AHJO - Akateemisen hyvinvoinnin yksilöllisen ja organisatorisen kehittämisen välineet

Tutkimus tarkastelee akateemista hyvinvointia monitieteisesti (työhyvinvointi, akateemiset organisaatiot, muuttoliikkeet, kansainvälistyminen, monikielisyys ja monikulttuurisuus, kuntoutus, terveysliikunta ja hyvinvointiteknologia).

Rahoittaja: JYPE-säätiö

Työryhmä: Taina Saarinen (KTL), David Hoffman (KTL), Minna Tervo (Digiterveys Oy), Anu Salpakoski (Peurunka), Johanna Ennser-Kananen (HYTK/Kivi), Anduena Ballo (KTL)

 

Tutkimuksessa tarkastellaan akateemista hyvinvointia monitieteisesti yksilön sekä yhteisön näkökulmista. Tutkimusryhmän tutkijat tuovat hankkeeseen osaamista mm.

työhyvinvoinnin, akateemisten organisaatioiden, muuttoliikkeiden, kansainvälistymisen, monikielisyyden ja –kulttuurisuuden, kuntoutuksen, terveysliikunnan ja hyvinvointiteknologian aloilta. Tutkimusryhmässä yhdistyy kolme Jyväskylän yliopiston vahvuusalueista: kielet, kulttuuri ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa; liikunta, terveys ja hyvinvointi; sekä oppiminen, opetus ja kehitystä tukevat kasvuympäristöt. Tutkimusryhmässä on mukana Jyväskylän yliopiston (Koulutuksen tutkimuslaitos ja Kieli- ja viestintätieteiden laitos) tutkijoiden lisäksi Digiterveys Oy ja Peurunka.

Tutkimusasetelman keskiössä ovat akateemisen hyvinvoinnin kokemukset, jota tarkastellaan akateemisten urien, akateemisen yhteisön sisäisen stratifikaation, organisatoristen tekijöiden, ja akateemisen hyvinvoinnin kommunikatiivisten näkökulmien kautta. Tarkastelussa huomioidaan sekä yksilölliset että organisatoriset tekijät.


Tässä pilottitutkimuksessa teemme lähtötasoselvityksen, jossa tarkastelemme hyvinvoinnin erilaisia piirteitä akateemisessa työssä. Tämän pilottitutkimuksen perusteella teemme jatkosuunnitelman laajemmasta akateemisen hyvinvoinnin pitkittäistutkimuksesta.Alkukartoitus tehdään kahdessa pilottiyksikössä (Soveltavan kielentutkimuksen keskus ja Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto) laitosten henkilökunnan ja näiden laitosten väitöskirjan tekijöiden piirissä (N= 180). Toisessa vaiheessa valitaan tutkimusryhmät tarkempaan tarkasteluun (yksi tiimi molemmista yksiköistä).


Teemme pilottitutkimuksen monimenetelmäisesti käyttäen sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Ensimmäisessä vaiheessa molempien yksiköiden henkilöstölle ja jatko-opiskelijoille tehdään Wellness 360 hyvinvointikartoitus. Wellness 360 -kartoituksella kerätään tietoa viidellä osa-alueella: mieli, palautuminen, työ, liikunta ja ravitsemus. Menetelmällä on vertailukelpoista aineistoa esimerkiksi toimihenkilöaloilta. Analysoimme Jyväskylän yliopiston anonymisoidut työhyvinvointiraportit näiden laitosten osalta suhteessa Wellness 360 -kartoitukseen ja aiempaan Wellness 360 -aineistoon. Vaiheessa 2 tehdään jatkotarkasteluun valituille ryhmille fyysisen kunnon kartoitus matalan kynnyksen kuntotestin avulla (Energiatesti). Kuntotesti sisältää seuraavat osa-alueet: verenpaine, vyötärön ympärys, liikkuvuustesti, ylä- ja alaraajojen lihaskestävyys sekä aerobisen kunnon arviointi lepomittauksena (Polar own index). Lisäksi osallistujat keräävät ohjeistetusti joukkoistettuja autoetnografisia havainnointeja erilaisista kokous- ja työtilanteista, joissa tarkastellaan erilaisista työpäivän kulkuun liittyviä seikkoja, sekä tehdään etnografista havainnointia (ulkopuolinen havainnoitsija) erilaisista kokous- ja työtilanteista.

 

Tietosuojailmoitus

Kuvaus Wellness 360-kartoituksesta ja energiatestistä