Suomalaisten oppilaiden kouluosaaminen kansainvälistä kärkeä (tiedote 11.12.2012)

Kaksi kansainvälistä yli 40 maan tutkimusta

SUOMALAISTEN OPPILAIDEN KOULUOSAAMINEN KANSAINVÄLISTÄ KÄRKEÄ - Oppimisen ilo hukassa

Pohja suomalaisnuorten menestykselle kansainvälisissä arviointitutkimuksissa luodaan jo
alakoulussa. Ensi kertaa 25 vuoteen kansainvälisen vertailun kohteena olleet neljäsluokkalaiset
menestyivät lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa erinomaisesti.
Suomalaisnuorten menestys jatkui yläkoulun kahdeksannella luokalla. Sen sijaan oppimisen ilo on
suomalaisilta hukassa jo neljännellä luokalla.

Nämä ovat kansainvälisten PIRLS- ja TIMSS-tutkimusten päätulokset. PIRLS-tutkimuksessa selvitettiin
neljäsluokkalaisten lukutaitoa ja TIMSS-tutkimuksessa neljäs- ja kahdeksasluokkalaisten
matematiikan ja luonnontieteiden osaamista.

- Tulokset kertovat nimenomaan koulun oppisisältöjen osaamisesta eli siitä, miten
suomalainen koulu on onnistunut tehtävässään. Vastaavilta alueilta aiemmin tehdyt PISAtutkimukset
mittaavat lähinnä nuorten yleisiä tulevaisuuden valmiuksia, valottaa professori
Pekka Kupari Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

LUKUTAITO JA LUONNONTIETEIDEN OSAAMINEN KANSAINVÄLISTÄ KÄRKEÄ

Suomen neljäsluokkalaisten lukutaitopisteet (568 pistettä) ovat 45 maan joukossa toiseksi parhaat
yhdessä Venäjän kanssa. Edelle menee vain Hongkong (571). Neljäntenä on Singapore. Maiden
väliset erot ovat niin pieniä, että käytännössä neljän parhaan lukutaito on samantasoinen.
Luonnontieteiden osaamisessa Suomen neljäsluokkalaisten pisteet (570) ovat 50 maan joukossa
kolmanneksi parhaat Korean (587) ja Singaporen (583) jälkeen. Myös Suomen kahdeksasluokkalaiset
menestyivät luonnontieteissä erinomaisesti. Suomalaisoppilaiden osaamispisteet (552) veivät 42
maan vertailussa viidennelle sijalle. Kärjessä on joukko Aasian maita Singaporen (590 pistettä)
johdolla.

MATEMATIIKAN OSAAMINEN EUROOPPALAISTA HUIPPUA

Suomen neljäsluokkalaisten matematiikan osaamispisteet (545) ovat 50 maan joukossa
kahdeksanneksi korkeimmat. OECD-maiden joukossa pistemäärä riitti viidenteen sijaan ja Euroopan
maista kolmanteen sijaan Pohjois-Irlannin ja flaaminkielisen Belgian jälkeen. Parhainta
matematiikankin osaaminen on joillain Aasian mailla, kuten Singapore (606), Korea (605) ja
Hongkong (602).

Kahdeksasluokkalaistemme matematiikan osaamispisteet (514) ovat 42 maan joukossa
kahdeksanneksi korkeimmat ja Euroopan maiden kärkeä Venäjän jälkeen. Myös kahdeksannen
luokan kohdalla viisi Aasian maata, Korea, Singapore, Taiwan, Hongkong ja Japani, ovat kärjessä.
Matematiikan osalta on kuitenkin myös syytä huoleen. TIMSS-tutkimuksessa verrattiin myös
seitsemäsluokkalaisten osaamisen muutosta aiempaan TIMSS 1999 -tutkimukseen ja huomattiin,
että matematiikan osaaminen on 12 vuoden aikana huonontunut runsaan yhden kouluvuoden
verran. Vastaavaa huonontumista ei ole tapahtunut luonnontieteissä.

POIKIEN LUKUTAIDON TASO JA KOTITAUSTAN VAIKUTUS TASA-ARVOHAASTEINA

Maiden väliset erot osaamispisteissä parhaiden ja huonoimpien maiden välillä ovat suuria kaikilla
kolmella alueella. Sen sijaan Suomen sisällä osaamiserot ovat kansainvälisesti verrattuna
tutkimusmaiden pienimpiä.

Osaamiseen ei paljoakaan vaikuttanut se, oliko asuinpaikka maaseudulla tai kaupungissa, tai se,
missä päin Suomea oppilas asui. Sen sijaan kodin varallisuustaso on yhteydessä oppimistuloksiin niin
lukutaidossa kuin matematiikassa ja luonnontieteissäkin.

Suomalaistyttöjen ja -poikien välinen ero neljäsluokkalaisten lukutaidossa on 21 pistettä tyttöjen
hyväksi. Ero on vertailumaiden suurimpia. Sen sijaan matematiikan ja luonnontieteiden osalta erot
tyttöjen ja poikien välillä ovat kummallakin luokka-asteella kansainvälisesti verraten pieniä.

- Oppimisen tasa-arvon näkökulmasta suomalaisen peruskoulun suurimmat haasteet liittyvät
poikien lukutaidon kehittämiseen tyttöjen tasolle ja oppilaiden kotitaustan vaikutuksen
tasoittamiseen, kiteyttää yliopistonlehtori Sari Sulkunen.

OPPIMISEN ILO HUKASSA

Vaikka suomalaisten tiedolliset ja taidolliset oppimistulokset ovat kansainvälisesti verrattuna
erinomaiset, ei koulussamme ole onnistuttu yhtä hyvin oppilaiden asenteisiin ja
oppimismotivaatioon liittyvien oppimistulosten saavuttamisessa.

Suomalaisten neljäsluokkalaisten lukemismotivaatio ja sitoutuminen lukemiseen opetukseen ovat
vertailumaiden heikoimpia. Matematiikasta pitää paljon vain kolmannes oppilaista ja matematiikan
opetuksen on hyvin sitoutunut ainoastaan viidennes oppilaista. Sekä lukutaidon että matematiikan
osalta suomalaisoppilaiden asenteet ovat vertailumaiden heikoimpia. Suunnilleen samanlainen
tilanne on luonnontieteiden osalta.

Kahdeksasluokkalaisillamme oppimisen ilo on edelleen heikentynyt: enää 10 % pitää paljon
matematiikasta, 15 % arvostaa matematiikkaa paljon ja 6 % on hyvin sitoutunut sen opetukseen.
Luvut ovat kolmen huonoimmin motivoituneen maan joukossa. Luonnontieteissä yli puolet ei pidä
kemiasta ja fysiikasta. Biologiasta ja maantiedosta pidetään jonkin verran enemmän. Myös
luonnontieteiden arvostus ja sitoutuminen sen opetukseen ovat vertailumaihin nähden heikkoa.

- Peruskoulun opetustavat kaipaavat kipeästi uudistamista. Tulokset kertovat selvästi, ettei
valtakunnallisen Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisessa tavoitteessa oppilaiden
kiinnostuksesta ja tarpeista lähtemisessä opetuksessa ole onnistuttu, huomauttavat
yliopistotutkija Jouni Vettenranta ja Pekka Kupari.

PIRLS-tutkimus (Progress in International Reading Literacy Study) ja TIMSS-tutkimus (Trends in
International Mathematics and Science Study) ovat kansainvälisen koulusaavutuksia selvittävän IEAjärjestön
(The International Association for the Evaluation of Educational Achievement)
organisoimia. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen on vastannut tutkimuksesta Suomessa. Tutkimusta
rahoittaa Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö.

LISÄTIETOJA:

Koulutuksen tutkimuslaitos:
- Professori Pekka Kupari, p. 040 805 4257, pekka.kupari@jyu.fi (TIMSS-tutkimuksen kansallinen
koordinaattori ja matematiikan tulokset)
- Yliopistonlehtori Sari Sulkunen, p. 040 805 3246, sari.sulkunen@jyu.fi (PIRLS-tutkimuksen
kansallinen koordinaattori)
- Yliopistotutkija Jouni Vettenranta, p. 040 805 4285, jouni.vettenranta@jyu.fi (luonnontieteet)

Opetus- ja kulttuuriministeriö:
- Opetusneuvos Tommi Karjalainen, p. 0295 3 30140, tommi.karjalainen@minedu.fi
Tiedotus:
- Julkaisupäällikkö Jouni Sojakka, p. 040 805 4287, jouni.sojakka@jyu.fi (tiedotus 11.12. klo 12
saakka)
- Tutkimussihteeri Melina Aarnikoivu, p. 040 805 4721, melina.aarnikoivu@jyu.fi (tiedotus 11.12. klo
12 jälkeen)

Tutkimushankkeista on julkaistu kaksi raporttia, toinen neljännen ja toinen kahdeksannen luokan
tuloksista. Julkaisut ovat saatavilla verkosta sekä painettuna Sojakalta tai Aarnikoivulta.
Julkaisut, grafiikka ja verkkosivut: http://ktl.jyu.fi/ktl/timss-pirls