Tasapuolisuudella parempaan PISA-menestykseen (tiedote 29.11.)

Suomi on kuulunut kärkimaiden joukkoon neljässä PISA-tutkimuksessa vuosina 2000–2009. Säilyttääkseen asemansa Suomen olisi jatkuvasti kohennettava tulostaan muiden kärkimaiden tahdissa. Kansalliset, kaikkia oppilaita koskevat linjaukset eivät tähän riitä, vaan tarvitaan kohdennettuja toimenpiteitä, joilla nostetaan heikoimpien alueiden ja ryhmien tuloksia.

Tällaisiin johtopäätöksiin on tullut kansainvälisesti arvostettu koulutuspolitiikan asiantuntija, tohtori Satya Brink Kanadasta. Hän on selvittänyt yhdessä Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkijoiden kanssa, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet suomenruotsalaisten valtaväestöä heikompiin PISA-tuloksiin ja pohtinut, miten tuloksia voitaisiin parantaa. Analyyseista voidaan tehdä myös kaikkia suomalaisnuoria sekä koulutuspolitiikkaa koskevia johtopäätöksiä.

– Koulutuslinjaukset viime vuosikymmenellä eivät ole merkittävästi parantaneet tuloksia ja ne pitävät yllä eriarvoisuutta, kärjistää Brink.

Suomenruotsalaisille kouluille kohdennettua tukea?

Suomalaisnuorten lukutaito putosi PISA 2009 -tutkimuksessa 11 pistettä vuodesta 2006 ja sijoitus laski toisesta kolmanneksi. Shanghain kärkitulos 556 pistettä oli puoli kouluvuotta suomalaisia (536 pistettä) parempi.

Suomenruotsalaisten oppilaiden keskiarvo oli 511 pistettä ja ero Shanghaihin venyi jo yli yhteen kouluvuoteen. Suomenkielisten koulujen oppilaista korkeintaan välttävästi suoriutui 24 % (14 000 oppilasta) ja ruotsinkielisten koulujen oppilaista 36 % (1 400 oppilasta). Näistä oppilaista valtaosa oli poikia: suomenkielisistä pojista 35 % ja ruotsinkielisistä pojista 49 %. Suomen tason nostamiseksi tulisi  puutteellisesti lukevien oppilaiden määrää pystyä vähentämään.

– Voitaisiinko ruotsinkielisiä kouluja varten ajatella kannustelisää, joka antaisi kouluille mahdollisuuden kuroa umpeen eroa kansalliseen tasoon? Lisärahoitus kohdennettaisiin alueille, joihin heikot testitulokset keskittyvät. Ylhäältä päin annettujen menettelytapojen sijaan kuntia tulisi kannustaa asettamaan itselleen tavoiteltavat päämäärät ja etsimään yksilöllisiä toimenpiteitä, Brink arvioi.

Suomenruotsalaisten oppilaiden huonompia tuloksia selittävät myös heidän käyttämänsä  oppimisstrategiat, jotka ovat suomenkielisiä heikommat. Lisäksi ruotsinkielisissä kouluissa on liian vähän päteviä opettajia. Opettajia on työmarkkinoilla ehkä liian vähän tai he eivät hakeudu niille paikkakunnille, joilla heitä kaivattaisiin.

Poikien opiskeluun lisää huomiota

Keskeisin tekijä, jolla sekä suomen- että ruotsinkielisten nuorten lukutaidon tasoa pystyttäisiin nostamaan, on poikien lukuilon kohottaminen. PISA 2009 -tutkimuksen tulokset osoittivat suomalaispoikien lukutaidon olevan noin puolitoista kouluvuotta tyttöjä jäljessä. Ero oli OECD-maiden suurin. OECD:n mukaan 64 % tästä erosta kuroutuisi umpeen, jos pojat saataisiin harrastamaan lukemista yhtä paljon kuin tytöt. Erityisesti kaunokirjallisuuden lukemisella on suuri rooli lukutaidon ja luetun ymmärtämisen kehittymisessä. Lukemisen iloon voidaan vaikuttaa sekä kotona että koulussa.

– Lukemiseen kannustaminen koulussa jää oppiainekohtaisen opetussuunnitelman varjoon sekä suomen- että ruotsinkielisissä kouluissa. Poikia voidaan kannustaa lukemiseen esimerkiksi tarjoamalla heitä kiinnostavia kirjoja ja elektronisia tekstejä, Brink valottaa.

Lisätietoja:

Raportti on julkaistu englanniksi ja ruotsiksi:

Satya Brink, Kari Nissinen, Jouni Vettenranta:
Equity and excellence. Evidence for policy formulation to reduce the difference in PISA performance between Swedish speaking and Finnish speaking students in Finland.
Koulutuksen tutkimuslaitos 2013.

Saatavilla verkosta: https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2013/g047

Satya Brink, Kari Nissinen, Jouni Vettenranta:
Forskningsresultat som kan användas för att minska skillnaderna i PISA-prestationer mellan svenskspråkiga och finskspråkiga elever.
Koulutuksen tutkimuslaitos ja Svenska kulturfonden 2013. Raportti sisältää suomenkielisen yhteenvedon.

Saatavilla verkosta: https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2013/g048

Painetut versiot saatavilla Koulutuksen tutkimuslaitoksen verkkokaupasta http://www.ktl-julkaisukauppa.fi/.