Kasvatuksen teemanumerot


Onko mielessäsi hyvä aihe teemanumeroksi? Onko Sinulla halua ja asiantuntijuutta koota teemanumero? Kasvatus-lehti ottaa vuosittain vastaan teemanumeroehdotuksia. Lähetä teemanumeroehdotuksesi osoitteeseen kasvatus-toimitus@jyu.fi. Ehdotukset käsitellään kerran vuodessa Kasvatustieteen päivillä, ja käsiteltäviksi otetaan lokakuun loppuun menessä lähetetyt ehdotukset. 

Teemanumeroehdotus on noin kolmen sivun esitys, jossa kerrotaan seuraavat tiedot: tarkasteltava teema, sen rajaus ja aiheen merkitys; teemanumeron toimittajien tutkimus ja asiantuntijuus teeman parissa; kirjoittajakutsu eli kuvaus siitä, millaisia tekstejä teemanumeroon toivotaan.

Kirjoittajakutsuja tuleviin teemanumeroihin:

Näkymiä luovuuteen ja luovuuskasvatukseen (5/25)

Opetuksen ja kasvatuksen alueella on luovuuden kehittämiseksi luotu lukuisia menetelmiä ja teorioita aina 1950-luvulta lähtien. Luovuutta on tutkittu muun muassa filosofian, psykologian, kognitiotieteen, sosiaalitieteen ja psykoanalyysin tutkimuksen kautta luovan prosessin, tuotoksen ja luovan yksilön näkökulmista.

Eri koulutustasojen opetussuunnitelmissa ei ole juurikaan ohjeita tai tukea luovuuskasvatuksen edistämiseen. Tämä puute näyttää läpäisevän koko Suomen koulutusjärjestelmän (esiopetuksen, perusopetuksen, toisen asteen ja korkeimman koulutuksen). Esimerkiksi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) löytyy vain muutamia mainintoja luovuuteen: luova työskentely, ajattelu, tuottaminen, soveltaminen ja tiedon rakentaminen. Luovia menetelmiä kuitenkin käytetään opetuksessa. Luovuus on nostettu ongelmanratkaisun ja innovaatio-osaamisen ohella Opetushallituksen Osaaminen 2035 -raportissa tärkeimpien, niin sanottujen TOP 10 -osaamistarpeiden listalle. Näin ollen on varsin ajankohtaista nostaa tieteelliseen keskusteluun luovuus ja luovuuskasvatus.

Luovuuskasvatuksella tarkoitamme kaikkia opetuksen ulottuvuuksia, jotka tuottavat uutta, innovatiivista, ennen toteutumatonta tuotosta, ideointia tai toimintaa 1) menetelmätasolla, 2) filosofisessa lähestymistavassa, 3) toiminnan tuotoksissa, 4) oppiaineen paradigman määrittelyssä 5) vanhojen ideoiden uudessa lähestymistavassa ja 6) uusissa oppiaineiden, taiteiden, taitojen tai tieteiden välisissä integrointi-ideoissa. Luovat lähestymistavat voivat sijoittua filosofisen pohdinnan tai käytännön opetustyön kaikille alueille.

Kutsumme teemanumeroon tiedeartikkeleita, joissa tarkastellaan luovuutta opetuksen ja kasvatuksen eri kentillä. Tervetulleita ovat erilaisia metodologisia lähestymistapoja käyttävät tutkimukset, jotka kytkeytyvät jollain tavalla opetuksen tai koulutuksen luovuuskasvatukselliseen ulottuvuuteen ja sen ilmenemiseen.

Avainsanoja: Luovuus, luovuus koulutuksessa, luovien alojen koulutus, luovuuskasvatus, opettajankoulutus, eri koulutusasteet

 

Mahdollisia aihepiirejä

 

  • luovuus arvona
  • voiko luovuutta opettaa?
  • opetuksen vaikutus oppilaiden ja opiskelijoiden luovuuteen kaikilla eri koulutusasteilla
  • luovuuden rooli ja merkitys opetuksessa
  • oppilaiden luovuuden ilmenemisen muodot opetuksessa eri koulutuksissa ja eri koulutusasteilla
  • luovuuskäsitykset, määrittely ja kehittämismahdollisuudet
  • luovuuskasvatuksen toteutuminen opetuksessa
  • luovuuspedagogiikan yhdistyminen oppimis- ja opetusprosessiin, opetussuunnitelman kehittäminen
  • luovuuskasvatuksen tulevaisuuden tarpeet
  • luovuuskasvatuksen hyödyt
  • luovuuskasvatuksen haasteet
  • luovuuden lisäämiseen tähtäävä pedagogiikka ja menetelmien kehittäminen
  • luovuuskasvatus opettajankoulutuksessa

 

Toimitusprosessin aikataulu

 

 

Tieteellisten artikkelien abstraktit (max. 300 sanaa) lähetetään 14.6.2024 mennessä osoitteeseen antti.juvonen(at)uef.fi
Abstraktissa tulee olla:

  • otsikko
  • kirjoittajien nimet ja yhteystiedot, yhteyshenkilön nimi alleviivattuna
  • lähdeluettelo.

Teemanumeron vierailevat toimittajat valitsevat ehdotuksista parhaiten teemanumeron kokonaisuuteen sopivat. Yhteyshenkilölle lähetetään tieto ehdotuksen sopivuudesta 20.6.2024 mennessä. Valmiit Kasvatus-lehden kirjoitusohjeiden mukaiset käsikirjoitukset toimitetaan 31.12.2024 mennessä toimittajille. Julkaistavat artikkelit käyvät läpi ulkopuolisen vertaisarvioinnin.

Teemanumeroon kutsutaan myös lyhyempiä kirjoituksia, puheenvuoroja, kolumneja sekä kirja-arvioita ja kongressikuvauksia. Näitä ehdotuksia otamme vastaan 1.9.2025 saakka. Kaikki tekstit lähetetään sähköpostitse osoitteeseen antti.juvonen(at)uef.fi

Kaikkien julkaisuun päätyvien kirjoituksien tulee noudattaa lehden kirjoittajaohjeita, ks. lehden kotisivun ohjeet https://ktl.jyu.fi/fi/julkaisut/kasvatus/ohjeita-kirjoittajalle. Kirjoittajat vastaavat tekstien kielenhuollosta.

Kasvatuksen toimitus hyväksyy julkaistavat käsikirjoitukset lokakuussa 2025. Teemanumero julkaistaan joulukuussa 2025.

Teemanumeron vierailevat toimittajat:

Antti Juvonen (FT, MO, Harm. soit. op. Dosentti: Helsingin yliopisto: musiikki- ja taidekasvatus, dosentti: Jyväskylän yliopisto: musiikki) on toiminut musiikin yp. lehtorina 2004–2011, taito- ja taideaineiden pedagogiikan professorina 2011–2018 ja luovuuskasvatuksen professorina 2018–2023 sekä toimii tutkimusjohtajana vuodesta 2024 alkaen Itä-Suomen yliopistossa. Julkaissut yli 200 tieteellistä artikkelia ja 9 kirjaa.

Katri-Helena Rautiainen (MuT, KM, MO, LO) on toiminut lehtorina 1989–1992, 1994–2004 Itä-Suomen yliopistossa ja lehtorina 2004 alkaen Jyväskylän yliopistossa sekä täydennyskouluttajana 1994–2014. Toimenkuvaan kuuluvat muun muassa musiikkikasvatus, aineenopettajan pedagogiset opinnot, kasvatustiede, taidekasvatus, tutkielmien ja harjoittelun ohjaus, ainedidaktiikan/pedagogiikan tutkimus ja kehittäminen sekä tutkimusverkostojen jäsenyydet. Lisäksi hän toimii taiteen tekijänä (musiikki, tanssi, käsityö, entisöinti, valokuvaus ja runokokoelma).


Inkluusio 30 vuotta (5/2024)  

Vuonna 2024 on tullut kuluneeksi 30 vuotta Salamancan sopimuksesta, jonka 90 maan edustajat allekirjoittivat luodakseen suuntaviivoja inkluusion kehittämiseen osallisuuden ja moninaisuuden arvojen mukaisesti. Keskeistä inkluusiossa on kaikkien ihmisten kunnioittaminen ja moninaisuuden arvostaminen.

Suomalaisessa kasvatus- ja koulutusjärjestelmässä sitoudutaan inkluusion periaatteisiin. Yhteiskuntamme sosiaalinen ja alueellinen eriytyminen ja inkluusioon liittyvä keskustelu kuitenkin osoittavat, että meillä on edelleen tarvetta inkluusion ja inklusiivisuuden käsitteiden selkiyttämiselle sekä inklusiivisen toimintakulttuurin vahvistamiselle ja johtamiselle valtakunnallisella ja paikallisella tasolla.

Teemanumeroon toivotaan artikkeliehdotuksia inkluusion käsitteestä, inklusiivisen kasvatuksen ja koulutuksen nykytilasta sekä käytännön toteutuksista.

Mahdollisia aihepiirejä:

  • inkluusio arvona
  • inkluusion määrittely
  • inkluusion ulottuvuudet
  • inkluusio oppijan etuna
  • inkluusion toteutumisen ehdot: missä olosuhteissa ja millä resurssein inkluusio voi toteutua?
  • inkluusion ongelmia
  • inklusiivinen pedagogiikka
  • inkluusion tukemisen keinoja eri koulutusasteilla
  • inkluusio erityisluokassa /-koulussa
  • inkluusiota edistävä opettajankoulutus
  • täydennyskoulutus inkluusion tukena.

Toimitusprosessin aikataulu

Tieteellisten artikkelien abstraktit (max. 300 sanaa) lähetetään 31.5.2023 mennessä osoitteeseen riikka.sirkko(at)oulu.fi. Abstraktissa tulee olla:

  • otsikko
  • kirjoittajien nimet ja yhteystiedot, yhteyshenkilönä toimiva kirjoittaja alleviivattuna
  • lähdeluettelo.

Teemanumeron vierailevat toimittajat valitsevat ehdotuksista ne, jotka parhaiten sopivat teemanumeron kokonaisuuteen. Yhteyshenkilönä toimivalle kirjoittajalle lähetetään tieto ehdotuksen sopivuudesta teemanumeroon 21.6.2023 mennessä. Valmiit, Kasvatus-lehden kirjoitusohjeiden mukaiset käsikirjoitukset toimitetaan 31.12.2023 mennessä teemanumeron toimittajille. Julkaistavat artikkelit käyvät läpi ulkopuolisen vertaisarvioinnin.

Teemanumeroon kutsutaan myös lyhyempiä kirjoituksia, puheenvuoroja, kolumneja sekä kirja-arvioita ja kongressikuvauksia. Näitä ehdotuksia otamme vastaan 1.8.2024 saakka.

Huom. teemanumerotekstejä ei lähetetä Kasvatuksen Journal.fi-alustan kautta. Kaikki tekstit sähköpostitse osoitteeseen riikka.sirkko(at)oulu.fi

Kirjoittajia pyydetään tutustumaan jo hyvissä ajoin lehden kotisivulla oleviin kirjoittajaohjeisiin https://ktl.jyu.fi/fi/julkaisut/kasvatus/ohjeita-kirjoittajalle. Kirjoittajat vastaavat tekstien kielenhuollosta.

Kasvatuksen toimitus hyväksyy julkaistavat käsikirjoitukset lokakuussa 2024. Teemanumero julkaistaan joulukuussa 2024.

Teemanumeron vierailevat toimittajat: Riikka Sirkko, Marjatta Takala, Elina Viljamaa ja Katri Jokikokko Oulun yliopistosta sekä Jaana Hallamaa Helsingin yliopistosta.

Korkeakoulutuksen tasa-arvo (3/2024)

Korkeakoulutus on meritokraattisessa yhteiskunnassa tärkein reitti korkeimmin palkattuihin ja arvostettuihin professioammatteihin. Korkeakoulutus eroaa muista koulutusasteista siinä, että siitä pääsee osallisiksi vain osa kansalaisista. Korkeakoulutukseen liittyy tasa-arvon kannalta monimutkaisia kysymyksiä. Yhtäältä korkeakoulut avaavat mahdollisuuksia sosiaaliseen nousuun ja vaikutusmahdollisuuksiin, toisaalta ne uusintavat yhteiskunnallista eriarvoisuutta valikoimalla yksilöitä ja oikeuttamalla heidän pääsyään erilaisiin asemiin.

Korkeakoulutuksen tasa-arvon jännitteet näkyvät myös koulutuspolitiikassa. Viime aikoina esimerkiksi opiskelijavalintauudistusten vaikutuksista korkeakouluun pääsyn oikeudenmukaisuuteen on esitetty paljon ristiriitaisiakin näkemyksiä. Valtionvarainministeriön tuore ehdotus lukukausimaksujen käyttöönotosta on niin ikään herättänyt keskustelua. Hieman paradoksaalisesti maksullisuutta on sekä puolustettu että vastustettu tasa-arvoargumentein.

Kutsumme teemanumeroon tiedeartikkeleita, joissa tarkastellaan tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kysymyksiä korkeakoulutuksen eri kentillä. Tervetulleita ovat erilaisia metodologisia lähestymistapoja käyttävät tutkimukset, jotka kytkeytyvät jollakin lailla korkeakoulutuksen sosiaaliseen ulottuvuuteen ja yhteiskunnallisten erojen näkymiseen korkeakoulutuksessa.

Artikkelit voivat käsitellä esimerkiksi

  • hakeutumista, opiskelijavalintoja
  • korkeakoulutuksen saavutettavuutta
  • opiskelijoiden kokemuksia ja osallisuutta
  • opiskelun, opetuksen ja arvioinnin käytäntöjä
  • korkeakoulutuksen eriytymistä ja stratifikaatiota
  • korkeakoulutettujen työllistymistä ja työllistettävyyttä ja
  • korkeakoulutusta koskevia ihanteita ja koulutuspolitiikkaa.

Lähetä max. 300 sanan tiivistelmä teemanumeron toimittajille (nina.haltia(at)utu.fi) viimeistään 22.3.2023. Tiivistelmästä tulee käydä ilmi artikkelin aihe, tutkimustehtävä, käytettävä aineisto, alustavat tulokset ja niiden merkitys. Ilmoitamme kirjoittajille 29.3.2023 mennessä ehdotuksen hyväksymisestä. Valmiiden artikkelikäsikirjoituksien viimeinen lähetyspäivä teemanumeron toimittajille on 30.9.2023. Tämän jälkeen artikkelit lähtevät referee- ja muokkauskierrokselle. Kasvatuksen toimitus antaa lopulliset hyväksyntänsä huhtikuussa 2024. Teemanumero ilmestyy kesäkuussa 2024.

Teemanumeroon kutsutaan myös lyhyempiä katsausartikkeleita sekä puheenvuoroja, kolumneja, kirja-arvioita ja kongressikuvauksia. Näitä ehdotuksia otamme vastaan 9.2.2024 saakka.

Huom. teemanumerotekstejä ei lähetetä Kasvatuksen journal.fi-alustan kautta. Kaikki tekstit sähköpostitse osoitteeseen nina.haltia(at)utu.fi.

Artikkeleissa ja muissa kirjoituksissa tulee noudattaa Kasvatus-lehden yleisiä kirjoittajaohjeita ja tekstien ohjepituuksia. Pyydämme kiinnostuneita kirjoittajia tutustumaan jo hyvissä ajoin lehden kotisivulla oleviin kirjoittajaohjeisiin https://ktl.jyu.fi/fi/julkaisut/kasvatus/ohjeita-kirjoittajalle.

Teemanumeron vierailevat toimittajat ovat Nina Haltia (Turun yliopisto), Hanna Nori (Turun yliopisto) ja Anne-Mari Souto (Itä-Suomen yliopisto).

Tulevia teemanumeroita, joiden kirjoittajahaku on päättynyt:

Koulutuksen yksityistyminen (5/2023)

Suomalainen kasvatus- ja koulutusjärjestelmä tunnetaan pääpiirteissään vahvana julkisena palveluna. Tutkimuksessa on kuitenkin viime aikoina tunnistettu koulutusjärjestelmän sisällä ja sen rajapinnoilla tapahtuvia yksityistymisprosesseja, joista osa, kuten yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen lisääntyminen ja valmennuskurssimarkkinat, ovat olleet myös viimeaikaisen yksityistymistä koskevan julkisen keskustelun kohteena. Osa yksityistymiseen liityvistä prosesseista, kuten arvioinnin ja arviointidatan yksityistyminen, koulutusteknologiat ja koulutusvienti, ovat olleet julkisessa keskustelussa näkymättömämpiä. Yksityistyminen manifestoituu kansainvälisessä tutkimuskirjallisuuden valossa monenlaisin tavoin ja etenee moninaisia reittejä usein hiljaisesti muuttuvina politiikkoina, puhetapoina ja käytänteinä. Tutkimuskirjallisuudessa on osoitettu, että koulutuksen ulkoinen ja sisäinen yksityistyminen ovat keskeiset julkisen koulutuksen piiloisen yksityistymisen muodot. Ulkoisella yksityistymisellä tarkoitetaan eritoten erilaisten yksityisten palveluntarjoajien lisääntymistä koulutuksen kentällä. Sisäinen yksityistyminen puolestaan kuvaa koulutukseen liittyvien diskurssien ja sanaston muutosta, jonka ilmentymiä esimerkiksi koulutuskuluttajuuspuheena suomalaisessa kontekstissa on aiemmin raportoitu.

Perinteisesti yksityistymisen tutkimuksen akateemisen keskustelun tulokulmat ovat käsittäneet koulutuksen talouden, koulutuspolitiikan ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tematiikkoja. Toistaiseksi kuitenkin suomalainen akateeminen debatti on ollut osin sirpaloitunut eri koulutustasoille ja tieteenaloille, jos kohta on teoreettisesti ja menetelmällisesti lupaavan monipuolista. Tästä syystä kutsumme tutkijoita esittelemään kasvatus- ja koulutusjärjestelmässä tapahtuvaa yksityistymistä käsittelevää tutkimustaan tähän teemaa yhteen kokoavaan teemanumeroon.

Tähän Kasvatus-lehden teemanumeroon kutsutaan tutkimusartikkeleita, jotka tarkastelevat koulutuksen ja kasvatuksen instituutioiden yksityistymistä kasvatuksen ja koulutuksen eri tasoilla varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, korkeakoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön. Kutsumme kirjoittajia tarkastelemaan erilaisten teoreettisten ja käsitteellistysten potentiaalia yksityistymisprosessien ymmärtämisessä suomalaisessa kontekstissa. Lisäksi teemanumeroon kutsutaan lyhyempiä katsausartikkeleita sekä puheenvuoroja, kolumneja, kirja-arvioita, uutisia ja kongressikuvauksia aiheeseen liittyen.

Artikkeleiden sisällöt voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin aiheisiin:

  • Historiallinen näkökulma kasvatuksen ja koulutuksen instituutioiden yksityistymiseen
  • Yksityistyminen, markkinoistuminen ja koulutuksen talous
  • Yksityistymisen hiljaiset ja piiloiset muodot kasvatuksen ja koulutuksen instituutioissa
  • Eriarvoisuuden ja segregaation kysymykset kasvatuksen ja koulutuksen yksityistymisessä
  • Yksityistyminen politiikan- ja hallinnantutkimuksessa
  • Koulutuksen yksityistyminen ja pedagogiset käytännöt
  • Yksityistymisen tutkimuksen menetelmälliset kysymykset
  • Yksityistyminen ja vertaileva kasvatustiede
  • Lasten, nuorten ja perheiden koulutusvalinnat.

Teemanumeron toimittavat apulaisprofessori Sonja Kosunen (HY) ja tenure track -tutkija Maiju Paananen (TUNI).

Toimitusprosessin aikataulu


Ehdotukset lähetetään 31.5.2022 mennessä osoitteeseen sonja.kosunen(at)helsinki.fi

Ehdotuksessa tulee olla:
- Otsikko
- Kirjoittajien nimet ja yhteystiedot, yhteyshenkilönä toimiva kirjoittaja alleviivattuna
- Tieto, onko kyseessä vertaisarvioitavaksi tarkoitettu artikkeli, lyhyempi katsausartikkeli, puheenvuoro vai kirja-arvostelu
- Enintään 300 sanan mittainen abstrakti, jossa lähdeviittaukset Kasvatus-lehdessä käytettävän tyylin mukaisesti
- Lähdeluettelo.

Teemanumeron vierailevat päätoimittajat valitsevat ehdotuksista ne, jotka parhaiten sopivat teemanumeron kokonaisuuteen. Yhteyshenkilönä toimivalle kirjoittajalle lähetetään palaute abstraktin sopivuudesta teemanumeroon 21.6.2022 mennessä.
Korkeintaan 20 sivun laajuiset Kasvatus-lehden kirjoitusohjeiden mukaiset käsikirjoitukset (ei-referoitavien tekstien korkeintaan 9 sivua, kirja-arvioiden 4 sivua) toimitetaan marraskuun 2022 loppuun mennessä. Julkaistavat artikkelit käyvät läpi ulkopuolisen vertaisarvioinnin (double blind referee -menettely). Päätoimittajat arvioivat puheenvuorot, katsaukset ja kirja-arvostelut. Julkaistavien käsikirjoituksen tulee olla ulkopuolisten vertaisarviojien ja teemanumeron toimittajien hyväksymiä elokuun loppuun 2023 mennessä.

Kirjoittajat vastaavat tekstien kielenhuollosta.

Teemanumero julkaistaan joulukuussa 2023.