01.06.2018

Kasvatuksen tekstityypit

 

 Aikakauskirja Kasvatus julkaisee kasvatustieteiden ja koulutuksen teoriaa ja käytäntöä käsitteleviä artikkeleita ja katsauksia, puheenvuoroja, kirjallisuusarviointeja, alan uutisia ja kongressikuvauksia. Jo tekstiä suunnitellessasi mieti, mikä on tekstisi lähtökohta ja tekstilaji. Seuraavassa on tarkemmin kuvattu eri tekstityyppejä.


Artikkeleissa voidaan erottaa kolmentyyppisiä artikkeleita.

Empiirinen artikkeli tuo esiin yhden tai kaksi kysymystä empiirisestä tutkimuksesta. Tällöin tutkimuksen aineisto ja toteutus on syytä kuvata lyhyesti ja napakasti, jotta lukija ymmärtää, millaisesta aineistosta on kyse ja miten tutkimus on toteutettu. Empiirisessä artikkelissa tutkimuksen lisäksi olennainen osa on tutkimusta valottava teoriatausta.

Teoreettinen artikkeli tarkastelee jotain ilmiötä tai teoriaa ja pyrkii kuvaamaan sitä aiemman tutkimuksen ja tutkimuskirjallisuuden avulla. Tällaisessa artikkelissa pitäydytään teorian kehittelyssä ja pyritään tuomaan jotain uutta jo olemassa olevaan teoriaan ja tarjoamaan teorian avulla näkemystä johonkin rajattuun aiheeseen. Teoreettinen artikkeli siis rakentaa aiemmalle teorialle ja vie vielä teoriaa eteenpäin tarjoten siihen jotain uutta oman tutkimuksen tai näkemyksen pohjalta.

Katsausartikkeli kuvaa jonkin ilmiön aiempaa tutkimusta: miten aihetta on tutkittu ja mitä on saatu selville viime aikoina tai miten aiheen tutkimus on kehittynyt pidemmällä aikavälillä. Teoreettisessa ja katsausartikkelissa ei siis kuvata omaa empiiristä aineistoa. Katsaus rakentuu aiemman tutkimuksen varaan ja esittää siitä kehitysehdotuksia ja johtopäätöksiä. Kasvatus-lehdessä katsaukset julkaistaan omassa osiossaan.

Artikkelit voivat olla pituudeltaan 15–20 sivua (sisältäen itse tekstin, kuviot, taulukot ja lähdeluettelon) kirjoitusohjeiden mukaisesti aseteltuna. Artikkeliin kannattaa valita yksi selkeä näkökulma ja vain muutama kysymys, joihin keskittyy. Myös teoria- ja katsausartikkeleiden taustalta pitää löytyä kysymys, johon teksti pyrkii vastaamaan.

Kaikki artikkelit käyvät läpi kahden asiantuntijan referee-arvioinnin. Arvioinnin jälkeen kirjoittajat viimeistelevät käsikirjoituksensa annettujen lausuntojen ja toimituksen pyytämien tarkennusten mukaisesti. Kaikkien kirjoitusten tulee olla alkuperäisiä; suoria käännöksiä muilla kielillä jo julkaistuista artikkeleista tai lyhennelmiä julkaistuista laajemmista tutkimuksista (suomi tai muu kieli) ei julkaista, vaan artikkelissa pitää olla oma, kirjoittajan jo aiemmin julkaistusta tekstistä poikkeava näkökulmansa, vaikka lähtökohtana olisikin sama aineisto (esim. monografiaan sisältyvän aineiston tarkempi tarkastelu tai uudentyyppinen näkökulma). Jo aiemmin julkaistun suomen tai muun kielisen tutkielman tai muun kielisen artikkelin tuloksia ja näkemyksiä voi muokata lyhyemmäksi kirjoitukseksi tai puheenvuoroksi. Tällöin tekstissä on tuotava esiin (esim. lähdeviittauksilla), mihin julkaisuun teksti perustuu.

Lyhyemmät kirjoitukset -osastossa julkaistaan teorian kehittelyyn ja empiriaan pohjautuvia tekstejä sekä myös lyhyempiä tieteellisiä artikkeleita. Tällaiset tekstit voivat keskittyä esimerkiksi jonkin ilmiön kuvaukseen tai käsitteiden määrittelyyn. Lyhyemmillä kirjoituksilla ei ole referee-menettelyä. Niiden pohjana on aina kuitenkin aiempi tutkimus, vaikka ne eivät olekaan aivan referee-artikkelin tasoa. Lyhyemmät kirjoitukset ovat myös hyvä väylä saada omia tuloksiaan tai näkemyksiään mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun referee-arvioituja artikkeleita nopeammin. Niiden enimmäispituus on 9 sivua.

Puheenvuorot ovat nimensä mukaisesti kirjoittajien omia kannanottoja ja näkemyksiä jostakin ajankohtaisesta aiheesta. Ne ovat tärkeä osa yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista ja vaikuttamista. Puheenvuorot eivät pursua lähteitä, vaikka niissä sellaisia voi ollakin. Ne ovat kuitenkin asiantuntijatekstejä, asiantuntijan kannanottoja. Tyyliltään puheenvuorot voivat olla edellä esiteltyjä tekstityyppejä hieman populaarimpia: lajityypiltään ne tulevat lähelle sanomalehtien vieraskynä- ja alakertapalstoja tai vastaavia. Puheenvuorossa on selkeä rakenne: johdanto (jossa tuodaan esiin tekstin tavoite), käsittelyosa ja selkeä lopetus, jossa kirjoittaja tuo kootusti esiin keskeisen sanomansa. Puheenvuorot ovat pituudeltaan 4–8 sivua.

Kolumni on lyhyt, ajankohtainen mielipidekirjoitus, jossa tyyli voi olla tieteellistä tyyliä vapaampaa. Kolumnissa voi esimerkiksi käyttää huumoria tai ironiaa. Kolumnin pituus on noin 2 sivua (700 sanaa). Kolumnissa ei käytetä lähteitä.

Kasvatukseen voi tarjota myös kirja-arvioita, alan uutisia ja kongressikuvauksia. Näiden enimmäispituus on 4 sivua. Kirja-arvioista löydät tarkemmat ohjeet omalta sivultaan.