Suomalaisnuorten yhteiskunnalliset tiedot edelleen korkeaa tasoa (tiedote 7.11.2017)

Luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin maailman kärjessä

Suomalaisnuoret sijoittuvat yhteiskunnalliselta tietämykseltään neljän parhaan joukkoon 24 maan vertailututkimuksessa. Nuorten osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan on hieman lisääntynyt, mutta on edelleen vertailumaihin verrattuna vähäistä. Myös nuorten luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin ja toimijoihin on lisääntynyt ja on edelleen vahvempaa kuin muissa tutkimuksessa mukana olleissa maissa.

Nyt julkistettavan kansainvälisen nuorten yhteiskunnallisten tietojen, osallistumisen ja asenteiden tutkimus toteutettiin Suomessa keväällä 2016 kolmatta kertaa. Aiemmat tutkimukset ovat vuosilta 1999 ja 2009. Tutkimuksen kohteena ovat 8.-luokkalaiset.

Vuoden 2009 tutkimuksessa suomalaisnuorten yhteiskunnallisen tietämyksen pistekeskiarvo (576) oli yhdessä tanskalaisnuorten kanssa tutkittujen maiden korkein. Nyt suomalaisnuorten keskiarvo on 577, mutta tanskalaiset olivat nyt yksin siirtyneet ykköstilalle (586 pistettä). Myös taiwanilaisilla (581) ja ruotsalaisilla (579) nuorilla on tällä kertaa niukasti korkeampi keskiarvo kuin suomalaisnuorilla. Tyttöjen yhteiskunnalliset tiedot ovat kaikissa maissa paremmat kuin poikien. Kaikissa Pohjoismaissa tyttöjen ja poikien välinen ero on vuoteen 2009 verrattuna kasvanut.

Suomalaisnuorten luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin on lisääntynyt

Suomalaiset kahdeksasluokkalaiset luottavat yhteiskunnallisiin instituutioihin ja toimijoihin enemmän kuin minkään muun tutkimuksessa mukana olleen maan nuoret. Vahvimmin suomalaiset nuoret luottavat poliisiin ja puolustusvoimiin sekä heikoimmin poliittisiin puolueisiin ja sosiaaliseen mediaan. Luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin on vuosien 2009 ja 2016 välillä vahvistunut.

Suomalaisnuoret suhtautuvat sukupuolten tasa-arvoon tutkittujen tutkimusmaiden keskiarvoa myönteisemmin ja erilaisten etnisten ryhmien tasa-arvoon samassa määrin kuin nuoret muissa maissa keskimäärin. Tyttöjen asenteet tasa-arvoon ovat poikia myönteisemmät. Asennoitumisella sukupuolten ja etnisten ryhmien tasa-arvoon on yhteys myös oppilaiden yhteiskunnallisten tietojen tasoon: mitä korkeampi on tiedollinen taso, sitä myönteisempi on asenne. Vuodesta 2009 vuoteen 2016 ovat asenteet tutkituissa maissa keskimäärin muuttuneet tasa-arvoisempaan suuntaan, niin myös Suomessa.

Yhteiskunnallinen osallistuminen edelleen laimeaa

Suomalaisnuorten osallistumisaktiivisuus ja -halukkuus on hieman kasvanut vuodesta 2009, mutta on siitä huolimatta muiden Pohjoismaiden tavoin niukkaa. Kahdeksasluokkalaiset ottavat hyvin vähän osaa yhteiskunnallisten järjestöjen, kerhojen tai ryhmien toimintaan. Suomalaisnuorista tytöt ovat hieman aktiivisempia osallistujia kuin pojat. Nuorten halukkuus tulevaisuudessa liittyä puolueisiin, ammattiliittoon tai järjestöihin on kansainvälistä keskitasoa ja hieman lisääntynyt vuodesta 2009. Poliittisesta toiminnasta nuorille olisi mieluisinta ympäristön hyväksi toimiminen.

Suomalaisnuorten halukkuus osallistua laillisiin tai laittomiin mielenilmauksiin on vähäistä ja vähentynyt entisestään. Laillisista keinoista kahdeksasluokkalaiset protestoivat mieluiten omilla kulutusvalinnoillaan. Laittomista keinoista noin 10 % nuorista olisi valmis spreijaamaan iskulauseita seiniin, tukkimaan liikenteen tai valtaamaan julkisen rakennuksen.

Suomalaisnuoret eivät luota omiin kykyihinsä yhteiskunnallisina toimijoina

Suomalaisnuoret hyvistä yhteiskunnallisista tiedoistaan huolimatta luottavat vertailumaista vähiten omiin kykyihinsä yhteiskunnallisina toimijoina. Luottamus on kuitenkin hieman kohentunut vuosien 2009 ja 2016 välillä. Ne jotka luottavat omiin kykyihinsä ovat myös valmiimpia osallistumiseen yhteiskunnalliseen toimintaan ja mielenilmauksiin.

Suomalaiskoulut ovat kuitenkin tutkimuksen mukaan yhteiskunnallisten tietojen ja taitojen oppimisympäristöinä keskimääräistä parempia. Ne tarjoavat erilaisia osallistumismahdollisuuksia ja opettajien valmiudet yhteiskunnallisten aiheiden ja taitojen opettamiseen ovat varsin hyvät.

–  Tutkimus vahvistaa, että suomalaisnuorten yhteiskunnallinen tietämys ja luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin ovat maailman parhaimpia. Nuoret suhtautuvat myönteisesti tasa-arvon edistämiseen ja ovat erityisen kiinnostuneita ympäristökysymyksistä. Meillä on vielä paljon työtä siinä, miten saisimme kiinnostusta yhteiskunnalliseen osallistumiseen lisättyä. Se vaatii puolueilta ja muilta yhteiskunnallisilta instituutioilta uutta tapaa toimia, enemmän vuorovaikutusta ja avoimuutta, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

–  Suomalaisnuorilla, kuten pohjoismaalaisilla nuorilla yleensäkin, on erinomaiset tiedolliset ja asenteelliset perusvalmiudet yhteiskunnalliseen osallistumiseen, mutta kiinnostus ja tarve kovin aktiiviseen osallistumiseen puuttuu valtaosalta nuorista. Nuoret ovat tyytyväisiä elämään vakaassa edustuksellisessa demokratiassa, jossa turvaverkot toimivat, summaa tutkimuksen kansallinen koordinoija Jouko Mehtäläinen Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

ICCS 2016 -tutkimuksen (International Civic and Citizenship Education Study) toteutti Suomessa Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Siihen osallistui 24 maata tai aluetta. Suomessa tutkimukseen osallistui 179 yläkoulua, noin 3200 kahdeksannen vuosiluokan oppilasta ja noin 2200 opettajaa.

 

Lisätietoja

Koulutuksen tutkimuslaitos:

 Opetus- ja kulttuuriministeriö:

 Raportit:

  • Jouko Mehtäläinen, Mikko Niilo-Rämä, Virva Nissinen: Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet. Kansainvälisen ICCS 2016 -tutkimuksen päätulokset. Koulutuksen tutkimuslaitos 2017. 93 s.
  • Jouko Mehtäläinen, Mikko Niilo-Rämä, Virva Nissinen: Nuorten näkemys Euroopasta nyt ja lähitulevaisuudessa. Kansainvälisen ICCS 2016 -tutkimuksen Eurooppa-arviointi. Koulutuksen tutkimuslaitos 2017. 31 s.

Raportit löytyvät ICCS-tutkimuksen nettisivulta https://ktl.jyu.fi/iccs

7.11.2017 pidetyn julkistamistilaisuuden tallenne löytyy netistä 8.11.: https://moniviestin.jyu.fi/ohjelmat/erillis/ktl/iccs-tutkimus-17

Aiempien ICCS-tutkimusten tulokset: https://ktl.jyu.fi/iccs/aiemmat