05.02.2013

Kriisiviestinnän ohjeita Koulutuksen tutkimuslaitoksen henkilökunnalle (21.11.2012)

1. Mikä on kriisi?


Kriisi on ennakoimaton, yhteisöön voimakkaasti vaikuttava ja nopeasti etenevä tapahtumaketju. Usein siihen liittyvä uutisointi ja julkisuus paisuvat. Kriisi voi koskea yksilöä, yhteisöä tai ympäristöä.


Esimerkkejä yliopistoa kohtaavista kriiseistä ovat tulipalo, ase- tai pommiuhka, väkivalta, doping, tonttikiista, talonvaltaus, kuolemantapaus, koe-eläimet, plagiointi, talousrikos, tietovuoto tai -murto, kiusaaminen tai häirintä, epidemia, luonnonkatastrofit.


2. Kuka viestii ja mitä?


Kriisiviestinnän vastuuryhmä koostuu yliopiston johdosta (mm. rehtori, hallintojohtaja, yhteysjohtaja).


Kriisistä riippuen tapauksesta tulee välittömästi ilmoittaa

  • Pelastusviranomaisille
  • Laitoksen johtajalle tai varajohtajalle
  • Turvallisuuspäällikkö Olli-Pekka Laaksolle (puh. 050 428 5310, 7177, lisää numero puhelimeesi) tai
  • Vahtimestari Pekka Laineelle (puh. 0500 749 869, 7161)

Kriisiviestinnässä on jokaisen otettava huomioon se, mikä on julkista ja mikä ei ole. Vain viranomainen saa tiedottaa onnettomuuden syistä, seurauksista ja mahdollisista uhreista. Media on nopea liikkeissään. Vaikka media soittaisi tai tulisi pyytämään sinulta haastattelua, ainoa, joka tilannetta saa kommentoida, on yliopiston johto tai johdon valtuuttama taho sovitun mukaisesti. Mediaan leviää herkästi väärää tietoa huhupuheiden
perusteella. Esimerkiksi heinäkuussa tiedotusvälineet kertoivat, että yliopistossamme tarjottaisi räjähdekemian kursseja.


3. Ennakoimattoman ennakointi - Miten voin itse varautua kriisiin?


Tarkista, että työhuoneestasi löytyy oranssi ”Toimintaohjeet onnettomuus- ja vaaratilanteissa” -vihkonen. Mikäli sitä ei löydy, ilmoita asiasta Melina Aarnikoivulle (melina.aarnikoivu@jyu.fi). Jos et aiemmin ole tutustunut ohjeisiin, tee se nyt, tai seuraavalla kahvitauolla.


Katso läpi yllä oleva lista kriisiesimerkeistä. Miten toimisit, jos esimerkiksi laitosrakennuksen ensimmäisessä kerroksessa syttyisi tulipalo? Entä, jos saisit ilmoituksen sähköpostitse tai tekstiviestitse, että kampusalueella liikkuu aseistettu henkilö? Vaikka kriisejä sattuu harvoin, eivätkä ne välttämättä koske suoraan Koulutuksen
tutkimuslaitoksen henkilökuntaa, on niiden mahdollisuudesta silti hyvä olla tietoinen. Paras tapa tiedostaa kriisin mahdollisuus on esimerkiksi käydä yllä mainittuja skenaarioita läpi työtoverin kanssa vaikkapa kahvitauolla.


4. Koulutuksen tutkimuslaitosta koskeva erityistapaus: Peda.net


Peda.net -kriisiviestintäohjeet koskevat erityisesti tilanteita, joissa on kysymys tietovuodosta tai -murrosta. Tietovuoto tai -murto voi tulla julkiseksi erityisesti silloin, kun kysymyksessä on kuntien tai koulujen palveluihin kohdistuva tapahtumaketju. Muita mahdollisia kriisejä ovat Peda.net -palvelussa tapahtuva laaja julkisuuteen mahdollisesti tuleva tai tullut kiusaaminen tai häirintä.


Kriisin sattuessa Peda.net -ylläpito viestii tapauksesta välittömästi

  • Peda.net projektipäällikölle ja Peda.net -henkilöstölle
  • Laitoksen johtajalle ja varajohtajalle.
  • Hallintojohtajalle ja yhteysjohtajalle
  • Turvallisuuspäällikölle


Ulospäin suunnatussa viestinnässä noudatetaan aina yhteysjohtajan ohjeita. Peda.net - palvelun käyttäjille viestitään suoraan, mikäli kriisi edellyttää palvelun käyttäjiltä toimenpiteitä.


Lisätietoja kriisiviestinnästä:
Yhteysjohtaja Anu Mustonen, puh. 050 564 9022, anu.mustonen@jyu.fi
Jyväskylän yliopiston kriisiviestinnän ohjeet löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta
https://www.jyu.fi/yliopistopalvelut/intra/henkilostolle/oppaat/kriisiviestinta