AHJO - Akateemisen hyvinvoinnin yksilöllisen ja organisatorisen kehittämisen välineet
Rahoittaja: Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurungan ja Jyväskylän yliopiston tutkimusmääräraha
Työryhmä (vaihe 1): Taina Saarinen (KTL), David Hoffman (KTL), Minna Tervo (Digiterveys Oy), Anu Salpakoski (Peurunka), Johanna Ennser-Kananen (HYTK/Kivi), Anduena Ballo (KTL)
Työryhmä (vaihe 2): Taina Saarinen (KTL), Taru Siekkinen (KTL), Marc Perkins (KTL), Johanna Ennser-Kananen (HYTK/Kivi), Anduena Ballo (KTL). Hankkeen kakkosvaiheessa hankkeelle nimetään ohjausryhmä, jolla on rajattu pääsy anonymisoituun aineistoon.
Tutkimuksessa tarkastellaan akateemista hyvinvointia monitieteisesti yksilön sekä yhteisön näkökulmista. Tutkimusryhmän tutkijat tuovat hankkeeseen osaamista mm. työhyvinvoinnin, akateemisten organisaatioiden, muuttoliikkeiden, kansainvälistymisen, monikielisyyden ja –kulttuurisuuden, kuntoutuksen, terveysliikunnan ja hyvinvointiteknologian aloilta. Tutkimusryhmässä yhdistyy kolme Jyväskylän yliopiston vahvuusalueista: kielet, kulttuuri ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa; liikunta, terveys ja hyvinvointi; sekä oppiminen, opetus ja kehitystä tukevat kasvuympäristöt. Tutkimusryhmässä on mukana Jyväskylän yliopiston (Koulutuksen tutkimuslaitos ja Kieli- ja viestintätieteiden laitos) tutkijoiden lisäksi Digiterveys Oy ja Peurunka.
Tutkimusasetelman keskiössä ovat akateemisen hyvinvoinnin kokemukset, jota tarkastellaan akateemisten urien, akateemisen yhteisön sisäisen stratifikaation, organisatoristen tekijöiden, ja akateemisen hyvinvoinnin kommunikatiivisten näkökulmien kautta. Tarkastelussa huomioidaan sekä yksilölliset että organisatoriset tekijät.
Vaiheessa 1 teimme lähtötasoselvityksen, jossa tarkastelimme hyvinvoinnin erilaisia piirteitä akateemisessa työssä. Tämän pilottitutkimuksen perusteella teimme jatkosuunnitelman yliopistotyön laadullisesta tutkimuksesta (Vaihe 2).
Alkukartoitus tehtiin kahdessa Jyväskylän yliopiston pilottiyksikössä laitosten henkilökunnan ja näiden laitosten väitöskirjan tekijöiden piirissä (N= 180). Toisessa vaiheessa valitaan ryhmät tarkempaan tarkasteluun.
Teemme tutkimuksen monimenetelmäisesti käyttäen sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Ensimmäisessä vaiheessa molempien yksiköiden henkilöstölle ja jatko-opiskelijoille tehdään Wellness 360 hyvinvointikartoitus. Wellness 360 -kartoituksella kerätään tietoa viidellä osa-alueella: mieli, palautuminen, työ, liikunta ja ravitsemus. Menetelmällä on vertailukelpoista aineistoa esimerkiksi toimihenkilöaloilta. Analysoimme Jyväskylän yliopiston anonymisoidut työhyvinvointiraportit näiden laitosten osalta suhteessa Wellness 360 -kartoitukseen ja aiempaan Wellness 360 -aineistoon.
Toisessa vaiheessa osallistujat keräävät ohjeistetusti joukkoistettuja autoetnografisia havainnointeja erilaisista työtilanteista, joissa tarkastellaan erilaisista työpäivän kulkuun liittyviä seikkoja, sekä tehdään etnografista havainnointia työtilanteista.
Kuvaus Wellness 360-kartoituksesta ja energiatestistä