Kasvatuksen tekstityypit

ARTIKKELIT

Kolme tyyppiä, jotka ovat Kasvatuksessa kaikki vertaisarvioituja tieteellisiä JUFO 2 -tason artikkeleita:

1. Empiirinen artikkeli tuo esiin yhden tai kaksi kysymystä empiirisestä tutkimuksesta. Tällöin tutkimuksen menetelmäosuus on syytä kuvata siten, että lukija ymmärtää, millaisesta aineistosta on kyse ja miten tutkimus on toteutettu. Empiirisessä artikkelissa olennaiset osat ovat tuloksien, johtopäätöksien ja pohdinnan lisäksi selkeästi esitetty tutkimusongelma ja tutkimusaukko sekä tutkimusta valottava teoriatausta.

2. Teoreettinen artikkeli tarkastelee jotain ilmiötä tai teoriaa ja pyrkii kuvaamaan sitä aiemman tutkimuksen ja tutkimuskirjallisuuden avulla. Tällaisessa artikkelissa pitäydytään teorian kehittelyssä ja pyritään tuomaan jotain uutta jo olemassa olevaan teoriaan ja tarjoamaan teorian avulla näkemystä johonkin rajattuun aiheeseen. Teoreettinen artikkeli siis rakentaa aiemmalle teorialle ja vie vielä teoriaa eteenpäin tarjoten siihen jotain uutta oman tutkimuksen tai näkemyksen pohjalta.

3. Katsausartikkeli kuvaa jonkin ilmiön aiempaa tutkimusta: miten aihetta on tutkittu ja mitä on saatu selville viime aikoina tai miten aiheen tutkimus on kehittynyt pidemmällä aikavälillä. Teoreettisessa ja katsausartikkelissa ei siis kuvata omaa empiiristä aineistoa. Katsaus rakentuu aiemman tutkimuksen varaan ja esittää siitä kehitysehdotuksia ja johtopäätöksiä. Kasvatus-lehdessä katsaukset julkaistaan omassa osiossaan. Katsauksen menetelmän kuvaamiseen (vaiheet) on syytä kiinnittää huomiota ja hyödyntää olemassa olevia oppaita, esim. Page ym. 2021. ( Preferred reporting items for systematic reviews and meta-analysis statement PRISMA 2020).

Artikkelit voivat olla pituudeltaan 20–25 sivua (=leipätekstin maksimipituus) + kuviot ja taulukot kirjoitusohjeiden mukaisesti aseteltuna. Artikkeliin kannattaa valita yksi selkeä näkökulma ja vain muutama kysymys, joihin keskittyy. Myös teoria- ja katsausartikkeleiden taustalta pitää löytyä kysymys, johon teksti pyrkii vastaamaan.

Kaikki artikkelit käyvät läpi kahden asiantuntijan referee-arvioinnin. Arvioinnin jälkeen kirjoittajat viimeistelevät käsikirjoituksensa annettujen lausuntojen ja toimituksen pyytämien tarkennusten mukaisesti. Kaikkien kirjoitusten tulee olla alkuperäisiä; suoria käännöksiä muilla kielillä jo julkaistuista artikkeleista tai lyhennelmiä julkaistuista laajemmista tutkimuksista (suomi tai muu kieli) ei julkaista, vaan artikkelissa pitää olla oma, kirjoittajan jo aiemmin julkaistusta tekstistä poikkeava näkökulmansa, vaikka lähtökohtana olisikin sama aineisto (esim. monografiaan sisältyvän aineiston tarkempi tarkastelu tai uudentyyppinen näkökulma). Jo aiemmin julkaistun suomen tai muun kielisen tutkielman tai muun kielisen artikkelin tuloksia ja näkemyksiä voi muokata lyhyemmäksi kirjoitukseksi tai puheenvuoroksi. Tällöin tekstissä on tuotava esiin (esim. lähdeviittauksilla), mihin julkaisuun teksti perustuu.

LYHYEMMÄT KIRJOITUKSET

Tässä osastossa julkaistaan teorian kehittelyyn ja empiriaan pohjautuvia tekstejä sekä myös lyhyempiä tieteellisiä artikkeleita. Tällaiset tekstit voivat keskittyä esimerkiksi jonkin ilmiön kuvaukseen tai käsitteiden määrittelyyn. Lyhyemmillä kirjoituksilla ei ole referee-menettelyä. Niiden pohjana on aina kuitenkin aiempi tutkimus, vaikka ne eivät olekaan aivan referee-artikkelin tasoa. Lyhyemmät kirjoitukset ovat myös hyvä väylä saada omia tuloksiaan tai näkemyksiään mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun referee-arvioituja artikkeleita nopeammin. Niiden enimmäispituus on 8–9 sivua.

Kirjoitustyyli: Artikkelit ja lyhyemmät kirjoitukset edustavat neutraalia asiatyyliä. Kasvatuksen kirjoittajien ja lukijoitten (= kieliyhteisön) on tarkoituksenmukaista jakaa yhteinen käsitys siitä, millaista on neutraali asiatyyli. Se on yleiskielen suositusten mukaista kieltä, mutta kirjoittajan oma persoonallinen tai tunnepitoinen tyyli ei tule esille, sanasto on neutraalia ja kielellä ei varsinaisesti leikitellä. Neutraalia asiatyyliä käytettäessä lukija voi keskittyä sisältöön eikä huomio kiinnity poikkeaviin muotoseikkoihin. (Lähde: Yleiskieli ja asiatyylit (kielitoimistonohjepankki.fi).)

PUHEENVUOROT

Nämä tekstit ovat nimensä mukaisesti kirjoittajien omia kannanottoja ja näkemyksiä jostakin ajankohtaisesta kasvatusalan aiheesta. Ne ovat tärkeä osa yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista ja vaikuttamista. Puheenvuorot eivät pursua lähteitä, vaikka niissä sellaisia voi ollakin. Ne ovat kuitenkin asiantuntijatekstejä, asiantuntijan kannanottoja. Tyyliltään puheenvuorot voivat olla edellä esiteltyjä tekstityyppejä hieman populaarimpia: lajityypiltään ne tulevat lähelle sanomalehtien vieraskynä- ja alakertapalstoja tai vastaavia. Puheenvuorossa on selkeä rakenne: johdanto (jossa tuodaan esiin tekstin tavoite), käsittelyosa ja selkeä lopetus, jossa kirjoittaja tuo kootusti esiin keskeisen sanomansa. Puheenvuorot ovat yleiseltä pituudeltaan 4 (max. 8) sivua. 

Huom. Kasvatus ei julkaise ns. puhuttuja vuoroja, kuten esitelmiä tai lektioita, sellaisinaan.

KOLUMNIT

Lyhyt, ajankohtainen mielipidekirjoitus, jossa tyyli voi olla tieteellistä tyyliä vapaampaa. Kolumnin pituus on noin 2 sivua (700 sanaa). Kolumnissa ei käytetä lähteitä (ellei teksti erityisesti ja suppeassa määrin niitä vaadi).

Kirjoitustyyli: Tyyliltään puheenvuorot ja kolumnit voivat olla (tieteellisen kirjoittamisen neutraalia tyyliä) astetta rennompaa asiatyyliä. Tällöin ne noudattavat pääosin yleiskielen suosituksia, mutta kirjoittajan persoona tunteineen saa paikoin näkyä varsinkin sanastossa (ks. Yleiskieli ja asiatyylit (kielitoimistonohjepankki.fi). Kolumnissa voi esimerkiksi käyttää huumoria tai ironiaa.

Kasvatukseen voi tarjota myös KIRJA-ARVIOITA, alan UUTISIA ja KONGRESSIKUVAUKSIA. Näiden enimmäispituus on 4 sivua. Kirja-arvioista löydät tarkemmat ohjeet omalta sivultaan.