28.05.2018

Mitä tutkitaan?

copy_of_iccs_banner3.jpg

ICCS 2016 tutkii nuorten yhteiskunnallisia tietoja, asennoitumista kansalaistaitoihin ja kansalaisuuteen sekä sitoutumista ja halukkuutta sitoutua aktiiviseen kansalaisuuteen.

Keskeiset sisältöalueet

Tutkimuksessa ei ole kyse yhteiskuntaoppi-nimisen oppiaineen osaamisen testaamisesta. Suomessa yhteiskuntaoppia oppiaineena opetetaan yleensä vasta perusopetuksen 9. luokalla ja tutkimuskohteena olevat oppilaat ovat 8. luokkalaisia. Yhteiskunnallista opetusta ja kasvatusta sisältyy kuitenkin lähes kaikkiin perusopetuksen oppiaineisiin luokka-asteesta riippumatta. Kiinteimmin se liittyy yhteiskuntaopin lisäksi historian, maantiedon, uskonnon, elämänkatsomustiedon, kotitalouden ja terveystiedon opetukseen.

Tutkimuksessa yhteiskunnallisen opetuksen ja kasvatuksen keskeisimmät neljä sisältöaluetta vuoden 2009 ICCS –tutkimusta vastaavasti ovat:

  • Kansalaisyhteiskunta (kansalainen, valtio-instituutiot, kansalaisinstituutiot): kansalaisoikeudet ja -velvollisuudet, julkishallinto, lait, oikeusjärjestelmä, vaalijärjestelmä, valtiontalous, hyvinvointivaltio, ylikansalliset sopimukset, globalisaatio ja kestävä kehitys.
  • Yhteiskunnalliset perusarvot (tasa-arvo, vapaus, yhteenkuuluvuus): yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, yhteisestä hyvästä huolehtiminen, ihmisoikeudet ja toisten kunnioittaminen.
  • Kansalaistoiminta (päätöksenteko, vaikuttaminen, paikallinen osallistuminen): yhteiskunnallinen osallistuminen, äänestäminen, julkinen keskustelu, painostusryhmät, valikoiva kuluttaminen, korruptio, vapaaehtoistyö, järjestötoiminta.
  • Kansalaisidentiteetti (yhteiskunnallinen minäkuva, yhteiskunnallinen yhteenkuuluvuus, oma kansakunta ja maailma): yhteisöllisyys, paikalliskulttuurit, monimuotoisuus, suvaitsevaisuus, isänmaallisuus ja nationalismi.

Yhteiskunnallisten muutosten myötä on katsottu tarpeelliseksi ottaa tutkimukseen mukaan myös seuraavat kansalaisena toimimisen kannalta oleelliset sisältöalueet, joista osa on jossain määrin ollut mukana jo aiemmissa tutkimuksissa:

  • Ekologisuus: ympäristön suojeleminen, sen kestävyydestä huolehtiminen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä osana vastuunsa tuntevaa kansalaisuutta.
  • Sosiaalinen vuorovaikutus koulussa: osallistuminen ja sitoutuminen yhteisiin toimiin, sosiaaliset suhteet, mahdolliset konfliktit ja kiusaaminen.
  • Uuden sosiaalisen median käyttö kansalaisosallistumisen muotona ja sosiaalisen median käytön vaarojen, väärinkäytösten, tiedostaminen.
  • Talouden ymmärrys, taloustietoisuus: tietämys ja ymmärrys siitä, miten taloudelliset kysymykset vaikuttavat monin tavoin jokaisen kansalaisen elämään, miten jokainen kansalainen osaltaan jakaa vastuuta sekä taloudellisista ongelmista että niiden korjaamisesta.
  • Moraali, moraalikasvatus.

Tutkimuskysymykset

  • Miten yhteiskunnallinen opetus ja kasvatus on toteutettu tutkimukseen osallistuvissa maissa?
  • Millaista on maiden välinen ja sisäinen vaihtelu nuorten yhteiskunnallisia ilmiöitä ja kansalaisvalmiuksia koskevissa tiedoissa?
  • Millaisia ovat nuorten yhteiskunnallisia instituutioita ja toimintaperiaatteita koskevat uskomukset ja asenteet?
  • Missä määrin nuoret ovat kiinnostuneita ja halukkaita osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan?
  • Miten koulu yhteiskunnallisen opetuksen ja kasvatuksen oppimisympäristönä on organisoitu ja miten se on yhteydessä oppilaiden oppimistuloksiin (yhteiskunnalliset tiedot, asenteet, osallistuminen)?
  • Mitkä oppilaiden yksilölliset ja sosiaalista taustaa kuvaavat piirteet, kuten sukupuoli, sosioekonominen tausta ja kieli, ovat yhteydessä oppilaiden yhteiskunnallisiin tietoihin, asenteisiin ja osallistumiseen?
  • Mitä muutoksia nuorten yhteiskunnallisessa osaamisessa, osallistumisessa ja asenteissa on aiempiin tutkimuksiin verrattuna?