Kasvatuksen teemanumerot


Onko mielessäsi hyvä aihe teemanumeroksi? Onko Sinulla halua ja asiantuntijuutta koota teemanumero? Kasvatus-lehti ottaa vuosittain vastaan teemanumeroehdotuksia. Lähetä teemanumeroehdotuksesi osoitteeseen kasvatus-toimitus@jyu.fi. Ehdotukset käsitellään kerran vuodessa Kasvatustieteen päivillä, ja käsiteltäviksi otetaan lokakuun loppuun menessä lähetetyt ehdotukset. 

Teemanumeroehdotus on noin kolmen sivun esitys, jossa kerrotaan seuraavat tiedot: tarkasteltava teema, sen rajaus ja aiheen merkitys; teemanumeron toimittajien tutkimus ja asiantuntijuus teeman parissa; kirjoittajakutsu eli kuvaus siitä, millaisia tekstejä teemanumeroon toivotaan.

Kirjoittajakutsuja tuleviin teemanumeroihin:

Opiskeluhuolto lasten ja nuorten oppimista sekä hyvinvointia tukemassa (3/25)

Koulu on lapsille ja nuorille tärkeä kehitysympäristö; sillä on hyvin merkittävä rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa ja edistämisessä. On kuitenkin havaittu, että suomalaisnuorten kokema uupumus on lisääntynyt niin perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa kuin korkeakoulutuksessakin. Yhteiskunnallisessa keskustelussa on myös noussut esiin huoli opiskeluhuollon palvelujen riittävyydestä. Koronapandemian aika lisäsi nuorten hyvinvoinnin haasteita entisestään, mutta opiskeluhuoltopalvelujen käyttö väheni tuolloin, osin palvelujen saatavuuden heikentymisen vuoksi. Palvelujen käyttö ei ole palautunut vieläkään täysin koronapandemiaa edeltäneelle tasolle.

Opiskeluhuolto on kattotermi, joka kattaa sekä oppilas- että opiskelijahuollon. Opiskeluhuolto tarkoittaa oppilaan ja opiskelijan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen ja ylläpitämisen lisäksi niitä tukevaa toimintaa koulussa ja oppilaitoksessa. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä ehkäisevänä yhteisöllisenä opiskeluhuoltona että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona, johon sisältyvät koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut, kuraattori- ja psykologipalvelut sekä monialainen asiantuntijaryhmä, joka kootaan tapauskohtaisesti oppilaan tueksi.

Kasvatuksen teemanumero 3/25 tarttuu tähän yhteiskunnallisesti ajankohtaiseen ja tärkeään aiheeseen: opiskeluhuoltoon ja siihen, miten opiskeluhuollon palvelut voisivat mahdollisimman hyvin tukea lasten ja nuorten oppimista sekä hyvinvointia. Teemanumeron avulla pyrimme tuottamaan tietoa, jota voidaan hyödyntää sekä opiskeluhuollon palvelujen kehittämisessä että lasten ja nuorten oppimisen sekä hyvinvoinnin tukemisessa. Tämä tieto on hyödyllistä opettajille, rehtoreille, opiskeluhuollon henkilöstölle, vanhemmille, tutkijoille sekä päättäjille.

Toivomme teemanumeroon tieteellisiä artikkeleita (empiirisiä ja teoreettisia artikkeleita sekä katsausartikkeleita), jotka voivat pohjautua erilaisiin tutkimusotteisiin ja -menetelmiin ja käsitellä opiskeluhuollon teemaa koulutuksen eri tasoilla esiopetuksesta korkeakoulutukseen asti. Esimerkkiteemoja:

  • lasten ja nuorten kokemukset opiskeluhuollon palvelujen (esim. kouluterveydenhuolto, kuraattori ja psykologi) tarpeista
  • opiskeluhuollon palvelujen saatavuus, riittävyys ja käyttö
  • opiskeluhuollon palvelujen saatavuuden ja käytön yhteys lasten ja nuorten hyvinvointiin
  • opiskeluhuollon johtaminen, järjestäminen, työtavat ja resurssit
  • yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon tilanne sekä toteuttaminen eri koulutusasteilla
  • tuen tarpeet ja opiskeluhuoltopalvelujen käyttö eri ikävaiheissa, eri koulutusasteilla ja eri sukupuolien osalta
  • lukiolaisten ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden erot tuen tarpeissa, hyvinvoinnissa ja opiskeluhuollon palvelujen käytössä
  • yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus opiskeluhuollossa, esimerkiksi koulujen väliset ja alueelliset erot opiskeluhuollon järjestämisessä ja toiminnassa
  • eri oppilasryhmien erilaisten tarpeiden huomioiminen opiskeluhuollossa
  • erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden ja opiskelijoiden tukeminen opiskeluhuollon keinoin
  • opiskeluhuollon henkilöstön kokemukset opiskeluhuoltopalvelujen toteuttamisesta, riittävyydestä, resursseista, haasteista ja onnistumisista
  • moniammatillinen yhteistyö
  • opiskeluhuolto erilaisissa koulutusjärjestelmissä.


Toimitusprosessin aikataulu

Kasvatus-lehden kirjoitusohjeiden mukaisesti laaditut kokonaiset käsikirjoitukset toimitetaan 16.9.2024 mennessä osoitteeseen heta.tuominen(at)uef.fi. Teemanumeron toimittajat valitsevat käsikirjoituksista jatkoon ne, jotka parhaiten sopivat teemanumeron kokonaisuuteen. Julkaisuprosessi noudattaa Kasvatuslehden periaatteita ja toimituksellisia käytänteitä.

Tieteellisten artikkeleiden käsikirjoitukset vertaisarvioidaan. Toimitamme vertaisarvioinnit kirjoittajille vuoden 2025 alkupuolella. Kasvatuksen toimitus hyväksyy julkaistavat käsikirjoitukset huhtikuussa 2025. Hyväksytyt kirjoitukset julkaistaan kesäkuussa 2025, vuoden ensimmäisessä teemanumerossa.

Myös aihepiiriä tarkastelevat lyhyemmät kirjoitukset, puheenvuorot, kolumnit, kirja-arviot, uutiset ja kongressikuvaukset ovat tervetulleita. Näitä ehdotuksia otamme vastaan 21.3.2025 saakka.

Huom. teemanumerotekstejä ei lähetetä Kasvatuksen Journal.fi-alustan kautta. Kaikki tekstit lähetetään sähköpostitse osoitteeseen heta.tuominen(at)uef.fi. Kirjoita otsikkokenttään: Kasvatus, Opiskeluhuolto-teemanumero. Viestistä tulee käydä ilmi, onko kyseessä tieteellinen artikkeli, lyhyempi kirjoitus, puheenvuoro, kolumni, kirja-arvio, uutinen vai kongressikuvaus.

Artikkeleissa ja muissa kirjoituksissa tulee noudattaa Kasvatus-lehden yleisiä kirjoitusohjeita ja tekstien ohjepituuksia. Pyydämme kirjoittajia tutustumaan jo hyvissä ajoin lehden kotisivulla oleviin kirjoittajaohjeisiin https://ktl.jyu.fi/fi/julkaisut/kasvatus/ohjeita-kirjoittajalle. Kirjoittajat vastaavat tekstien kielenhuollosta. Käsikirjoitukset voidaan kirjoittaa suomeksi tai ruotsiksi.

Teemanumeron toimittajat: Kasvatuksen päätoimittajat Heta Tuominen (Itä-Suomen yliopisto) ja Rauno Huttunen (Turun yliopisto)

Näkymiä luovuuteen ja luovuuskasvatukseen (5/25)

Opetuksen ja kasvatuksen alueella on luovuuden kehittämiseksi luotu lukuisia menetelmiä ja teorioita aina 1950-luvulta lähtien. Luovuutta on tutkittu muun muassa filosofian, psykologian, kognitiotieteen, sosiaalitieteen ja psykoanalyysin tutkimuksen kautta luovan prosessin, tuotoksen ja luovan yksilön näkökulmista.

Eri koulutustasojen opetussuunnitelmissa ei ole juurikaan ohjeita tai tukea luovuuskasvatuksen edistämiseen. Tämä puute näyttää läpäisevän koko Suomen koulutusjärjestelmän (esiopetuksen, perusopetuksen, toisen asteen ja korkeimman koulutuksen). Esimerkiksi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) löytyy vain muutamia mainintoja luovuuteen: luova työskentely, ajattelu, tuottaminen, soveltaminen ja tiedon rakentaminen. Luovia menetelmiä kuitenkin käytetään opetuksessa. Luovuus on nostettu ongelmanratkaisun ja innovaatio-osaamisen ohella Opetushallituksen Osaaminen 2035 -raportissa tärkeimpien, niin sanottujen TOP 10 -osaamistarpeiden listalle. Näin ollen on varsin ajankohtaista nostaa tieteelliseen keskusteluun luovuus ja luovuuskasvatus.

Luovuuskasvatuksella tarkoitamme kaikkia opetuksen ulottuvuuksia, jotka tuottavat uutta, innovatiivista, ennen toteutumatonta tuotosta, ideointia tai toimintaa 1) menetelmätasolla, 2) filosofisessa lähestymistavassa, 3) toiminnan tuotoksissa, 4) oppiaineen paradigman määrittelyssä 5) vanhojen ideoiden uudessa lähestymistavassa ja 6) uusissa oppiaineiden, taiteiden, taitojen tai tieteiden välisissä integrointi-ideoissa. Luovat lähestymistavat voivat sijoittua filosofisen pohdinnan tai käytännön opetustyön kaikille alueille.

Kutsumme teemanumeroon tiedeartikkeleita, joissa tarkastellaan luovuutta opetuksen ja kasvatuksen eri kentillä. Tervetulleita ovat erilaisia metodologisia lähestymistapoja käyttävät tutkimukset, jotka kytkeytyvät jollain tavalla opetuksen tai koulutuksen luovuuskasvatukselliseen ulottuvuuteen ja sen ilmenemiseen.

Avainsanoja: Luovuus, luovuus koulutuksessa, luovien alojen koulutus, luovuuskasvatus, opettajankoulutus, eri koulutusasteet

 

Mahdollisia aihepiirejä

 

  • luovuus arvona
  • voiko luovuutta opettaa?
  • opetuksen vaikutus oppilaiden ja opiskelijoiden luovuuteen kaikilla eri koulutusasteilla
  • luovuuden rooli ja merkitys opetuksessa
  • oppilaiden luovuuden ilmenemisen muodot opetuksessa eri koulutuksissa ja eri koulutusasteilla
  • luovuuskäsitykset, määrittely ja kehittämismahdollisuudet
  • luovuuskasvatuksen toteutuminen opetuksessa
  • luovuuspedagogiikan yhdistyminen oppimis- ja opetusprosessiin, opetussuunnitelman kehittäminen
  • luovuuskasvatuksen tulevaisuuden tarpeet
  • luovuuskasvatuksen hyödyt
  • luovuuskasvatuksen haasteet
  • luovuuden lisäämiseen tähtäävä pedagogiikka ja menetelmien kehittäminen
  • luovuuskasvatus opettajankoulutuksessa

 

Toimitusprosessin aikataulu

 

 

Tieteellisten artikkelien abstraktit (max. 300 sanaa) lähetetään 14.6.2024 mennessä osoitteeseen antti.juvonen(at)uef.fi
Abstraktissa tulee olla:

  • otsikko
  • kirjoittajien nimet ja yhteystiedot, yhteyshenkilön nimi alleviivattuna
  • lähdeluettelo.

Teemanumeron vierailevat toimittajat valitsevat ehdotuksista parhaiten teemanumeron kokonaisuuteen sopivat. Yhteyshenkilölle lähetetään tieto ehdotuksen sopivuudesta 20.6.2024 mennessä. Valmiit Kasvatus-lehden kirjoitusohjeiden mukaiset käsikirjoitukset toimitetaan 31.12.2024 mennessä toimittajille. Julkaistavat artikkelit käyvät läpi ulkopuolisen vertaisarvioinnin.

Teemanumeroon kutsutaan myös lyhyempiä kirjoituksia, puheenvuoroja, kolumneja sekä kirja-arvioita ja kongressikuvauksia. Näitä ehdotuksia otamme vastaan 1.9.2025 saakka. Kaikki tekstit lähetetään sähköpostitse osoitteeseen antti.juvonen(at)uef.fi

Kaikkien julkaisuun päätyvien kirjoituksien tulee noudattaa lehden kirjoittajaohjeita, ks. lehden kotisivun ohjeet https://ktl.jyu.fi/fi/julkaisut/kasvatus/ohjeita-kirjoittajalle. Kirjoittajat vastaavat tekstien kielenhuollosta.

Kasvatuksen toimitus hyväksyy julkaistavat käsikirjoitukset lokakuussa 2025. Teemanumero julkaistaan joulukuussa 2025.

Teemanumeron vierailevat toimittajat:

Antti Juvonen (FT, MO, Harm. soit. op. Dosentti: Helsingin yliopisto: musiikki- ja taidekasvatus, dosentti: Jyväskylän yliopisto: musiikki) on toiminut musiikin yp. lehtorina 2004–2011, taito- ja taideaineiden pedagogiikan professorina 2011–2018 ja luovuuskasvatuksen professorina 2018–2023 sekä toimii tutkimusjohtajana vuodesta 2024 alkaen Itä-Suomen yliopistossa. Julkaissut yli 200 tieteellistä artikkelia ja 9 kirjaa.

Katri-Helena Rautiainen (MuT, KM, MO, LO) on toiminut lehtorina 1989–1992, 1994–2004 Itä-Suomen yliopistossa ja lehtorina 2004 alkaen Jyväskylän yliopistossa sekä täydennyskouluttajana 1994–2014. Toimenkuvaan kuuluvat muun muassa musiikkikasvatus, aineenopettajan pedagogiset opinnot, kasvatustiede, taidekasvatus, tutkielmien ja harjoittelun ohjaus, ainedidaktiikan/pedagogiikan tutkimus ja kehittäminen sekä tutkimusverkostojen jäsenyydet. Lisäksi hän toimii taiteen tekijänä (musiikki, tanssi, käsityö, entisöinti, valokuvaus ja runokokoelma).

Tulevia teemanumeroita, joiden kirjoittajahaku on päättynyt:

Inkluusio 30 vuotta (5/2024)  

Vuonna 2024 on tullut kuluneeksi 30 vuotta Salamancan sopimuksesta, jonka 90 maan edustajat allekirjoittivat luodakseen suuntaviivoja inkluusion kehittämiseen osallisuuden ja moninaisuuden arvojen mukaisesti. Keskeistä inkluusiossa on kaikkien ihmisten kunnioittaminen ja moninaisuuden arvostaminen.

Suomalaisessa kasvatus- ja koulutusjärjestelmässä sitoudutaan inkluusion periaatteisiin. Yhteiskuntamme sosiaalinen ja alueellinen eriytyminen ja inkluusioon liittyvä keskustelu kuitenkin osoittavat, että meillä on edelleen tarvetta inkluusion ja inklusiivisuuden käsitteiden selkiyttämiselle sekä inklusiivisen toimintakulttuurin vahvistamiselle ja johtamiselle valtakunnallisella ja paikallisella tasolla.

Teemanumeroon toivotaan artikkeliehdotuksia inkluusion käsitteestä, inklusiivisen kasvatuksen ja koulutuksen nykytilasta sekä käytännön toteutuksista.

Mahdollisia aihepiirejä:

  • inkluusio arvona
  • inkluusion määrittely
  • inkluusion ulottuvuudet
  • inkluusio oppijan etuna
  • inkluusion toteutumisen ehdot: missä olosuhteissa ja millä resurssein inkluusio voi toteutua?
  • inkluusion ongelmia
  • inklusiivinen pedagogiikka
  • inkluusion tukemisen keinoja eri koulutusasteilla
  • inkluusio erityisluokassa /-koulussa
  • inkluusiota edistävä opettajankoulutus
  • täydennyskoulutus inkluusion tukena.

Toimitusprosessin aikataulu

Tieteellisten artikkelien abstraktit (max. 300 sanaa) lähetetään 31.5.2023 mennessä osoitteeseen riikka.sirkko(at)oulu.fi. Abstraktissa tulee olla:

  • otsikko
  • kirjoittajien nimet ja yhteystiedot, yhteyshenkilönä toimiva kirjoittaja alleviivattuna
  • lähdeluettelo.

Teemanumeron vierailevat toimittajat valitsevat ehdotuksista ne, jotka parhaiten sopivat teemanumeron kokonaisuuteen. Yhteyshenkilönä toimivalle kirjoittajalle lähetetään tieto ehdotuksen sopivuudesta teemanumeroon 21.6.2023 mennessä. Valmiit, Kasvatus-lehden kirjoitusohjeiden mukaiset käsikirjoitukset toimitetaan 31.12.2023 mennessä teemanumeron toimittajille. Julkaistavat artikkelit käyvät läpi ulkopuolisen vertaisarvioinnin.

Teemanumeroon kutsutaan myös lyhyempiä kirjoituksia, puheenvuoroja, kolumneja sekä kirja-arvioita ja kongressikuvauksia. Näitä ehdotuksia otamme vastaan 1.8.2024 saakka.

Huom. teemanumerotekstejä ei lähetetä Kasvatuksen Journal.fi-alustan kautta. Kaikki tekstit sähköpostitse osoitteeseen riikka.sirkko(at)oulu.fi

Kirjoittajia pyydetään tutustumaan jo hyvissä ajoin lehden kotisivulla oleviin kirjoittajaohjeisiin https://ktl.jyu.fi/fi/julkaisut/kasvatus/ohjeita-kirjoittajalle. Kirjoittajat vastaavat tekstien kielenhuollosta.

Kasvatuksen toimitus hyväksyy julkaistavat käsikirjoitukset lokakuussa 2024. Teemanumero julkaistaan joulukuussa 2024.

Teemanumeron vierailevat toimittajat: Riikka Sirkko, Marjatta Takala, Elina Viljamaa ja Katri Jokikokko Oulun yliopistosta sekä Jaana Hallamaa Helsingin yliopistosta.