Valtakunnallinen tutkimusverkosto nostamassa Suomea tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kärkimaaksi (tiedote 11.2.2011)

Opetusteknologian käyttö motivoi oppilaita, uudistaa opetusta ja rakentaa uudenlaisia verkostoja

Opetusteknologia on avannut luokkahuoneiden ovia ympäröivään maailmaan. Mobiililaitteet luovat uusia mahdollisuuksia koulutyöhön ja mullistavat oppimisen vapauden. Tieto‐ ja viestintätekniikan ohella tarvitaan toimintakulttuurin, opetusmenetelmien, oppimistehtävien ja arvioinnin uudistamista sekä erilaisten oppimisratkaisujen käyttäjälähtöistä kehittämistä.

– Mahdollisuudet tietotekniikan käyttämiseen kouluissa ovat parantuneet, mutta vaatii vielä ponnisteluita, että kaikki suomalaislapset ja ‐opettajat saadaan tasa‐arvoisesti inspiroivien ja luovuutta edistävien oppimisympäristöjen ja ‐kokemusten äärelle, toteaa tutkimusprofessori Marja Kankaanranta Jyväskylän yliopistosta.

Valtakunnallisen Opetusteknologia koulun arjessa (OPTEK) ‐tutkimushankkeen ensimmäisiä tuloksia esitellään 11.2.2011 julkistettavassa julkaisussa. OPTEK‐hankkeen tavoitteena on luoda innovatiivisia ratkaisuja tieto‐ ja viestintätekniikan ja sähköisen median hyödyntämiseen ja käyttöön koulun arjessa. Tekes‐rahoitteiseen, elokuussa 2009 alkaneeseen ja toukokuussa 2011 päättyvään hankkeeseen osallistuu tutkimusyksiköitä eri yliopistoista ja lukuisia yhteistyökumppaneita elinkeinoelämästä ja opetushallinnosta.

Tietotekniikan käyttömahdollisuuksissa ja hyödyntämisessä suuria eroja

Tietotekniikan käyttömahdollisuudet kouluissa ovat parantuneet, mutta koulujen, kouluasteiden ja alueiden välillä on yhä suuria eroja, kertoo tutkimusprofessori Marja Kankaanranta.

‐ Myönteistä on, että rehtorit suhtautuvat aiempaa positiivisemmin tietotekniikan merkitykseen koulun arjessa. He tunnistavat muutostarpeen ja ovat sitoutuneita koulun yhteisen vision ja toimivan työskentelykulttuurin rakentamiseen oppilaiden taitojen edistämiseksi, pohtii tutkija Juho Norrena.

Sähköinen matematiikan opetus motivoi oppilaita

Matematiikan opetus on mahdollista toteuttaa täysin sähköisesti, arvioi professori Tapio Salakoski Turun yliopistosta. Sähköisen matemaattisen opetusmateriaalin tuottamisen avuksi olisi kuitenkin hyvä kehittää lisää työvälineitä. Tutkimuksessa oppilaat pystyivät tuottamaan helposti matemaattista tekstiä tarkoitukseen muokatulla LyX‐editorilla ja sisäistivät tehtävien esityksessä käytetyn uuden menetelmän, rakenteiset päättelyketjut, nopeasti.

‐ Tietokoneella matemaattisen tekstin kirjoittaminen ja laskeminen koettiin mukavaksi, helpoksi ja motivoivaksi, jatkaa tutkija Petri Sallasmaa Åbo Akademista.

Tietotekniikka vauhdittaa koulun ja kodin yhteistyötä

Tieto‐ ja viestintätekniikan käyttö kodin ja koulun yhteistyössä helpottaa vuorovaikutusta, toteavat professori Jari Lavonen ja tutkija Tiina Korhonen Helsingin yliopistosta. Olennaista on vanhempien, opettajien ja oppilaiden mukanaolo alusta lähtien. On tärkeää myös tukea tieto‐ ja viestintätekniikan käyttöönottoa suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Käytössä pitää huomioida käyttäjien resurssit ja aktiivisuus sekä perheet, joilla ei ole mahdollisuutta suunniteltujen ratkaisujen käyttöön. Erityisen tärkeää on varmistaa, että kotona ja koulussa on sovittu yhteiset pelisäännöt, miten tieto‐ ja viestintätekniikkaa kodin ja koulun yhteistyössä käytetään.

Sisällöntuotantoa omin voimin

Hankkeessa on saatu lupaavia kokemuksia sisällöntuotannosta mobiilia sosiaalista videonjakopalvelua ja digitaalisia videoita hyödyntämällä.

‐ Oppilaiden mobiililaitteilla oppimisen tueksi tuottamat sisällöt onnistuvat jo nuorilta koululaisilta, jopa 1–2 ‐luokkalaisilta, arvioi Heikki Sairanen Tampereen yliopistosta.

Sisällöntuotanto mobiililaitteilla digitaalisiin portfolioihin osoittautui itseohjautuvuutta tukevaksi pedagogiseksi ratkaisuksi, toteaa tutkija Marja‐Riitta Kotilainen Helsingin yliopistosta. Teknisen osaamisen ohella sosiaalisen median palveluilla tuotetut sisällöt ovat tärkeitä nivottaessa tieto‐ ja viestintätekniikkaa osaksi opetus‐ ja oppimiskäytänteitä, jatkaa tutkija Pauliina Tuomi Tampereen teknillisestä yliopistosta. Järkevästi ohjattu sisällöntuotanto lisää oppilaiden motivaatiota, kun koulu ja vapaa‐ajan kulttuuri lähentyvät toisiaan.

Digitaalisen videoteknologian käyttö ei ole vaikeaa, ja sitä voi opiskella yhdessä. Yhteisöllinen sisällöntuottaminen innostaa oppilaita suunnittelemaan, näyttelemään, kuvaamaan ja editoimaan. Tuotettaessa sisältöjä digitaalisella videolla voidaan hyödyntää eri teknologioita ja toimintamalleja. Lapset pääsevät näin kehittämään uuden ajan kansalaistaitojaan, esimerkiksi tiimityöskentely‐ ja vuorovaikutustaitoja sekä medialukutaitoa, kertovat johtaja Kari Kumpulainen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta ja tutkija Laura Palmgren‐Neuvonen Oulun yliopistosta.

 

Mobiiliopiskelu mullistaa oppimisen vapauden

Mobiili sosiaalinen media soveltuu hyvin kouluprojektien työvälineeksi. Tutkimukseen osallistuneista oppilaista yli kolmanneksen mielestä mobiilin videojakopalvelun avulla voi oppia, ja selkeästi yli puolet piti enemmän mobiilioppimisesta kuin perinteisistä työskentelyavoista, arvioi professori Jari Multisilta Helsingin yliopistosta. Hauskuutta ja luovuutta ei tule tukahduttaa vaan tukea. Mobiililaitteiden tuominen osaksi opetuskäytäntöjä edellyttää tekniikan sujuvaa toimintaa ja opettajien kouluttamista ja innostamista.

Oppiminen eri tiloissa, paikoissa ja ehkä eri aikoinakin tukee kehittymistä itseohjautuvuteen, sillä mobiilissa toimintaympäristössä korostuu oma päätöksenteko, kun työvälineet sallivat yrityksen ja erehdyksen kautta uudet ratkaisut ja välittömän avun hakemisen, toteaa tutkija Marja‐Riitta Kotilainen Helsingin yliopistosta. Oppilaalle mobiilius tuo opiskeluun kaivattua joustavuutta ajan ja paikan suhteen, kun oppilaat opiskelevat fyysisesti ja virtuaalisesti eri tiloissa.

Kouluille vetoapua verkostoyhteistyöstä

Koulujen verkottuminen yritysten ja yhteisöjen kanssa tarjoaa kouluille monipuolisia resursseja, joita hyödyntäen koulujen on mahdollista kehittää ja tuottaa monipuolisempaa opetusta, kertovat tutkija Esko Huhta ja professori Riitta Smeds Aalto‐yliopistosta. Yritykset voivat tarjota kouluille niiden perustehtäviä tukevia palveluita. Toimivasta yhteistyöstä hyötyvät molemmat.

Opetuksen ja oppimisen tietotekniikka pitäisi nähdä omana erityisalueenaan, jossa opettajilla on keskeinen rooli, painottavat professori Samuli Pekkola ja tutkija Kimmo Wideroos Tampereen teknillisestä yliopistosta. Käyttäjien mahdollisuutta osallistua tietoteknisten hankintojen suunnitteluun pitäisi parantaa. Tukipalveluiden merkitys pitäisi tunnustaa ja niihin pitäisi osoittaa jo suunnitteluvaiheessa riittävästi resursseja.

‐ Tietopalveluiden hankintaprosessin eri vaiheet ovat hankintojen suunnittelijoilla ja toteuttajilla hyvin tiedossa, mutta prosesseihin tarvittaisiin nykyistä enemmän substanssiosaamista ja koulujen tarpeiden yksityiskohtaista tuntemusta, toteaa tutkija Virpi Britschgi VTT:ltä.

‐ Kuntien investoinnit opetustoimen tietotekniikkaan eroavat suuresti, arvioi IBM:n yliopisto‐ ja yhteiskuntasuhteista vastaava Jyrki Koskinen. Lisäksi toiset opetustoimet saavat samalla rahalla järjestettyä tuplasti enemmän työasemia oppilaille kuin toiset. Älykkäällä opetustoimen kokonaisrakenteella ja tietotekniikan infrastruktuurilla kuntien opetustoimet säästävät ja saavat parempia palveluja. Markkinoilla on hyviä esimerkkejä, joissa oppijan älykkääksi infrastruktuuriksi riittää pelkkä selain ja internet‐yhteys.

 

Lisätietoja:

professori Marja Kankaanranta, Jyväskylän yliopisto, Agora Center ja Koulutuksen tutkimuslaitos marja.kankaanranta@jyu.fi, p. 040‐8669085
projektikoordinaattori Sanna Vahtivuori‐Hänninen, Helsingin yliopisto, Cicero Learning
sanna.vahtivuori@helsinki.fi, p. 040‐5712442
Julkistettava teos:
Opetusteknologia koulun arjessa. Toimittanut Marja Kankaanranta. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos ja Agora Center. Saatavilla osoitteesta: http://ktl.jyu.fi/ktl/julkaisut/luettelo/2011/d094 ja http://blogs.helsinki.fi/oppiailoakouluun

***
Tekes‐rahoitteiseen OPTEK‐tutkimushankkeeseen osallistuu tutkimusyksiköitä Aalto‐yliopistosta, Helsingin yliopistosta, Jyväskylän yliopistosta, Oulun yliopistosta, Tampereen teknillisestä yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta, Åbo Akademista ja VTT:stä. Tutkimushanketta johtaa Jyväskylän yliopiston Agora Center ja koordinoi Helsingin yliopistossa toimiva kansallinen CICERO Learning ‐verkosto.
Opetusteknologia koulun arjessa ‐hankkeen yhteistyökumppanit: ACC Global, Arctic Connect, Arcturia, Aronet‐esitysyhtiö, Datafisher, Datapolis, DNA Finland, Elisa, Finnet‐liitto, Fronter, HewlettPackard, Humac, IBM, Ilona IT, Intero, Kuusela.com, liikenne‐ ja viestintäministeriö, Microsoft, Mediamaisteri, Netop, Nokia, Opetushallitus, opetus‐ ja kulttuuriministeriö, Opinsys, Oppifi, Otava, Otavan opisto, Pohjois‐Hämeen Puhelin, Taloudellinen tiedotustoimisto ry (TaT), Teknologiakeskus Hermia Oy/COSS, TIEKE, Täsmätelevisio ja WSOYpro.