Kaksikielinen koulu – luksusta suomenkielisille vai harmia suomenruotsalaisille? (tiedote 29.1.2013)

Suomen kasvatustieteellinen seura tiedottaa 29.1.2013

Uusi kirja pohtii kaksikielisen koulun mahdollisuuksia Suomessa


Julkisuudessa on keskusteltu paljon kaksikielisistä kouluista, joissa ruotsin- ja suomenkielisille oppilaille annettaisiin opetusta molemmilla kielillä. Perusteluina on esitetty, että kaksikielisissä kouluissa oppilaat oppisivat vaivatta molemmat kotimaiset kielet. Toisaalta epävarmaa kuitenkin on, kehittyisikö erityisesti ruotsinkielisten lasten äidinkieli kaksikielisessä opetuksessa ja omaksuisivatko jo ennestään kaksikieliset lapset vahvemmaksi kielekseen opetuksesta huolimatta suomen.

Tähän keskusteluun osallistuu Suomen kasvatustieteellisen seuran julkaisema kirja Kaksikielinen koulu – tulevaisuuden monikielinen Suomi, jonka ovat toimittaneet professori Liisa Tainio sekä yliopistonlehtori Heidi Harju-Luukkainen Helsingin yliopistosta. Teoksessa alan tutkijat avaavat näkökulmia Suomen muuttuvaan kielimaisemaan koulutuksen, opetuksen ja oppimisen näkökulmasta ja pohtivat kaksikielisen koulun mahdollisuuksia Suomessa. Kirjassa paneudutaan myös kielikylpyopetukseen sekä vieraalla kielellä opettamisen ja oppimisen haasteisiin.

 

Kaksikielinen koulu edistää kulttuurienvälisyyttä

Kaksikielisistä kouluista hyötyisivät etenkin suomenkieliset ja kaksikieliset, ja ne tarjoaisivat varsinkin valtaväestölle vaivattoman tavan oppia toista kotimaista. Koska suomenkieliset lapset käyttävät äidinkieltään kotona, harrastuksissa ja ystäviensä kanssa, heillä vaara oman äidinkielensä osaamisen heikentymiseen on hyvin pieni ja he todennäköisesti oppisivat kommunikoimaan sujuvasti kahdella kielellä.

– Kielitaidosta on yhteiskunnassa etua. Kaksikielisten on helpompi oppia uusia kieliä ja kommunikoida vieraalla kielellä. Lisäksi sekä suomea että ruotsia osaavilla on paremmat edellytykset toimia globaalissa maailmassa ja ymmärtää erilaisia kulttuureja, kuvaa professori Liisa Tainio.

Kaksikielisen koulun lisäksi Suomessa toista kotimaista tai englantia voi oppia myös kielikylvyssä ja vieraskielisessä opetuksessa. Usein vieraalla kielellä opiskelevat pärjäävät myös muissa oppiaineissa paremmin kuin tavalliset koululaiset – toki opetukseen valikoituukin keskimääräistä lahjakkaampia ja motivoituneempia lapsia.

 

Ruotsinkielisille varmistettava riittävä äidinkielen tuki

Toisaalta kaksikielinen koulu asettaa myös haasteita opetukselle. Kyseenalaista olisi, saavuttaisivatko ennestään kaksikieliset lapset ruotsin kielessä niin vahvaa kielitaitoa, että he säilyttäisivät suomenruotsalaisen identiteettinsä sekä ystäväpiirinsä ja jatkaisivat opintojaan ruotsiksi. Jos kodissa ja harrastuksissa puhutaan enimmäkseen suomea, on mahdollista, että kaksikielisestä opetuksesta huolimatta suomesta tulisi lasten ensisijainen äidinkieli.

– On todettu, että avioliittojen ja koulutusvalintojen kautta ruotsinkielinen perhe voi muuttua kokonaan suomenkieliseksi muutamassa sukupolvessa. Oma näkemykseni onkin, että ruotsinkielinen koulu on Suomessa paras koulu ruotsinkielisille oppilaille, emeritaprofessori Marketta Sundman Turun yliopistosta tiivistää.

On kuitenkin muistettava, että kaksikielinen koulu olisi kielivähemmistölle parempi vaihtoehto kuin kokonaan suomenkielinen opinahjo, johon osa suomenruotsalaisista lapsista joutuu pienillä paikkakunnilla ja muista käytännön syistä. Lisäksi osa ruotsinkielisistä perheistä näkee tavoittelemisen arvoisena erinomaisen suomen kielen taidon, johon kaksikielinen koulu antaa mahdollisuuden.

 

Kaksikielisten opetukseen kiinnitettävä huomiota

PISA-tutkimuksissa ja muissa kansallisissa arvioinneissa on havaittu, että ruotsinkielisten koulujen oppilaat menestyvät suomenkielisiä kouluja heikommin lukutaidossa ja muissa oppiaineissa. Tämä on huolestuttavaa, koska suomalainen koulu pyrkii tasa-arvoon, olipa oppilaan kieli suomi tai ruotsi.

– Yksi syy ruotsinkielisten koulujen heikompaan menestykseen on juuri se, että suuri osa oppilaista puhuu pääasiassa suomea kotona, jolloin ruotsin kieli ei välttämättä kehity riittävälle tasolle. Kehno osaaminen koulukielessä taas heijastuu kaikkeen opiskeluun, ja siksi oppimistulokset saattavat jäädä heikoiksi myös esimerkiksi lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä, summaa yliopistonlehtori Heidi Harju-Luukkainen.

Tutkijoiden mukaan tärkeää olisikin vahvistaa ruotsinkielistä koulua käyvien oppilaiden lukutaitoa ja tukea ruotsinkielen kehitystä. Perheiden kielivalintoihin sen sijaan ei tule puuttua, vaan opetuksen pitää tukea monikielistä ympäristöä ja oppilaan identiteettiä.

 

Lisätietoja:

professori Liisa Tainio, Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos, puh. 09 191 29842, liisa.tainio@helsinki.fi

yliopistonlehtori Heidi Harju-Luukkainen, Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos, puh. 040 847 7225, heidi.harju@helsinki.fi

julkaisusarjan toimittaja Kaisa Kiuttu, puh. 040 805 4256, kaisa.kiuttu@jyu.fi

Helsingin yliopiston tiedottaja Katja Bargum, puh. 050 318 5351, katja.bargum@helsinki.fi

Julkistettava teos:

Liisa Tainio & Heidi Harju-Luukkainen (toim.): Kaksikielinen koulu – tulevaisuuden monikielinen Suomi. Tvåspråkig skola – ett flerspråkigt Finland i framtiden. Teos on julkaistu Suomen kasvatustieteellisen seuran Kasvatusalan tutkimuksia -sarjassa numerolla 62, 371 sivua, hinta 32 euroa + toimituskulut. Jyväskylä 2013. ISBN 978-952-5401-64-6, ISSN 1458-1094.

Tiedustelut ja tilaukset Koulutuksen tutkimuslaitoksen asiakaspalvelusta, puh. 040 805 4276, ktl-asiakaspalvelu@jyu.fi, tai seuran verkkokaupasta, http://shop.kasvatus.net.