Suomalaisten aikuisten perustaidot OECD-maiden parhaimmistoa (tiedote 8.10.2013)

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC 2012) on OECD:n organisoima kaikkien aikojen laajin aikuisten perustaitoja koskeva tutkimus, josta odotetaan merkittävää tietoperustaa koulutuksen ja työelämän kehittämiseksi. Tutkimuksessa arvioidaan 24 maan 16–65-vuotiaiden lukutaidon, numerotaidon ja tietotekniikkaa soveltavan ongelmanratkaisutaidon tasoa ja käyttöä. Suomalaisten aikuisten keskimääräinen lukutaito ja numerotaito ovat kansainvälisessä vertailussa erinomaisia. Tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisutaidossa suomalaiset ovat myös kansainvälisen vertailun kärkimaiden joukossa. Myös taidot heikosti hallitsevia on kuitenkin paljon. Suomalaisten hyviin keskimääräisiin tuloksiin vaikuttavat erityisesti 20-39-vuotiaiden hyvät taidot, vanhimpien ikäryhmien taidot ovat OECD-maiden keskimääräisellä tasolla.

Suomalaisten aikuisten keskimääräinen lukutaito on kansainvälisesti verraten erinomainen. Lukutaidon keskiarvo on 288 pistettä, joka on selvästi OECD-maiden keskiarvoa (273) parempi. Suomea parempaan tulokseen yltää vain Japani. Kaksi kolmasosaa suomalaisesta aikuisväestöstä on hyviä tai erinomaisia lukijoita. Toisaalta 11 prosentilla 16–65-vuotiaasta aikuisväestöstämme on suuria puutteita lukutaidossa.

Suomalaisten keskimääräinen numerotaito on vertailun huipputasoa. Keskiarvo (282 pistettä) on selvästi yli OECD-keskiarvon (269 pistettä). Numerotaidossa Suomen edelle kirii vain Japani (288 pistettä). Numerotaidossa suomalaisväestön sisäiset erot ovat kansainvälistä keskitasoa. Yli puolella suomalaisesta aikuisväestöstä (57 %) numerotaidon taso on hyvä tai erinomainen. Toisaalta 13 prosentilla 16–65-vuotiaasta aikuisväestöstämme on suuria vaikeuksia matemaattisten perustaitojen kanssa.

Suomalaisista 41 prosentilla on hyvät tai erinomaiset tietotekniikkaa soveltavat ongelmanratkaisutaidot. Tämä on selvästi OECD:n keskiarvon (34 %) yläpuolella. Ainoastaan ruotsalaiset menestyivät ongelmanratkaisuosuudessa suomalaisia paremmin.

Osa tutkimukseen osallistuneista ei osannut tai halunnut käyttää tietokonetta tehtävien tekemiseen. Näiltä henkilöiltä jäi tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisuosio tekemättä. Heidän osuutensa on OECD-maissa keskimäärin 24 prosenttia ja Suomessakin noin 19 prosenttia. Suomen 16–65-vuotiaasta aikuisväestöstä 30 prosentilla eli noin miljoonalla aikuisella on puutteelliset tietotekniikkaa soveltavat ongelmanratkaisutaidot, kun lasketaan yhteen ongelmanratkaisutehtävissä heikosti menestyneet ja ne, jotka eivät tehneet tehtäviä tietokoneella.

Ikäryhmien välillä suuria eroja

Suomen hyviin keskimääräisiin tuloksiin vaikuttavat erityisesti 20–39-vuotiaiden hyvät taidot. Luku- ja numerotaidoltaan parhaita ovat 30–34-vuotiaat, kun taas ongelmaratkaisutaitojen huippu osuu 25–29-vuotiaiden ikäryhmään. Nuorin 16–19-vuotiaiden ikäryhmä menestyy kaikilla tutkimuksen osa-alueilla heikommin kuin seuraava ikäryhmä eli 20–24-vuotiaat.

Suomalaiset 20–34-vuotiaat ovat japanilaisten ikätovereidensa kanssa tutkimuksen parhaita lukijoita ja numerotaitajia. Tietotekniikkaa soveltavassa ongelmaratkaisussa tämä ikäryhmä jakaa parhaiden osaajien aseman ruotsalaisten kanssa.

Vanhimpien ikäryhmien taidot ovat tutkimuksessa kokonaisuudessaan heikompia kuin nuorempien ikäryhmien, mutta ikäryhmien väliset erot vaihtelevat paljon maittain. Suomessa ikäryhmien väliset erot ovat suuria. Suomessa vanhimpien ikäryhmien ero parhaiten menestyviin ikäryhmiin lukutaidossa ja tietotekniikkaa soveltavassa ongelmaratkaisussa on koko vertailun suurin, ja numerotaidossa toiseksi suurin.

Suomalaisten miesten ja naisten lukutaidossa ei ole merkittävää eroa, ei edes nuorimpien 16–29-vuotiaiden kohdalla. Numerotaidossa miehet ovat naisia hieman parempia. Tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisutaidossa ei miesten ja naisten välillä ole juurikaan eroa. Sukupuolten väliset erot ovat lähellä OECD-maiden keskimääräisiä eroja.

Oma ja vanhempien koulutustausta ovat yhteydessä osaamiseen

Koulutustaustalla on vahva yhteys perustaitojen hallintaan kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa. Suomi ei poikkea tässä OECD-maiden keskiarvosta. Oman koulutuksen lisäksi vanhempien koulutustausta näkyy myös aikuisten osaamisessa. Niistä tutkimukseen osallistuneista, joiden vanhemmista ainakin toisella on korkeakoulutus, lukutaidossa 40 prosenttia ja numerotaidossa 34 prosenttia sijoittuu ylimmille suoritustasoille. Kun kummallakin vanhemmalla on enintään perusasteen koulutus, on vastaava osuus reilu kymmenesosa. Myös tietotekniikkaa soveltavan ongelmaratkaisutaidon ja vanhempien koulutustason yhteys on selvä. Vanhempien koulutuksella on Suomessa hieman OECD-maiden keskiarvoa vahvempi yhteys perustaitojen hallintaan.

Pohjakoulutuksen ohella myös myöhempi koulutukseen osallistuminen on yhteydessä perustaitoihin. Viimeksi kuluneen vuoden aikana työhön liittyvään koulutukseen osallistuneet ovat perustaidoiltaan keskimäärin selvästi parempia kuin koulutukseen osallistumattomat. Suomalaisten koulutukseen osallistumisaktiivisuus on kansainvälistä huipputasoa.

Osaamisella ja ammatilla vahva yhteys taitojen käyttöön työssä

Tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin, kuinka paljon he käyttävät tiedon käsittelyn taitoja − lukemista, kirjoittamista, laskemista sekä tietotekniikkaa ja ongelmanratkaisua − työssään. Lisäksi tiedusteltiin työn kannalta keskeisten geneeristen taitojen käyttöä. Geneerisiä taitoja ovat omaan työhön vaikuttaminen ja oman työn organisointi, henkilöihin vaikuttaminen, yhteistyö työtovereiden kanssa, työssä oppiminen, käden taidot ja tarkkuus sekä ruumiillinen ponnistelu.

Suomessa vastaajien omat arviot eri taitojen käytöstä ovat lähellä kansainvälistä keskiarvoa. Työntekijät voivat Suomessa vaikuttaa omaan työhönsä enemmän, yhteistyötä työtovereiden kanssa ja ruumiillista ponnistelua sen sijaan on vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Omaan työhön vaikuttamisessa Suomi on neljän kärkimaan joukossa.

Suomessa työntekijöiden koulutus ja heidän itsensä ilmoittama työn vaatima koulutus sopivat hyvin yhteen 69 prosentissa tapauksista. Tämä on hieman useammin kuin OECD-maissa keskimäärin (66 %). Koulutuksen kautta hankittu osaaminen on vajaassa käytössä 17 prosentilla työntekijöistä. Se on hieman vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin (21 %).

Suomalaisista tutkimukseen osallistuneista työntekijöistä 14 prosentilla on alempi koulutus kuin mitä he ilmoittivat työnsä edellyttävän. Osuus on liki sama kuin OECD-maissa keskimäärin (13 %). Eniten koulutusvajetta on Italiassa (22 %) ja Ruotsissa (21 %).

Lukutaito ja numerotaito vastaavat Suomessa paremmin työn vaatimuksia kuin muodollinen koulutus. Alle viidellä prosentilla työntekijöistä on niiden hallinnassa puutteita suhteessa oman työn vaatimuksiin. Noin seitsemän prosentin taidot eivät ole täydessä käytössä työssä.

Lisätietoja:

professori Antero Malin, Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, puh. 040 805 4263
neuvotteleva virkamies Varpu Weijola, työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 029 50 48029
opetusneuvos Petri Haltia, opetus- ja kulttuuriministeriö, puh. 0295 3 30096
opetusneuvos Petra Packalen, Opetushallitus, puh. 029 533 1162

_ _ _

Kansainvälisen aikuistutkimuksen ensituloksia -raportti on julkaistu opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivuilla osoitteessa: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2013/PIAAC_2012.html

Tutkimuksen toteutukseen Suomessa ja kansallisiin tuloksiin voi tutustua osoitteessa: ktl.jyu.fi/fi/piaac

Kansainväliseen aikuistutkimukseen ja sen tuloksiin voi tutustua OECD:n verkkosivuilla osoitteessa:
www.oecd.org/site/piaac/ Sieltä myös löytyy tutkimusaineisto ja sen käsittelyä helpottava analyysiväline.

Tiedotustilaisuuden videotallenne on katsottavissa osoitteessa www.vn.fi/live

_ _ _

Tietoa tutkimuksesta

Lukutaitoa, numerotaitoa ja tietotekniikkaa soveltavaa ongelmanratkaisutaitoa arvioitiin pääsääntöisesti tietokoneella suoritettavien käytännönläheisten tehtävien avulla. Paperisia tehtävävihkoja käytettiin tarvittaessa. Arviointitehtävät muistuttavat erilaisia työ- ja arkielämän todellisia tilanteita, joissa vastaajan pitää käyttää arvioinnin kohteena olevia taitoja. Tehtävät eivät edellyttäneet erityisiä asiantuntijatietoja tai -taitoja.
Tietotekniikkaa soveltavan ongelmanratkaisutaidon tasoluokituksen ulkopuolelle jäi suuri joukko tutkittavia, jotka eivät osanneet tai halunneet käyttää tietokonetta tehtävien tekemiseen.
Tutkimukseen osallistui Suomessa 5 464 henkilöä. Suomen vastausosuus oli 66 prosenttia.
PIAAC-tutkimuksen ovat rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Tutkimuksen toteuttivat Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos ja Tilastokeskus.
PIAAC-lyhenne tulee sanoista Programme for the International Assessment of Adult Competencies.