Vuoden tiedeartikkeli

Kasvatus-lehti palkitsee vuosittain yhden artikkelin Vuoden tiedeartikkeli -nimikkeellä

Palkinnon tavoitteena on kannustaa kirjoittajia paitsi tekemään hyviä tieteellisiä tutkimuksia myös kertomaan tuloksistaan hyvällä suomen kielellä. Palkinnon saannin keskeisiä kriteereitä ovat aiheen ajankohtaisuus ja laajalle lukijakunnalle sopivuus, hyvin toteutettu tutkimus ja hyvä kieliasu, jota on nautinto lukea. Valinnan tekee lehden toimitusneuvosto, ja palkinto jaetaan Kasvatustieteen päivillä.

2022 lehden toimitusneuvosto myönsi palkinnon Sonja Kosuselle, Alina Inkiselle, Nina Haltialle ja Suvi Jokilalle artikkelistaan "Tarjonta ja kysyntä valmennuskurssimarkkinoilla opiskelijavalintauudistuksen aikana" (Kasvatus 1/2022). Palkinto julkaistiin Kasvatustieteen päivien avajaisissa 23.11.2023 Vaasassa. Perustelut valinnalle voi lukea täältä. Palkittu artikkeli on luettavissa osoitteessa https://doi.org/10.33348/kvt.113945

2021 myönnettiin poikkeuksellisesti kaksi palkintoa: Hannu Simolalle artikkelistaan "Dekontekstualisaation lyhyt historia"(Kasvatus 4/2021) sekä Anne-Mari Väisäselle ja Maija Lanakselle artikkelistaan "Dekontekstualisaatio kiusaamiskirjallisuudessa" (Kasvatus 4/21). Palkinnot julkaistiin Kasvatustieteen päivien avajaisissa 24.11.2022 Oulussa. Toimitusneuvoston perustelut valinnoille voi lukea täältä. Molemmat palkitut artikkelit ovat luettavissa osoitteessa https://journal.fi/kasvatus/issue/view/7938

2020 palkinnon saivat Piia Seppänen, Sonia Lempinen, Nina Nivanaho, Iida Kiesi ja Martin Thrupp artikkelistaan "Edu-bisnes peruskoulussa: Kohti 'eduekosysteemiä'" (Kasvatus 2/2020). Palkinto julkaistiin Kasvatustieteen päivien (etäkonferenssi) avajaisissa 25.11.2021. Toimitusneuvoston perustelut valinnalle voi lukea täältä.

2019 palkinnon sai Reijo Miettinen artikkelistaan "21. vuosisadan kompetenssit – OECD kasvatuksen kielen uudistajana" (Kasvatus 3/2019). Palkinto julkaistiin Kasvatustieteen päivien avajaisissa 15.12.2020 Helsingissä.Toimitusneuvoston perustelut valinnalle voit lukea täältä .

2018 palkittiin Kati Vasalammen, Minna Torpan, Kenneth Eklundin, Timo Ahosen, Marja-Kristiina Lerkkasen ja Anna-Maija Poikkeuksen artikkeli ”Muutostrendien tarkastelu nuorten koulumotivaatiossa ja -hyvinvoinnissa – kohorttitutkimus yli kolmen ajankohdan”. Palkinto julkaistiin Kasvatustieteen päivillä Joensuussa 21.11.2019.

Kasvatus-lehden päätoimittaja Janne Varjo kukitti palkitut Marja-Kristiina Lerkkasen (keskellä) ja Kati Vasalammen. Kuvaaja Anna-Maija Tuuliainen

Nuorten koulumotivaation ja kouluhyvinvoinnin laskusta on viime vuosina keskusteltu niin vanhempien, opettajien kuin mediankin keskuudessa. On myös esitetty, että alhainen koulumotivaatio ja hyvinvoinnin kokemus voisivat selittää viimeisimpien PISA-tulosten heikentymistä. Tästä ei kuitenkaan ole ollut tutkimusnäyttöä. Palkittu artikkeli kyseenalaistaa julkisen keskustelun nuorten koulumotivaation ja hyvinvoinnin voimakkaasta laskusta ajan myötä.

– Tosiasiassa tulokset osoittavat, että yleisellä tasolla muutosta on tapahtunut vain vähän. Tulokset viittaavat kuitenkin motivaation heikentymiseen äidinkielen oppiaineessa ja erityisesti poikien kohdalla, akatemiatutkija Kati Vasalampi toteaa.Tulokset eivät tue yleistä keskustelua selvästä koulumotivaation tai kouluhyvinvoinnin tason laskusta viimeisen vuosikymmenen aikana. Sen sijaan motivaation lasku äidinkielessä saattaa liittyä lukutaidon tason laskuun, jota on havaittu myös viimeaikaisissa PISA-tutkimuksissa.

– Tämä on huolestuttava havainto, kun tiedetään, miten suuri merkitys esimerkiksi lukemismotivaatiolla on koulusuoriutumiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen, Marja-Kristiina Lerkkanen lisää.Jyväskylän yliopistossa ovat jo pitkään seurattu oppilaiden motivaation ja hyvinvoinnin muutoksia laajoilla seuranta-aineistoilla. Palkitussa artikkelissa tarkasteltiin 7.-luokkalaisia koskevia tutkimusaineistoja vuosilta 2007, 2010 ja 2014.– Tutkimustehtävä on taustoitettu erityisen hyvin, ja se antaa lukijalle hyvät perustiedot ja tilannekuvan. Mielenkiintoiset uudet tulokset kyseenalaistavat yleisen käsityksen koulumotivaation tai kouluhyvinvoinnin laskusta, Kasvatus-lehden toimitusneuvosto toteaa palkinnon perusteluissa.

Palkittu artikkeli on julkaistu Kasvatus-lehden numerossa 4/2018. Artikkeli on luettavissa täällä http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201811154717

2017 palkinnon saivat Sonja Kosunen, Piia Seppänen ja Venla Bernelius artikkelistaan "Naapurustojen segregaatio ja kaupunkilaisperheiden eriytyvät kouluvalintastrategiat" (Kasvatus 3/2016). Palkinto julkaistiin Kasvatustieteen päivien päätöstilaisuudessa 1.12.2017 Rovaniemellä. Kirjoittajien kiitossanat voit lukea täältä.Toimitusneuvoston perustelut valinnalle löytyvät täältä.Palkitun artikkelin voit lukea Elektrassa.

2016 palkinnon saivat Aarno Kauppila ja Sirpa Lappalainen artikkelistaan "Vammais- ja koulutuspolitiikan risteyksessä rakentuvan kansalaisuuden paradoksi" (Kasvatus 2/2015). Palkinto julkaistiin Kasvatustieteen päivien päätöstilaisuudessa 18.11.2016 Turussa.Toimitusneuvoston perustelut valinnalle voit lukea täältä.Palkitun artikkelin voit lukea Elektrassa.

2015 palkinnon saivat Sari Sulkunen ja Kari Nissinen artikkelistaan "Suomalaisnuorten lukijaprofiilit" (Kasvatus 1/2014). Palkinto julkaistiin Kasvatustieteen päivien päätöstilaisuudessa 20.11.2015 Vaasassa.Toimitusneuvoston perustelut valinnalle voit lukea täältä.Palkitun artikkelin voit lukea Elektrassa.

2014 palkinnon sai Saila Poulter artikkelistaan "Uskonto julkisessa tilassa: koulu yhteiskunnallisuuden näyttämönä" (Kasvatus 2/2013). Palkinto annettiin voittajalle Kasvatustieteen päivien päätöstilaisuudessa 21.11.2014 Oulussa.Toimitusneuvoston perustelut valinnalle voit lukea täältä. Palkitun artikkelin voit lukea Elektrassa.

2013 palkinnon sai Mira Kalalahti artikkelistaan "Perhetaustan vaikutus tyttöjen ja poikien koulunkäyntiin" (Kasvatus 4/2012). Palkinto annettiin voittajalle Kasvatustieteen päivien päätöstilaisuudessa 22.11.2013 Jyväskylässä.Toimitusneuvoston perustelut valinnalle voit lukea täältä.Palkitun artikkelin voit lukea Elektrassa.