PIAAC-tutkimukseen lisää vertailumaita - Suomen aikuisväestön taitotaso edelleen kärkijoukossa (OKM:n tiedote 28.6.2016)
OECD:n Kansainvälisen aikuistutkimuksen (PIAAC) toinen kierros toteutettiin 2014-2015. Siihen osallistui yhdeksän maata: Chile, Kreikka, Indonesia (Jakarta), Israel, Liettua, Uusi-Seelanti, Singapore, Slovenia ja Turkki. Näiden maiden tulokset liitettiin ensimmäisen kierroksen tuloksiin, joissa Suomikin on mukana. Uusien maiden tulokset eivät merkittävästi muuta Suomen sijoitusta.
Suomi osallistui vuonna 2012 tutkimuksen ensimmäiseen kierrokseen, jossa mukana oli 24 maata. Tutkimuksen ensimmäisen kierroksen tulokset julkistettiin syksyllä 2013. Suomi menestyi tutkimuksessa erinomaisesti.
Uusien maiden tulokset eivät merkittävästi muuta Suomen sijoitusta vertailussa. Suomen sijoitus säilyy toisena luku- ja numerotaidon osalta. Tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisussa Uusi-Seelanti kiilaa Suomen edelle. Uuden-Seelannin aikuisväestön taitotaso oli toisen kierroksen maista selvästi korkein. Kaikki muut sijoittuvat OECD-keskiarvon alapuolelle, kolmessa maassa taitotaso on hyvin alhainen.
Uusien maiden tulokset eivät merkittävästi muuta Suomen sijoitusta vertailussa. Suomen sijoitus säilyy toisena luku- ja numerotaidon osalta. Tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisussa Uusi-Seelanti kiilaa Suomen edelle. Uuden-Seelannin aikuisväestön taitotaso oli toisen kierroksen maista selvästi korkein. Kaikki muut sijoittuvat OECD-keskiarvon alapuolelle, kolmessa maassa taitotaso on hyvin alhainen.
OECD:n koordinoimassa Kansainvälisessä aikuistutkimuksessa (Programme for International Assessment of Adult Competencies, PIAAC) arvioidaan aikuisten (16–65-vuotiaiden) lukutaitoa ja numerotaitoa (tasot näissä 1-5) sekä tietotekniikkaa soveltavaa ongelmanratkaisutaitoa (tasot 1-3).
Käynnissä on vielä tutkimuksen kolmas kierros, johon osallistuvat Ecuador, Unkari, Kazakstan, Meksiko, Peru ja Romania sekä jo ensimmäiselle kierrokselle osallistunut Yhdysvallat. Kokonaan uusi tutkimus on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2022.
Tutkimukseen osallistuneet tekivät taitoja mittaavia käytännönläheisiä tehtäviä. Laajan taustakyselyn ansiosta saadaan myös tietoa mm. taitojen käytöstä työssä ja arjessa ja taitojen yhteyksistä ihmisten työmarkkina-asemaan ja oppimismahdollisuuksiin. Kun tutkimuksen kohdejoukko on koko työikäinen aikuisväestö, sen tulokset tuottavat tietoa lähes koko elinikäisen oppimisen kaarelta ja oppimisesta koulutusjärjestelmässä, työssä ja arjessa. Tutkimusaineistoa on analysoitu laajasti niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.
Tutkimuksen ohjaus ja rahoitus on toteutettu opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja Opetushallituksen yhteistyönä.
OECD:n raportti 2016
Lisätietoja:
Kansainvälisen aikuistutkimuksen (PIAAC) ensimmäisellä kierroksella 2012 Suomen aikuisväestön taidot sijoittuivat kullakin mitatulla taitoalueella toiseksi. Japani oli luku- ja numerotaidossa paras, tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisussa puolestaan Ruotsi. Suomessa keskimäärin korkean taitotason takana on kuitenkin suuria eroja eri väestöryhmien välillä. Erityisesti vanhemmilla ikäryhmillä, maahanmuuttajilla ja työttömillä on usein huomattavia puutteita taidoissaan.
Käynnissä on vielä tutkimuksen kolmas kierros, johon osallistuvat Ecuador, Unkari, Kazakstan, Meksiko, Peru ja Romania sekä jo ensimmäiselle kierrokselle osallistunut Yhdysvallat. Kokonaan uusi tutkimus on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2022.
Tutkimukseen osallistuneet tekivät taitoja mittaavia käytännönläheisiä tehtäviä. Laajan taustakyselyn ansiosta saadaan myös tietoa mm. taitojen käytöstä työssä ja arjessa ja taitojen yhteyksistä ihmisten työmarkkina-asemaan ja oppimismahdollisuuksiin. Kun tutkimuksen kohdejoukko on koko työikäinen aikuisväestö, sen tulokset tuottavat tietoa lähes koko elinikäisen oppimisen kaarelta ja oppimisesta koulutusjärjestelmässä, työssä ja arjessa. Tutkimusaineistoa on analysoitu laajasti niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.
Tutkimuksen ohjaus ja rahoitus on toteutettu opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja Opetushallituksen yhteistyönä.
OECD:n raportti 2016
Lisätietoja:
- opetusneuvos Petra Packalen, Opetushallitus (1.7. asti), petra.packalen@oph.fi , p. 02953 31162,
- neuvotteleva virkamies Pauliina Porkka, työ- ja elinkeinoministeriö (15.7. asti), p. 050 567 8403, pauliina.porkka@tem.fi
- opetusneuvos Petri Haltia, opetus- ja kulttuuriministeriö (18.7. alkaen) p. 02953 30096, petri.haltia@minedu.fi
Kansainvälisen aikuistutkimuksen (PIAAC) ensimmäisellä kierroksella 2012 Suomen aikuisväestön taidot sijoittuivat kullakin mitatulla taitoalueella toiseksi. Japani oli luku- ja numerotaidossa paras, tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisussa puolestaan Ruotsi. Suomessa keskimäärin korkean taitotason takana on kuitenkin suuria eroja eri väestöryhmien välillä. Erityisesti vanhemmilla ikäryhmillä, maahanmuuttajilla ja työttömillä on usein huomattavia puutteita taidoissaan.
- Vuonna 2013 julkaistu kansallinen raportti
- Suomalaisten aikuisten perustaidot OECD-maiden parhaimmistoa, tiedote 8.10.2013
- Katso myös Koulutuksen tutkimuslaitos, Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC: https://ktl.jyu.fi/piaac