Ylioppilaskokeiden arvosanat vertailukelpoisia eri suorituskerroilla (tiedote 24.4.2013)

Ylioppilaskokeiden arvosanat ovat pääosin vertailukelpoisia suorituskerrasta toiseen. Kirjoittivatpa kokelaat keväällä tai syksyllä, he ovat saaneet taitojensa mukaiset arvosanat.

Tällaiseen tulokseen ovat tulleet professori Jouni Välijärvi ja tutkija Jouko Mehtäläinen Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta. Tänään julkistettu tutkimus koskee vuosien 2007–2011 ylioppilaskokeita eri aineissa.

Syksyllä yleensä heikommat arvosanat

- Syksyn kokeissa saadaan yleensä hieman alhaisempia pistemääriä kuin kevään kokeissa, mutta tämä on otettu huomioon annetuissa arvosanoissa, jotka myös ovat syksyisin hieman alhaisempia. Laudaturien, improbaturien ja muiden arvosanojen suhteellinen osuus ei siis ole jokaisella kirjoituskerralla sama. Koska myös kokelasjoukkojen tiedot ja taidot suoriutua kokeista vaihtelevat eri koekertoina, on koepistemäärien ja arvosanojen suhteuttaminen toisiinsa ylioppilaskokelaiden kannalta oikeudenmukaista ja reilua. Kirjoittajien "taso" ja saadut arvosanat vastaavat siis hyvin toisiaan, kertoo tutkija Mehtäläinen.

Muutama poikkeama tosin on: Fysiikan sekä pitkän ja lyhyen matematiikan kokeissa kokelaat ovat joinakin syksyinä saaneet hieman korkeampia arvosanoja kuin mitä olisivat muihin koekertoihin verrattuna ansainneet olettaen, että kokeiden vaikeustaso on ollut jokseenkin sama eri koekerroilla. Keskipitkän ruotsin kokeissa on koepistemäärien ja annettujen arvosanojen välillä enemmän vaihtelua kuin muissa kielissä, mutta siinä ei ole kevät–syksy-systematiikkaa.

Arvosanojen vertailtavuutta voidaan vielä parantaa

Miten koearvostelu saataisiin mahdollisimman vertailukelpoiseksi, tasapuoliseksi ja oikeudenmukaiseksi? Vaihtoehtoja on Mehtäläisen ja Välijärven mukaan ainakin kaksi: Ensimmäinen vaihtoehto on, että luovutaan suhteellisesta arvioinnista kokonaan ja jaetaan arvosanat kaikilla koekerroilla täsmälleen samoja pisterajoja käyttäen. Tämä menettely on muutoin oikeudenmukainen ja tasapuolinen, mutta ei ota huomioon kokeiden vaikeustason mahdollista vaihtelua eri koekertoina. Toinen mahdollisuus on, että analysoidaan eri koekertojen välisten huomattavimpien poikkeamien syyt aineittain ja hienosäädetään nykyistä arvostelukäytäntöä.

 

Lisätietoja:

Professori Jouni Välijärvi, Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, p. 050 567 7210, jouni.valijarvi@jyu.fi
Tutkija Jouko Mehtäläinen, Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, p. 040 805 4265, jouko.mehtalainen@jyu.fi

Tutkimusraportti: http://r.jyu.fi/6l5o