Arviointialueet


PISAssa arvioidaan lukutaitoa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Kukin näistä alueista on vuorotellen PISAn pääalueena. Talousosaamisen arviointi on tarjottu osallistujamaille vuoden 2012 tutkimuksesta alkaen ns. kansainvälisenä optiona. Suomi osallistui talousosaamisen arviointiin ensimmäisen kerran vuonna 2018.  Lisäksi PISAssa on kullakin tutkimuskerralla vaihtuvia alueita. 

Lu­ku­tai­to PI­SAssa

PISA-tutkimuksessa lukutaito (reading literacy) ymmärretään laajasti elinikäistä oppimista ja tietoyhteiskunnassa toimimista edistäväksi taidoksi. Peruslukutaidon sijaan PISAssa on keskitytty arvioimaan luetun ymmärtämistä ja yhteiskunnassa toimivaa ja elinikäistä oppimista tukevaa lukutaitoa. Lukutaito määritelläänkin PISAssa seuraavasti (OECD 2019): Lukutaito on tekstien ymmärtämistä, käyttöä, arviointia, reflektointia sekä niiden lukemiseen sitoutumista lukijan omien tavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen ja valmiuksien kehittämiseksi sekä yhteiskuntaelämään osallistumiseksi.

Millaisia tekstejä ja tehtäviä?

Luotaessa lukutaidon määritelmää mahdollisimman hyvin vastaava lukutaitokoe on PISA-arvioinnissa pyritty siihen, että luettavat tekstit ja niihin liittyvät tehtävät ovat mahdollisimman aitoja ja autenttisia ja liittyvät todellisiin arjen lukutilanteisiin niin koulussa kuin sen ulkopuolellakin. Lukutaidon arviointialuetta jäsennetään moniulotteisesti huomioiden niin erilaiset tekstit kuin lukemiseen liittyvät erilaiset lähestymistavat ja lukutilanteetkin. Nämä kolme ulottuvuutta ohjaavat tehtävien laadintaa ja oppilaiden suoritusten arviointia. Tekstityypit pyrkivät edustamaan monipuolisesti erilaisia nykynuorille nyt ja tulevaisuudessa autenttisia tekstejä. Joukossa on suorasanaisia tekstejä, kuten asiaproosaa ja kaunokirjallisuutta, sekä epälineaarisia dokumentteja, kuten lomakkeita, taulukoita, karttoja ja kaavioita. Vuoden 2018 arvioinnista alkaen mukana on myös internetille tyypillisiä tekstejä. Keskeisiä tehtävien vaatimia lähestymistapoja eli lukemisen osa-alueita ovat puolestaan tiedonhaku, luetun ymmärtäminen ja tulkinta sekä luetun pohdinta ja arviointi. Lukutilanteet sen sijaan viittaavat lukemisen kontekstiin ja tarkoitukseen. PISAssa näitä tilanteita on määritelty neljä: yksityinen, julkinen, opiskelu ja ammatillinen lukeminen.

Kullakin PISA-kierroksella pyritään siihen, että lukutaitokokeen tekstit ja tehtävät edustavat mahdollisimman tasaisesti eri tekstityyppejä, lähestymistapoja eli aspekteja ja lukutilanteita. Tehtävistä karkeasti ottaen noin puolet on monivalintatehtäviä ja puolet avoimia tehtäviä, joissa arvioidaan myös oppilaiden ajattelun ja argumentoinnin taitoja.

Tulosten raportointi

Lukutaidon arvioinnin tuloksia raportoitaessa hyödynnetään yhdistettyä tulosasteikkoa, joka sisältää niin tiedonhaun tekstistä, luetun ymmärtämisen ja tulkinnan kuin luetun arvioinnin ja pohdinnankin. Lukutaidon ollessa pääarviointialue, kuten vuosina 2000, 2009 ja 2018, tuloksia tarkastellaan myös osa-alueittain. 

Ma­tema­tii­kan osaa­mi­nen

PISA-tutkimuksessa matematiikan osaamisella (mathematical literacy) tarkoitetaan oppilaiden kykyä eritellä, perustella ja viestiä ajatuksiaan tehokkaasti, kun he asettavat, muotoilevat, ratkovat ja tulkitsevat matemaattisia ongelmia erilaisissa tilanteissa. Lähestymistapa korostaa matemaattisen tiedon soveltamista yhteyksissä, jotka edellyttävät asioiden ymmärtämistä, pohtimista ja perustelemista. Tällöin tarvitaan tietenkin myös matematiikan perustietoja ja -taitoja, kuten faktatietoutta, terminologian tuntemista, käsitteiden hallintaa sekä laskutoimitusten ja ratkaisumenetelmien käyttötaitoja. Matematiikan osaaminen määritellään PISAssa seuraavasti (OECD 2016): Matematiikan osaaminen tarkoittaa yksilön kykyä muotoilla, käyttää ja tulkita matematiikkaa erilaisissa tilanteissa. Se pitää sisällään matemaattisen päättelyn sekä matemaattisten käsitteiden, menetelmien, tietojen ja välineiden käyttämisen ilmiöiden kuvaamisessa, selittämisessä ja ennustamisessa. Se auttaa yksilöitä tunnistamaan matematiikan merkityksen ympäröivässä maailmassa ja tekemään tarvittavia perusteltuja päätöksiä osallistuvina, rakentavina ja ajattelevina kansalaisina.

Matematiikan tehtävien laadintaa PISAssa on ohjannut kolme jäsentävää tekijää: matematiikan sisällöt, matematiikan prosessit sekä tilanteet, joihin tehtävät on sijoitettu. Osaamisen kannalta olennainen osatekijä on matemaattinen sisältöaines. Sisällöt määritellään neljän sisältökokonaisuuden avulla, jotka ovat määrällinen ajattelu, tila ja muoto, muutos ja yhteydet sekä epävarmuus. Matematiikan prosesseihin kuuluvat esimerkiksi matemaattisen kielen käyttö, suoritusmenetelmien käyttö, ajattelun taidot, ongelmanratkaisutaidot sekä apu- ja työvälineiden käyttö, ja niistä on muodostettu kolme laajempaa kategoriaa: tietäminen ja perusmenetelmien käyttö, tiedon yhdistäminen ja tulkinta sekä pohdinta, perustelu ja yleistäminen. Lisäksi koetehtävät on sijoitettu erityyppisiin käyttötilanteisiin, joita PISA määrittelee neljä: henkilökohtainen, opiskelu ja työelämä, yhteisöllinen sekä tiede ja teknologia.

Matematiikan osaamista on voitu tarkastella edellä mainittujen jäsentävien tekijöiden kautta silloin, kun matematiikka on ollut päätutkimusalueena, kuten 2003 ja 2012. Seuraavan kerran matematiikka on pääalueena vuoden 2021 tutkimuksessa.

Luon­non­tie­teel­li­nen osaa­mi­nen

Luonnontieteellistä osaamista (scientific literacy) pidetään PISAssa jokaiselta kansalaiselta vaadittavana keskeisenä elämisen taitona. Siinä korostetaan oppilaan omaa roolia aktiivisena luonnontieteellisen tiedon hankkijana ja viestijänä.

Luonnontieteellinen osaaminen määritellään oppilaan kykynä hyödyntää tieteellistä tuntemusta, määrittää kysymyksiä ja tehdä johtopäätöksiä todistusaineistoon perustuvien luonnollisen maailman sekä siihen liittyvien, ihmisen toiminnasta aiheutuvien muutosten ymmärtämiseksi ja näitä asioita koskevan päätöksenteon edistämiseksi.

Tällöin korostetaan myös sellaista tiedon suhteuttamista, jossa tehdään ero mielipiteiden ja tieteelliseen tutkimukseen perustuvien väittämien välille. PISAssa pidetään tärkeänä nuorten kykyä hallita luonnontieteellisiä käsitteitä ja ilmiöitä todellisen elämän tilanteissa sekä mahdollisesti tulevaisuuden tarpeista nousevien tehtävien ja ongelmien ratkaisemisessa.

Ta­lous­osaa­mi­nen

PISA-tutkimuksessa talousosaamisella (financial literacy) tarkoitetaan jokapäiväisessä elämässä tarvittavaa tietoa ja ymmärrystä raha-asioista, taloudellista käsitteistä sekä riskeistä. Tiedon ohella talousosaamisen tärkeitä osatekijöitä ovat kognitiiviset taidot, motivaatio sekä itseluottamus. Tutkimuksessa arvioidaan nuorten kykyä soveltaa heidän talouteen ja raha-asioihin liittyvää ymmärrystään niin kotia, ystäviä ja perhettä, koulutusta ja työtä kuin yksilöiden ja yhteiskunnan välisiä yhteyksiäkin koskien. Tutkimuksen koetehtävät käsittelevät nuorten päivittäiseen elämään liittyviä raha-asioita, mutta myös tulevaisuuden haasteita kuten koulutusta ja työtä koskevia valintoja. Koetehtävien lisäksi talousosaamista arvioidaan taustatietoja kartoittavan taloustaitokyselyn avulla.

PISA-tutkimuksessa talousosaamista arvioidaan kolmesta eri näkökulmasta. Nämä ovat sisältö, prosessi ja konteksti. Sisältö muodostuu talousosaamisen kannalta olennaisesta tiedosta ja ymmärryksestä. Tutkimuksessa eroteltuja sisältöjä ovat raha ja rahaliikenne, raha-asioiden suunnittelu ja hallinta, riski ja palkkio sekä talousnäkymät. Prosesseilla taas viitataan kognitiivisiin prosesseihin. Tutkimuksessa on määritelty neljä rinnakkaista prosessikategoriaa: talousasioihin liittyvän tiedon tunnistaminen, talousasioihin liittyvän tiedon analysointi, talousasioiden arviointi sekä taloustiedon ja -ymmärryksen soveltaminen. Arviointiin liittyviä konteksteja on myös eroteltu neljä. Nämä kontekstit ovat koulutus ja työ, koti ja perhe, yksilö ja sekä yhteiskunta. Monipuolisten toimintakontekstien avulla pyritään ottamaan huomioon laaja kirjo eri tilanteita, joissa yksilöt voivat toimia.

Lisäksi tutkimuksessa huomioidaan ei-kognitiivinen näkökulma eli motivaation ja itseluottamuksen merkitys talousosaamiselle. Talousosaamiseen liittyviksi ei-kognitiivisiksi tekijöiksi tutkimuksessa määritellään mahdollisuus päästä käsiksi tietoon ja koulutukseen, mahdollisuus käyttää rahaa ja maksuvälineitä, asenteet talousasioita kohtaan ja itseluottamus talousasioissa sekä kuluttamis- ja säästämiskäyttäytyminen. Kaiken kaikkiaan PISA-tutkimuksessa tarkasteltava talousosaaminen muodostuu siis useasta eri osa-alueesta ja näkökulmasta. Niiden avulla rakennetaan kattavaa kuvaa siitä, millaiset tiedot, taidot ja toimintatavat nuorilla on, kun he tekevät heitä itseään koskevia taloudellisia päätöksiä ja tulevaisuuden suunnitelmia.  

Esimerkkitehtävät

PI­SAn vaih­tuvat alu­eet

Pääalueiden lisäksi PISAssa on eri tutkimuskerroilla joitain vaihtuvia alueita.

2000-tutkimuksen vaihtuvat alueet
- Opiskelustrategiat
- Tietotekniikan käyttö

2003-tutkimuksen vaihtuvat alueet
- Ongelmanratkaisu
- Tietotekniikan käyttö

2006-tutkimuksen vaihtuvat alueet
- Tietotekniikan käyttö
- Oppilaiden ympäristöasenteet ja kansalaisaktiivuus

2009-tutkimuksen vaihtuvat alueet
- Tietotekniikan käyttö

2012-tutkimuksen vaihtuvat alueet
- Tietokonepohjainen ongelmanratkaisu

2015-tutkimuksen vaihtuvat alueet
- Yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu

 2018-tutkimuksen innovatiivinen alue
- Globaalit taidot (Suomi ei osallistunut)