Menestyjät ja ahdistujat samalla käytävällä - Akateemisten joukko jakautuu kahtia (tiedote 13.12.2013)

Yliopistoissa viime vuosina tapahtuneet lukuisat muutokset ovat radikaalisti vaikuttaneet opettajien ja tutkijoiden työn luonteeseen. Tutkijoissa ja opettajissa nämä muutokset herättävät vastustusta ja ahdistusta, mutta joukkoon mahtuu myös muutoksen kannattajia ja niistä hyötyviä.

Akatemiatutkija Oili-Helena Ylijoki ja erikoistutkija Jani Ursin ovat selvittäneet sitä, miten korkeakoulupoliittiset muutokset on otettu vastaan suomalaisessa akateemisessa maailmassa. Tutkimusta varten haastateltiin 42:ta tutkijaa kahdeksasta suomalaisyliopistosta. Haastatellut kertoivat työkokemuksistaan ja siitä miten he suhtautuvat muutoksiin. Tutkimuksen tuloksia on julkistettu tuoreessa vaikutusvaltaisessa Studies in Higher Education -lehdessä.

Vaatimukset ja epävarmuus lisääntyneet

Haastateltavat kokivat, että heiltä odotetaan enemmän ja korkeatasoisempia tuloksia opetuksessa ja tutkimuksessa. Lisäksi akateeminen vapaus ja autonomia ovat vaarantuneet sekä hallinnolliset tehtävät ja velvoitteet kuormittavat entistä enemmän.

– Ei riitä, että opettaa ja tutkii, vaan opetusta ja tutkimusta on myös kehitettävä, luotava laatujärjestelmiä sekä kontrollisysteemejä – ja taas niitäkin kehitettävä, kertoo eräs haastatelluista.

Entistä autonomisempi yliopisto ei ole onnistunut poistamaan esimerkiksi pätkätöiden ongelmaa ja luomaan kaikille mielekästä työympäristöä. Akateemiselle uralle ja työyhteisöön on vaikea sitoutua, kun oman työn tai laitoksen jatko on epävarmaa. Työn luonteen muutos on johtanut jopa siihen, että jotkut haastateltavista näkevät eläkkeelle jäämisen ainoana vaihtoehtona jatkaa tutkimuksen tekemistä. Tästä aiheutuu hämmentävä paradoksi: pystyäkseen tekemään tutkimusta, on jätettävä akateeminen maailma.

Kaikkiin tutkijoihin muutokset eivät vaikuta

Akateemisen turhautumisen vastapainoksi osa haastateltavista näki muutokset positiivisena. Yleensä nämä henkilöt edustivat yliopiston strategisia painoaloja tai yhteiskunnassa erityisen merkittäviksi arvotettuja tieteenaloja. Nämä opettajat ja tutkijat henkivät itsevarmuutta, sillä korkeakoulukentän muutokset eivät ole vaikuttaneet heihin mitenkään. Sen sijaan he ovat hyötyneet niistä tai jopa olleet muutosten vetureina.

– Erot akateemisissa identiteeteissä ovat valtavat. Samalla käytävällä voi työskennellä sekä menestyjiä että häviäjiä, Ylijoki ja Ursin toteavat.

 

Lisätietoja:

Studies in Higher Education -lehden artikkeli: The construction of academic identity in the changes of Finnish higher education, Studies in Higher Education, Vol. 38, No. 8, 1135-1149.