PISA mittaa nuorten kykyä selvitä tulevaisuuden haasteista (tiedote 1.9.2016)

PISA-tutkimuksessa julkinen huomio on kohdistunut lähinnä maiden paremmuusjärjestykseen. PISAn tarkoituksena on kuitenkin koulutuksen ja opetuksen kehittäminen sekä koulutuspoliittisen päätöksenteon tukeminen. Viime aikoina julkiseen keskusteluun onkin PISA-tulosten pohjalta noussut koulutuksellisen tasa-arvon heikkeneminen ja uhka nuorten syrjäytymisestä.

Tässä tiedotteessa kerromme siitä, mitä PISA-tehtävät todella mittaavat ja mitä hyötyä PISAsta on koulun kehittämiselle. Samalla kun julkistamme uusia tehtäviä, kerromme siis niiden tarkoituksesta.

PISA palvelee koulutuksen kehittämistä

PISAn tarkoituksena on kertoa luotettavasti ja vertailukelpoisesti oppilaiden osaamisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä perusopintojen päättövaiheessa eli 9. luokalla. PISA mittaa ennen kaikkea  nuorten kykyä ratkoa ongelmia, joita he tulevat kohtaamaan jatko-opinnoissa, työssä ja kansalaisena.

-    Tämän vuoksi PISAssa käytetään paljon tehtäviä, jotka perustuvat aitoihin dokumentteihin – lehtiartikkeleihin, mainoksiin, nettikirjoituksiin, aikatauluihin, työohjeisiin, karttoihin ja kaunokirjallisuuteen, kertoo Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja Jouni Välijärvi.

Nuorten osaamisen lisäksi PISA tehtävineen ja taustakyselyineen tuottaa tietoa siitä, mitkä tekijät ovat hyvien tai huonojen oppimistulosten taustalla. PISA siis kertoo mihin asioihin pitäisi kiinnittää huomiota, jotta oppimistulokset paranisivat. Kolmen vuoden välein toistuvat tutkimukset valottavat myös 9.-luokkalaisten osaamisen kehittymistä ajan myötä. Näiden tulosten avulla voidaan esimerkiksi arvioida, miten kehittämistyö tai koulutuspoliittiset päätökset ovat vaikuttaneet oppimistuloksiin. Kaiken kaikkiaan PISA antaa monipuolisesti tietoa opetushallinnolle, poliitikoille, kouluille ja opettajille. Myös oppilaat voivat saada tietoa pärjäämisestään PISAssa.

PISA-tehtävät valitaan huolella ja testataan tarkkaan

Tehtäviä kehittämään on valittu PISAn kolmen sisältöalueen (lukutaito, matematiikka ja luonnontieteet) opetuksen huippuasiantuntijoita yleensä 5–7 eri maasta. Tämän lisäksi osallistujamaat, esimerkiksi Suomessa tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden yhteistyönä, tuottavat uusia tehtäviä. Kullakin tutkimuskierroksella noin neljännes ajasta käytetään uusien tehtävien kehittämiseen ja niiden toimivuuden testaamiseen eri maissa.

-    Alun perin tarjolla olleista tehtävistä vain noin 10–20 prosenttia hyväksytään käytettäviksi itse tutkimuksessa. Kukin PISA-tutkimus sisältää lopulta 200–300 erilaista tehtävää, joista yksittäinen oppilas vastaa vain pieneen osaan. Tehtävien suuri määrä varmistaa sen, että eri sisältöalueet tulevat arvioitua kattavasti, selvittää Välijärvi.

Miten sinä osaisit ratkoa PISA-tehtäviä?

Netissä Koulutuksen tutkimuslaitoksen PISA-sivuilla on nyt julkistettu tuoreimpia, vuoden 2015 PISA-tutkimuksen tehtäviä. Ne ovat luonnontieteiden alueelta, koska se oli tutkimuksen pääalue. Verkkosivulla voi kuka tahansa käydä testaamassa, miten tehtävien ratkaiseminen onnistuu.

-    Esimerkkitehtävien julkistamisella halutaan antaa käsitys siitä, millaisia maailman kuuluisimman osaamistutkimuksen tehtävät ovat. Nettisivuilla olevia tehtäviä ei käytetä enää tulevissa PISA-tutkimuksissa, valottaa PISAn luonnontieteiden osuudesta vastaava tutkija Jouni Vettenranta.

Tiedotusvälineitä pyydämme tehtäviä käyttäessään ilmoittamaan niiden yhteydessä, että ne ovat peräisin Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen verkkosivuilta.

Tehtävät löytyvät osoitteesta: https://ktl.jyu.fi/pisa/esimerkkitehtavia

PISA-tutkimusohjelma käynnistyi vuosituhannen vaihteessa. Ohjelmassa on toistaiseksi toteutettu viisi erillistä tutkimushanketta. Kuudennen, vuoden 2015 PISA-tutkimuksen tulokset julkistetaan 6.12.2016.

Lisätietoja

Professori Jouni Välijärvi, p. 050 567 7210, jouni.valijarvi@jyu.fi
Yliopistotutkija Jouni Vettenranta, p. 040 805 4282, jouni.vettenranta@jyu.fi

PISAn nettisivut: https://ktl.jyu.fi/pisa