PISA lyhyesti

 Mikä PISA on?

  • PISA (Programme for International Student Assessment) on OECD:n jäsenmaiden yhteinen tutkimusohjelma.
  • PISA tuottaa tietoa koulutuksen tilasta ja tuloksista kansainvälisessä vertailukehyksessä, mutta myös tietoa koulun ulkopuolella tapahtuvaan oppimiseen vaikuttavista tekijöistä.
  • PISA-ohjelma koostuu kolmen vuoden välein (2000, 2003, 2006, 2009, 2012, 2015, 2018, 2022, 2025) toteutettavista PISA-tutkimuksista.
  • Tutkimuksen rahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö.

Mitä tut­ki­taan?

  • Miten 15-vuotiaat nuoret hallitsevat tulevaisuuden kannalta keskeisiä avaintaitoja, millaiset tekijät vaikuttavat näihin taitoihin ja millaisia muutoksia osaamisessa tapahtuu ajan myötä?
  • Lukutaitoa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Lukutaito oli ensimmäisen, vuonna 2000 tehdyn tutkimuksen pääalue. PISA-tutkimuksen pääalue vuonna 2003 oli matematiikka ja vuonna 2006 luonnontiede. Vuonna 2009 vuorossa oli jälleen lukutaito, 2012 matematiikka ja 2015 luonnontiede. Vuoden 2018 tutkimuksen pääalueena oli lukutaito, jonka myötä käynnistyi PISAn kolmas yhdeksänvuotinen sykli.
  • Vuoden 2018 tutkimuksessa Suomi osallistui ensimmäistä kertaa kansainvälisenä optiona tarjottavaan talousosaamisen arviointiin.
  • Vuoden 2022 tutkimuksessa pääalueena oli matematiikka ja innovatiivisena alueena on luovan ajattelun arviointi.
  • Oppilaiden taitoja ja valmiuksia selvitetään mahdollisimman todenmukaisissa, arkielämän ja tulevaisuuden tarpeita muistuttavissa tilanteissa. Tutkimuksessa ei suoranaisesti arvioida opetussuunnitelmien sisältöjen hallintaa.
  • Tutkitaan myös nuorten opiskelutaitoja ja -valmiuksia lähinnä elinikäisen oppimisen näkökulmasta.

Ketä tut­ki­taan?

  • 15-vuotiaita, jotka Suomessa ovat pääosin 9.-luokkalaisia ja osin 8.-luokkalaisia tai toisen asteen oppilaitoksen oppilaita.
  • Tutkittavat valitaan satunnaisotannalla. Vuoden 2015 tutkimuksessa mukana oli Suomesta 168 koulua ja 5882 oppilasta. Vastausaste on Suomessa ollut varsin korkea, esimerkiksi vuoden 2015 tutkimuksessa 93%. 
  • Vuoden 2018 tutkimukseen osallistui yli 200 koulua ja noin 8000 oppilasta, otos on tavanomaista suurempi talousosaamisen arviointiin osallistumisen vuoksi. 
  • Vuoden 2022 tutkimukseen osallistui 241 koulua ja noin 10 000 oppilasta, otos oli tavanomaista suurempi maahanmuuttajataustaisten oppilaiden yliotostamisen vuoksi.

Osal­lis­tu­ja­maat

  • Vuoden 2003 tutkimukseen osallistui 28 OECD-maata ja 4 OECD:n ulkopuolista maata. Vuoden 2015 tutkimuksessa mukana oli jo yhteensä 72 maata tai aluetta, joista 34 OECD-maita ja 38 OECD:n ulkopuolelta.
  • Vuoden 2018 tutkimukseen osallistui 79 maata tai aluetta.
  • Vuoden 2022 tutkimukseen osallistui 81 maata tai aluetta.

Ket­kä tut­ki­vat Suo­mes­sa?

  • Vuoden 2018 ja 2022 tutkimukset toteutettiin Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskuksen yhteenliittymän toimesta.  Tutkimuksen kansallinen keskus on Koulutuksen tutkimuslaitoksessa Jyväskylässä. Kansallinen tutkimusjohtaja on yliopistotutkija Arto Ahonen.
  • Vuoden 2018 ja 2022 PISA -tutkimuksen tutkijoita ovat alueittain olleet  Koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkijat Jenna Hiltunen (matematiikka), Kaisa Leino (lukutaito) ja Jouni Vettenranta ja Jenni Kotila  (luonnontieteet). Lisäksi tutkimuksessa ovat mukana Kari Nissinen, Virva Nissinen, Eija Puhakka, Marjo Sirén sekä Juhani Rautopuro.  
  • Vuoden 2025 tutkimus toteutetaan Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Tampereen yliopiston yhteenliittymän toimesta.

Tu­lok­set

  • Vuonna 2000 tehdyn tutkimuksen ensimmäiset tulokset julkistettiin joulukuussa 2001. Niissä suomalaisnuoret osoittautuivat maailman parhaiksi lukijoiksi. Matematiikassa suomalaiset sijoittuivat neljännelle ja luonnontieteissä kolmannelle sijalle.
  • Vuoden 2003 tutkimuksen tulokset julkistettiin joulukuussa 2004. Matematiikassa, joka tuolloin oli pääalue, suomalaisnuoret sijoittuivat toiseksi Hongkongin jälkeen, lukutaitossa ja luonnontieteissä ensimmäisiksi sekä ongelmanratkaisussa toiseksi.
  • Vuoden 2006 tulokset julkisti joulukuussa 2007 Helsingin yliopisto yhdessä OPM:n kanssa.
  • Vuoden 2009 tulokset julkistettiin joulukuussa 2010. Suomalaisnuoret sijoittuivat lukutaidossa kolmanneksi, matematiikassa kuudenneksi ja luonnontieteissä kolmanneksi.
  • Vuoden 2012 -tutkimuksen tulokset julkistettiin joulukuussa 2013. Suomalaisnuoret sijoittuivat lukutaidossa kuudenneksi, matematiikassa 12., luonnontieteissä viidenneksi ja ongelmanratkaisussa yhdeksänneksi.
  • Vuoden 2015 -tutkimuksen tulokset julkistettiin joulukuussa 2016. Suomalaisnuoret sijoittuivat lukutaidossa neljänneksi, matematiikassa 13., luonnontieteissä viidenneksi ja yhteistoiminnalllisen ongelmanratkaisutaidon osaamisessa sijalle 7.
  • Vuoden 2018 -tutkimuksen tulokset julkistettiin 3. joulukuuta 2019. Lukutaidon osalta suomalaisten osaaminen oli OECD-maiden parasta (kokonasisijoitus 7.), matematiikassa OECD-maiden sijoilla 7-13 (kokonaissijoitus 16.), luonnontieteiden osalta OECD-maiden kolmanneksi parasta (kokonaissijoitus 6.) Talousosaaminen oli 20 maan vertailussa toiseksi korkeimmalla tasolla. 
  • Vuoden 2022 -tutkimuksen tulokset julkaistiin 5. joulukuuta 2023. Matematiikan osaaminen oli kokonaisvertailussa sijalla 20 (OECD 8-19), lukutaidossa sijalla 14 (OECD 9-14) ja luonnontieteissä sijalla 9 (OECD 4-6).

Suomalaisten sijoitus maiden välisessä vertailussa ei ole kuitenkaan pääasia, vaan PISA tuottaa ainutlaatuista ja monipuolista tietoa suomalaisen koulutuksen vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Tätä tietoa hyödynnetään laajasti sekä valtakunnan- että paikallistasolla suomalaisen koulun ja yksittäisen oppijan parhaaksi.