vain sulkeiden sisään.
Poikkeus: ym. viitattaessa lähteeseen, jolla 6+ kirjoittajaa

Käytetyimpiä lyhenteitä = ks. (EI kts.), esim., mm., vrt., ym. (EI et al.), jne., tms., yms. ja ts.
EI käytetä mt., emt. tai mts. (EI myöskään ibid) > lähde toistetaan joka kerran.
Huom. eri merkitykset > ks. = katso tarkemmin, lisätietoja saat; vrt. = kuitenkin, ainakin osin, poikkeava tieto.

Erilaisten merkkien käytöstä

Kysymysmerkki ? > Päättää kysymysmuotoisen virkkeen.
Kysyvän sivulauseen loppuun vain, jos päälausekin on kysyvä.
Esim.
-> Tiedätkö, onko kurssitapaamisemme maanantaina?
-> Tiedustelen, onko kurssitapaamisemme maanantaina.

Vinoviiva / > EI käytetä.
Esim. ja/tai = valitaan jompikumpi vaihtoehto.

Prosenttimerkki  % ja desimaalien merkintä >
Luvun ja merkin väliin tulee tyhjä väli, desimaalit pilkulla, esim. (40,6 %).
Prosenttimerkki kirjoitetaan taivutusmuodoissa sanoin lyhentämisen sijaan.
Esim. ... 40,6 prosenttia vastaajista.

Kaksi raja-arvoa ‒ >
Väliin pitkä viiva eli ajatusviiva ‒ , ei lyhyempi yhdysviiva (-).
Esim. 4–6-vuotiaat; sivuilla 35–38.
Tekstin sisällä & lähdeluettelossa.

Luetelmat

Luetelma yksittäisistä sanoista + johdantoilmaus täydellinen lause >
Yleensä sana seuraava(t), pienet alkukirjaimet ja piste vain lopussa.
Esim.
Luokkajärjestäjän tehtävät ovat seuraavat:
– luokan tuulettaminen
– liitutaulun pyyhkiminen
– seuraavan tunnin tarvikkeiden jakaminen.

Luetelman osat itsenäisiä virkkeitä > aloitetaan isolla kirjaimella, päätetään pisteeseen.
Esim.
Luokkajärjestäjälle kuuluu seuraavia tehtäviä:
– Luokka on tuuletettava välitunnilla.
– Liitutaulu on pyyhittävä puhtaaksi.
– Seuraavan tunnin tarvikkeet on jaettava valmiiksi pulpeteille.

Käsikirjoituksien sisältö ja kieli ovat kirjoittajien vastuulla. Kannattaa hyödyntää Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston ohjepankkia (kielioppiin, pilkutuksiin yms. kielenhuollollisiin kysymyksiin ohjeistuksia).