Uusi Yliopistopedagogiikka-lehti on ilmestynyt (tiedote 14.5.2012)
Kaikille yliopistojen opettajille ja opetuksen kehittäjille tarkoitettu Yliopistopedagogiikkalehti on ilmestynyt. Lehden nimi on muuttunut Peda-forumista Yliopistopedagogiikaksi, ja lehti on siirtynyt verkkoon. Uusimmassa numerossa keskustellaan muun muassa kulttuurienvälisyydestä ja plagioinnista.
Peda-forum muuttui Yliopistopedagogiikaksi
Yliopistopedagogiikka-lehteä julkaistiin aiemmin nimellä Peda-forum – yliopistopedagoginen aikakausjulkaisu. Uusi Yliopistopedagogiikka-nimi kuvaa lehden sisältöä paremmin ja kattaa niin yliopistopedagogisen tutkimuksen kuin koulutuksenkin. Koska yliopistopedagoginen tutkimus on kansainvälistä, lehdelle annettiin myös englanninkielinen nimi Journal of University Pedagogy. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
Uuden nimen lisäksi lehti muuttui painetusta sähköiseksi. Lehti löytyy osoitteesta www.yliopistopedagogiikka.fi, ja se on vapaasti kaikkien yliopistolaisten ja muiden kiinnostuneiden luettavissa. Lehden seuraaminen on tehty vaivattomaksi – lukijat voivat tilata tiedotteen lehden ilmestymisestä suoraan omaan sähköpostiinsa. Artikkelit ovat luettavissa sekä verkkoversioina että PDF-tiedostoina. Lisäksi lukijoiden on mahdollista aloittaa keskustelu mielenkiintoisesta artikkelista tai jakaa artikkelin linkki sosiaalisessa mediassa. Lehdessä julkaistaan niin vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita kuin kirjoituksia opetuksen kehittämisestä ja kokeiluista. Referee-artikkeleissa julkaistaan lisäksi englanninkieliset
abstraktit, jotta kirjoittajat voivat viitata julkaisuun myös kansainvälisesti. Lehteä julkaisee yliopistopedagogiikan asiantuntija- ja yhteistyöverkosto Peda-forum, ja sitä toimitetaan Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa yhteistyössä päätoimittajan ja toimitusneuvoston kanssa. Lehteä rahoittavat yliopistot yhteisesti.
Kuolleet kielet eivät kiinnosta opiskelijoita
Kevään numeron tutkimusartikkelista selviää, että teologian opiskelijoita ei kiinnosta heprean ja kreikan opiskelu, vaikka klassiset kielet kuuluvat teologin tutkintovaatimuksiin. Tulevat papit ja uskonnonopettajat lopettavat kielikurssit kesken, koska kokevat ne liian työläiksi ja haastaviksi. Opiskelijoilla on myös ongelmia yhdistää työtä ja perhe-elämää opiskeluun.
– Ajankäyttöongelma, motivaation puute, opintojen vaativuus, tiivistää eräs heprean kurssin opiskelija kurssin keskeyttämisen syiksi.
Tukea kieliopintoihin opiskelijat toivovat saavansa elektronisista oppimisympäristöistä ja itsenäisestä opiskelusta. Kieliopin opetukseen
toivotaan myös tuoreita menetelmiä ja vuorovaikutusta, vaikkei kuolleita kieliä enää maailmalla puhutakaan.
Käsityö yhdistää eri kulttuureja
Tuoreessa numerossa pohditaan lisäksi monikulttuurisuutta ja kulttuurienvälistä oppimista. Itä-Suomen yliopiston opettajaopiskelijat osallistuivat maahanmuuttajien ja vaihto-opiskelijoiden kanssa moni- ja interkulttuurisen käsityön kurssille, jossa virkattiin maailman suurinta tilkkupeittoa hyväntekeväisyyskampanjaan. Virkkaamisen ohessa opiskelijat tutustuivat toisiinsa ja eri maiden käsityökulttuureihin.
– Tulevat opettajat oivalsivat, kuinka käsityö auttoi eri taustoista tulevia opiskelijoita ja maahanmuuttajia ymmärtämään toisiaan. Opiskelijat huomasivat, kuinka paljon esimerkiksi burmalaisilla olisi annettavaa suomalaisille käsityöntekijöille, kertoo kurssin opettaja, yliopistonlehtori Tarja Kröger Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampukselta.
Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen luokan- ja kieltenopettajiksi opiskelevat sen sijaan pääsivät tutustumaan venäläiseen kulttuuriin Pietarissa. Kurssin tavoitteena oli syventää ja laajentaa tulevien opettajien kulttuurienvälistä osaamista ja antaa kokemuksia erilaisuudesta. Opiskelijat viettivät viikon Pietarissa ja pitivät oppitunteja venäläisissä alakouluissa yhdessä paikallisten opettajaopiskelijoiden kanssa.
– Oma kiinnostukseni venäläistä kieltä ja kulttuuria kohti kasvoi, ja kansainvälisyyskasvatus alakoulussa sai aivan uudenlaisen painoarvon. Erilaisuus on rikkautta, ylistää kurssin antia eräs luokanopettajaopiskelija Itä-Suomen yliopistosta.
Plagiointiin puututtava pedagogisin keinoin
Uudessa lehdessä puhuttaa myös plagiointi. Esimerkiksi Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijoita on jäänyt kiinni toisten oppimispäiväkirjojen esittämisestä ominaan. Lisäksi Helsingin yliopistossa on kokeiltu kahta plagiaatintunnistamisjärjestelmää ja tutkittu opettajien ja opiskelijoiden kokemuksia niistä. Tutkijoiden mukaan kaikkiin vilppitapauksiin on syytä puuttua.
– Plagiointia voidaan ehkäistä pedagogisin keinoin, esimerkiksi mukauttamalla opetusta ja arviointia, huomauttaa akatemiatutkija Erika Löfström Helsingin yliopistosta.
Rangaistusten sijaan tärkeää onkin opettaa opiskelijoille hyväksyttyjä opiskelukäytäntöjä, opiskelun etiikkaa ja tieteellistä kirjoittamista.
Opiskelijoiden mukaan akateeminen kirjoittaminen on usein haasteellista, ja plagioinnin vältteleminen voi aiheuttaa heille stressiä. Plagiointi onkin usein tahatonta, kun opiskelijoiden taidot eivät riitä oman tekstin tuottamiseen.
Lisätietoja:
toimittaja Kaisa Kiuttu, puh. 040 805 4256, kaisa.kiuttu@jyu.fi
päätoimittaja Mari Murtonen, puh. 02 333 8639, mari.murtonen@utu.fi
toimitusneuvoston puheenjohtaja Anne Nevgi, puh. 09 1912 0627, anne.nevgi@helsinki.fi
www.yliopistopedagogiikka.fi