Kasvatuksen teemanumerot


Onko mielessäsi hyvä aihe teemanumeroksi? Onko Sinulla halua ja asiantuntijuutta koota teemanumero? Kasvatus-lehti ottaa vuosittain vastaan teemanumeroehdotuksia. Lähetä teemanumeroehdotuksesi osoitteeseen kasvatus-toimitus@jyu.fi. Ehdotukset käsitellään kerran vuodessa Kasvatustieteen päivillä, ja käsiteltäviksi otetaan lokakuun loppuun menessä lähetetyt ehdotukset. 

Teemanumeroehdotus on noin kolmen sivun esitys, jossa kerrotaan seuraavat tiedot: tarkasteltava teema, sen rajaus ja aiheen merkitys; teemanumeron toimittajien tutkimus ja asiantuntijuus teeman parissa; kirjoittajakutsu eli kuvaus siitä, millaisia tekstejä teemanumeroon toivotaan.

Kirjoittajakutsuja tuleviin teemanumeroihin:

Korkeakoulutuksen tasa-arvo (3/2024)

Korkeakoulutus on meritokraattisessa yhteiskunnassa tärkein reitti korkeimmin palkattuihin ja arvostettuihin professioammatteihin. Korkeakoulutus eroaa muista koulutusasteista siinä, että siitä pääsee osallisiksi vain osa kansalaisista. Korkeakoulutukseen liittyy tasa-arvon kannalta monimutkaisia kysymyksiä. Yhtäältä korkeakoulut avaavat mahdollisuuksia sosiaaliseen nousuun ja vaikutusmahdollisuuksiin, toisaalta ne uusintavat yhteiskunnallista eriarvoisuutta valikoimalla yksilöitä ja oikeuttamalla heidän pääsyään erilaisiin asemiin.

Korkeakoulutuksen tasa-arvon jännitteet näkyvät myös koulutuspolitiikassa. Viime aikoina esimerkiksi opiskelijavalintauudistusten vaikutuksista korkeakouluun pääsyn oikeudenmukaisuuteen on esitetty paljon ristiriitaisiakin näkemyksiä. Valtionvarainministeriön tuore ehdotus lukukausimaksujen käyttöönotosta on niin ikään herättänyt keskustelua. Hieman paradoksaalisesti maksullisuutta on sekä puolustettu että vastustettu tasa-arvoargumentein.

Kutsumme teemanumeroon tiedeartikkeleita, joissa tarkastellaan tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kysymyksiä korkeakoulutuksen eri kentillä. Tervetulleita ovat erilaisia metodologisia lähestymistapoja käyttävät tutkimukset, jotka kytkeytyvät jollakin lailla korkeakoulutuksen sosiaaliseen ulottuvuuteen ja yhteiskunnallisten erojen näkymiseen korkeakoulutuksessa.

Artikkelit voivat käsitellä esimerkiksi

  • hakeutumista, opiskelijavalintoja
  • korkeakoulutuksen saavutettavuutta
  • opiskelijoiden kokemuksia ja osallisuutta
  • opiskelun, opetuksen ja arvioinnin käytäntöjä
  • korkeakoulutuksen eriytymistä ja stratifikaatiota
  • korkeakoulutettujen työllistymistä ja työllistettävyyttä ja
  • korkeakoulutusta koskevia ihanteita ja koulutuspolitiikkaa.

Lähetä max. 300 sanan tiivistelmä teemanumeron toimittajille (nina.haltia(at)utu.fi) viimeistään 22.3.2023. Tiivistelmästä tulee käydä ilmi artikkelin aihe, tutkimustehtävä, käytettävä aineisto, alustavat tulokset ja niiden merkitys. Ilmoitamme kirjoittajille 29.3.2023 mennessä ehdotuksen hyväksymisestä. Valmiiden artikkelikäsikirjoituksien viimeinen lähetyspäivä teemanumeron toimittajille on 30.9.2023. Tämän jälkeen artikkelit lähtevät referee- ja muokkauskierrokselle. Kasvatuksen toimitus antaa lopulliset hyväksyntänsä huhtikuussa 2024. Teemanumero ilmestyy kesäkuussa 2024.

Teemanumeroon kutsutaan myös lyhyempiä katsausartikkeleita sekä puheenvuoroja, kolumneja, kirja-arvioita ja kongressikuvauksia. Näitä ehdotuksia otamme vastaan 9.2.2024 saakka.

Huom. teemanumerotekstejä ei lähetetä Kasvatuksen journal.fi-alustan kautta. Kaikki tekstit sähköpostitse osoitteeseen nina.haltia(at)utu.fi.

Artikkeleissa ja muissa kirjoituksissa tulee noudattaa Kasvatus-lehden yleisiä kirjoittajaohjeita ja tekstien ohjepituuksia. Pyydämme kiinnostuneita kirjoittajia tutustumaan jo hyvissä ajoin lehden kotisivulla oleviin kirjoittajaohjeisiin https://ktl.jyu.fi/fi/julkaisut/kasvatus/ohjeita-kirjoittajalle.

Teemanumeron vierailevat toimittajat ovat Nina Haltia (Turun yliopisto), Hanna Nori (Turun yliopisto) ja Anne-Mari Souto (Itä-Suomen yliopisto).

Tulevia teemanumeroita, joiden kirjoittajahaku on päättynyt:

Koulutuksen yksityistyminen (5/2023)

Suomalainen kasvatus- ja koulutusjärjestelmä tunnetaan pääpiirteissään vahvana julkisena palveluna. Tutkimuksessa on kuitenkin viime aikoina tunnistettu koulutusjärjestelmän sisällä ja sen rajapinnoilla tapahtuvia yksityistymisprosesseja, joista osa, kuten yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen lisääntyminen ja valmennuskurssimarkkinat, ovat olleet myös viimeaikaisen yksityistymistä koskevan julkisen keskustelun kohteena. Osa yksityistymiseen liityvistä prosesseista, kuten arvioinnin ja arviointidatan yksityistyminen, koulutusteknologiat ja koulutusvienti, ovat olleet julkisessa keskustelussa näkymättömämpiä. Yksityistyminen manifestoituu kansainvälisessä tutkimuskirjallisuuden valossa monenlaisin tavoin ja etenee moninaisia reittejä usein hiljaisesti muuttuvina politiikkoina, puhetapoina ja käytänteinä. Tutkimuskirjallisuudessa on osoitettu, että koulutuksen ulkoinen ja sisäinen yksityistyminen ovat keskeiset julkisen koulutuksen piiloisen yksityistymisen muodot. Ulkoisella yksityistymisellä tarkoitetaan eritoten erilaisten yksityisten palveluntarjoajien lisääntymistä koulutuksen kentällä. Sisäinen yksityistyminen puolestaan kuvaa koulutukseen liittyvien diskurssien ja sanaston muutosta, jonka ilmentymiä esimerkiksi koulutuskuluttajuuspuheena suomalaisessa kontekstissa on aiemmin raportoitu.

Perinteisesti yksityistymisen tutkimuksen akateemisen keskustelun tulokulmat ovat käsittäneet koulutuksen talouden, koulutuspolitiikan ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tematiikkoja. Toistaiseksi kuitenkin suomalainen akateeminen debatti on ollut osin sirpaloitunut eri koulutustasoille ja tieteenaloille, jos kohta on teoreettisesti ja menetelmällisesti lupaavan monipuolista. Tästä syystä kutsumme tutkijoita esittelemään kasvatus- ja koulutusjärjestelmässä tapahtuvaa yksityistymistä käsittelevää tutkimustaan tähän teemaa yhteen kokoavaan teemanumeroon.

Tähän Kasvatus-lehden teemanumeroon kutsutaan tutkimusartikkeleita, jotka tarkastelevat koulutuksen ja kasvatuksen instituutioiden yksityistymistä kasvatuksen ja koulutuksen eri tasoilla varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, korkeakoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön. Kutsumme kirjoittajia tarkastelemaan erilaisten teoreettisten ja käsitteellistysten potentiaalia yksityistymisprosessien ymmärtämisessä suomalaisessa kontekstissa. Lisäksi teemanumeroon kutsutaan lyhyempiä katsausartikkeleita sekä puheenvuoroja, kolumneja, kirja-arvioita, uutisia ja kongressikuvauksia aiheeseen liittyen.

Artikkeleiden sisällöt voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin aiheisiin:

  • Historiallinen näkökulma kasvatuksen ja koulutuksen instituutioiden yksityistymiseen
  • Yksityistyminen, markkinoistuminen ja koulutuksen talous
  • Yksityistymisen hiljaiset ja piiloiset muodot kasvatuksen ja koulutuksen instituutioissa
  • Eriarvoisuuden ja segregaation kysymykset kasvatuksen ja koulutuksen yksityistymisessä
  • Yksityistyminen politiikan- ja hallinnantutkimuksessa
  • Koulutuksen yksityistyminen ja pedagogiset käytännöt
  • Yksityistymisen tutkimuksen menetelmälliset kysymykset
  • Yksityistyminen ja vertaileva kasvatustiede
  • Lasten, nuorten ja perheiden koulutusvalinnat.

Teemanumeron toimittavat apulaisprofessori Sonja Kosunen (HY) ja tenure track -tutkija Maiju Paananen (TUNI).

Toimitusprosessin aikataulu


Ehdotukset lähetetään 31.5.2022 mennessä osoitteeseen sonja.kosunen(at)helsinki.fi

Ehdotuksessa tulee olla:
- Otsikko
- Kirjoittajien nimet ja yhteystiedot, yhteyshenkilönä toimiva kirjoittaja alleviivattuna
- Tieto, onko kyseessä vertaisarvioitavaksi tarkoitettu artikkeli, lyhyempi katsausartikkeli, puheenvuoro vai kirja-arvostelu
- Enintään 300 sanan mittainen abstrakti, jossa lähdeviittaukset Kasvatus-lehdessä käytettävän tyylin mukaisesti
- Lähdeluettelo.

Teemanumeron vierailevat päätoimittajat valitsevat ehdotuksista ne, jotka parhaiten sopivat teemanumeron kokonaisuuteen. Yhteyshenkilönä toimivalle kirjoittajalle lähetetään palaute abstraktin sopivuudesta teemanumeroon 21.6.2022 mennessä.
Korkeintaan 20 sivun laajuiset Kasvatus-lehden kirjoitusohjeiden mukaiset käsikirjoitukset (ei-referoitavien tekstien korkeintaan 9 sivua, kirja-arvioiden 4 sivua) toimitetaan marraskuun 2022 loppuun mennessä. Julkaistavat artikkelit käyvät läpi ulkopuolisen vertaisarvioinnin (double blind referee -menettely). Päätoimittajat arvioivat puheenvuorot, katsaukset ja kirja-arvostelut. Julkaistavien käsikirjoituksen tulee olla ulkopuolisten vertaisarviojien ja teemanumeron toimittajien hyväksymiä elokuun loppuun 2023 mennessä.

Kirjoittajat vastaavat tekstien kielenhuollosta.

Teemanumero julkaistaan joulukuussa 2023.

Kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria ja formatiiviset interventiot kasvatustieteissä (3/2023)

Ihmiset kohtaavat niin työssään kuin arjessaan usein monimutkaisia ja haastavia ongelmia. Näiden ongelmien syyt ja seuraukset ulottuvat pitkälle ongelmatilanteiden ulkopuolelle, ja niihin on vaikea löytää kestäviä ratkaisuja. Kyseiset ongelmat ovat usein myös vakavia ja edellyttävät välittömiä toimia. Tällaisia ongelmia ovat esimerkiksi elonkehän kestävyys, äärimmäinen köyhyys tai sitkeä rakenteellinen syrjintä.

Ongelmien monimutkaisuus ja niiden akuutti luonne antavat helposti tilaa teknokratialle. Usein vastauksia haetaan keskitetyn ja etäännytetyn hallintotyön kautta esimerkiksi muualla kehitetyistä innovaatiosta. Globaalit ja yhä tiiviimmin verkottuneet markkinat houkuttelevat esimerkiksi opetusteknologian tai oppimisympäristöjen uusilla, mutta usein pinnallisilla ratkaisuilla. Kasvatustieteilijät eivät ole immuuneja näiden houkutuksille. Helpot ja nopeat ratkaisut eivät kuitenkaan tavoita ongelmien historiallisia ja systeemisiä juuria, saati osallista kaikkia niitä sidosryhmiä mukaan muutostyöhön, joita ongelmat todellisesti koskettavat.

Kasvatustiede tarvitsee teorioita ja menetelmiä, jotka antavat tutkijoille aiempaa enemmän tilaa ja mahdollisuuksia olla mukana ratkaisemassa näitä ongelmia. Etääntyneen ja ongelmia niiden ulkopuolelta tarkastelevan tutkijan asemesta tarvitaan osallistuvia tutkijoita, jotka ovat itse mukana muutostyössä. Tämä rooli on kasvatustieteilijöille hyvin luonteva, sillä kasvatustyö on aina myös vaikuttamista toisten ihmisten elämään ja sen kulkuun. Tarve ei myöskään koske vain suomalaisia kasvatustieteilijöitä. Muissa maissakin on herätty siihen, että monimutkaisten ongelmien ratkomiseen kohdistuville ja tutkijat mukaan osallistaville interventiotutkimuksille on tilausta.

Kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria soveltuu tähän tarpeeseen hyvin. Teorian piirissä interventiotutkimuksella on pitkä perinne ja keskeinen asema. Niin käsitteistö kuin teorian dialektinen epistemologia ja ontologia kytkeytyvät muutokseen, kehityksen ja oppimisen teemoihin ja niiden tukemiseen. Suomalaisen kasvatustieteen sylissä syntynyt, kansainvälisesti levinnyt formatiivisten interventioiden tutkimuslinja ja Muutoslaboratorio interventiomenetelmänä ovat tästä hyviä esimerkkejä. Lähestymistavan lähtökohta on, että kestävät ratkaisut edellyttävät ongelmien historiallista ja systeemistä analyysia, useiden tahojen yhteistoimintaa, yhteistä muutostoimijuutta sekä ekspansiivista oppimista – sellaisen oppimista, mitä emme vielä tunne tai mistä emme vielä tiedä. Muutoslaboratorioissa kasvatustieteilijät auttavat osallistujia analysoimaan heidän käytännön työssä kohtaamiaan ongelmia, käsitteellistämään niitä, näkemään ongelmien systeemiset ja historialliset juuret sekä kehittämään niitä koskevia uusia ratkaisuja.

Viimeisten 25 vuoden aikana Muutoslaboratoriota on hyödynnetty maailmanlaajuisesti ja sovellettu eri tieteenalojen piirissä mitä erilaisimpien ongelmien ratkaisuun teollisuuden, palvelualojen ja julkishallinnon organisaatioissa, muun muassa kouluissa ja sairaaloissa. Huolimatta siitä, että aihetta on käsitelty useissa kirjoissa, kansainvälisten lehtien erikoisnumeroissa ja yksittäisissä julkaisuissa, suomalaisessa kasvatustieteellisessä keskustelussa formatiiviset interventiot, Muutoslaboratorio sekä niiden tulokset ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

Tämän teemanumeron tavoitteena on tuoda yhteen viimeaikaista Suomessa tehtyä kulttuurihistorialliseen toiminnan teoriaan pohjautuvaa tutkimusta sekä formatiivisia interventiota ja Muutoslaboratorioita koskevia tutkimuksia kasvatustieteen saralta. Teemanumeroon tarjottavat tieteelliset artikkelit voivat käsitellä seuraavia aiheita:

  • Kulttuurihistoriallisen toiminnan teorian ja siihen perustuvien menetelmien haasteet ja mahdollisuudet
  • Formatiivisten interventioiden käsitteelliset ja metodologiset juuret sekä asema kasvatustieteellisen tutkimuksen tulevaisuudessa
  • Muutoslaboratoriot ekspansiivisen oppimisen ja muutostoimijuuden tukena erilaisissa yhteisöissä ja ympäristöissä
  • Formatiivisten interventioiden metodologia ja metodologinen kehittely
  • Kulttuurihistoriallisen toiminnan teorian dialoginen ja kriittinen tarkastelu vuoropuhelussa muiden teoreettisten viitekehysten kanssa.

Tieteellisten artikkelien ja katsauksien lisäksi teemanumeroon voi lisäksi tarjota yllä olevia teemoja sekä kulttuurihistoriallista toiminnan teoriaa koskevia lyhyempiä kirjoituksia, puheenvuoroja, kolumneja, kirja-arvioita, uutisia sekä kongressikuvauksia.

Teemanumero tarjoaa suomalaisille kasvatustieteilijöille pääsyn ajankohtaisiin formatiivisia interventioita, Muutoslaboratoriota sekä näiden perustan muodostavaa kulttuurihistoriallista toiminnan teoriaa koskeviin keskusteluihin. Teemanumero ottaa osaa keskusteluun kasvatustieteiden ja kasvatustieteellisen tutkimuksen roolista yhteiskunnallisten ja globaalien ongelmien ratkaisuissa, erityisesti interventiotutkimuksen piirissä. Teemanumero toimii myös korkeakouluopetuksen tukena, sillä ajankohtaisia suomenkielisiä julkaisuja formatiivisista interventioista ja Muutoslaboratoriosta on niukasti saatavilla.

Kirjoittajakutsu

Kasvatus-lehden kirjoittajaohjeiden mukaisesti laaditut tekstit pyydetään lähettämään viimeistään 15.11.2022 (Huom. aikaa pidennetty) osoitteeseen jaakko.hilppo(at)helsinki.fi. Otsikkokenttään ”Kasvatus: CHAT teemanumero”.

Julkaisuprosessi noudattaa Kasvatus-lehden periaatteita ja käytänteitä. Tekstien lähettäjien tulee huolehtia itse kielenhuollosta. Teemanumeron toimittajat pyytävät artikkeleista kaksi (2) vertaisarviointia, jotka toimitetaan kirjoittajille syksyn 2022 aikana. Artikkelien kirjoittajien tulee toimittaa viimeistellyt versiot käsikirjoituksistaan viimeistään 18.4.2023. Hyväksytyt kirjoitukset julkaistaan kesäkuussa 2023, vuoden ensimmäisessä teemanumerossa (3/23).

Teemanumeron toimittavat Annalisa Sannino (Tampereen yliopisto), Jaakko Hilppö, Liubov Vetoshkina ja Lasse Lipponen (Helsingin yliopisto). Toimittajien yhteinen kokemus kulttuurihistoriallisen toiminnan teorian ja formatiivisten interventioiden osalta kasvatustieteissä on merkittävä. Annalisa Sannino on kansainvälisesti alan yksi johtavista tutkijoista, joka on toimittanut useita aihetta käsitteleviä teemanumeroita kansainvälisissä lehdissä sekä julkaissut aiheesta lukuisia tutkimusartikkeleita. Jaakko Hilppö toimii tällä hetkellä ISCAR:n, kulttuurihistoriallisen toiminnan teorian tutkijayhteisön, maakoordinaatorina Suomessa. Liubov Vetoshkina on tutkinut kulttuurihistoriallisen toiminnan teoriaa erityisesti aikuiskasvatustieteessä. Lasse Lipponen on puolestaan toiminut useamman viimeaikaisen muutoslaboratoriotutkimuksen johtajana.