Tutkijoiden uralla etenemisen mahdollisuudet eivät lisääntyneet (tiedote 3.5.2016)

Neliportainen tutkijanuramalli arvioitiin

Yliopistoissa sovelletaan ns. neliportaista uramallia, joka kuitenkin ymmärretään hyvin eri tavoin. Henkilöstölle se tarkoittaa usein kuvausta siitä, miten uran yliopistoissa tulisi edetä. Henkilöstön johtamiselle se sen sijaan tarkoittaa pääasiassa henkilöstön luokittelun välinettä. Uramalli on selkeyttänyt akateemista urarakennetta sekä eri portailla käytettäviä nimikkeitä eri yliopistoissa, vaikka sen toteuttamisessa on edelleenkin epäselvyyttä ja hajontaa sekä yliopistojen kesken että niiden sisällä. Yliopistojen rekrytointikäytänteissä henkilöstö jakautuu neljään ryhmään: projektitutkijoihin, pätevöityjiin, laitostehtäviin ja professoritehtäviin.

Nämä olivat keskeisiä havaintoja neliportaista tutkijanuramallia arvioineessa hankkeessa, jonka toteuttivat Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen sekä Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun muodostama tutkimuskonsortio kesäkuussa 2015 alkaneessa arviointiprojektissa.

Ensimmäisellä ja toisella uraportaalla rahoitus on pääsääntöisesti ulkopuolista, mikä lisää epävarmuutta uralla etenemisestä. Toisaalta ensimmäiset uraportaat nähdään myös pätevöitymisenä, joilta on myös tarkoitus siirtyä työskentelemään yliopiston ulkopuolelle.

Neliportainen tutkijanuramalli ei ole kuitenkaan tehnyt akateemista uraa ennustettavammaksi eikä se ole lisännyt tutkijoille mahdollisuuksia edetä uralla. Uramalli ei myöskään tue henkilöstön kehittymistä omissa tehtävissään. Lisäksi yliopistojen rekrytoinnit tapahtuvat pääasiassa tehtävien avoimeksi julistamisen kautta.

Vain osa akateemisesta henkilöstöstä on henkilöstöpolitiikan piirissä

Erityisen ongelmalliseksi tutkimuksessa havaittiin se, että neliportainen tutkijanuramalli ja varsinkin palkitseva uramalli, eli ns. tenure track -menettely pitää sisällään vain osan akateemisesta henkilöstöstä.

Tenure trackin ajatellaan luovan mahdollisuuksia yksikön profiloitumiselle. Se nähdään myös mahdollisuutena yksilön uralla etenemiselle, mikä houkuttelee lahjakkaita tutkijoita. Uramalli palkitsee lähinnä kuitenkin vain yksilöitä tutkimuksellisista ansioista, millä saattaa olla haitallisia vaikutuksia yksiköiden opetukselle sekä yksiköiden työyhteisön kehittämiselle. Tenure track -menettely on käytössä useissa yliopistoissa, ja muutamissa yliopistoissa kaikki professorin tehtävät avataan tenure track -tehtävinä, joista on mahdollisuus edetä professuuriin.

– Etenkin projektitutkijoiden sekä apurahatutkijoiden asema on huono rahoituksen epävarmuudesta johtuen, vaikka juuri he antavat usein merkittävän työpanoksen tutkimukseen, kertoo arviointihankkeen johtaja, professori Jussi Välimaa Koulutuksen tutkimuslaitokselta.  

– Samalla nämä akateemisen uran alkupään ongelmat saattavat vähentää akateemisen uran houkuttelevuutta, Välimaa jatkaa.

Uramallista laaja-alaisempi

Kerätyn aineiston ja sen analyysin perusteella arviointiryhmä kokosi suositukset uramallin kehittämiseksi. Ensinnäkin neliportaista tutkijanuramallia tulisi kehittää laaja-alaisemmaksi, jotta se kattaisi yliopistojen koko akateemisen henkilöstön, ja jotta se tukisi kaikkien yliopiston perustehtävien toteuttamista. Toiseksi uramallin tulisi olla yhtenäinen, selkeä, läpinäkyvä ja sen tulisi olla yhteydessä palkkausjärjestelmän kannustavuuteen sekä rekrytointeihin. Kolmanneksi sen tulisi tunnistaa yliopistojen strateginen erilaisuus. Myös tenure track ja siihen liittyvät arvioinnit tulisi kansallisesti yhtenäistää ja tenure track tulisi erottaa selkeämmin neliportaisesta tutkijanuramallista. Yliopistojen henkilöstöpolitiikan toteuttamista tulisi myös seurata tarkemmin.

Arviointihanke toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön tilauksesta Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun yhteistyönä. Hankkeen johtajana toimi professori Jussi Välimaa Koulutuksen tutkimuslaitokselta ja sen aikana kerättiin laaja arviointiaineisto, joka koostui sähköisestä kyselystä, neljässä yliopistossa toteutetuista haastatteluista sekä tilasto- ja dokumenttiaineistoista.

Lisätiedot:

Professori Jussi Välimaa, JYU, 0400 248 112,

Professori Jari Stenvall, TAY, 040 828 4350, jari.stenvall@uta.fi

Projektitutkija Taru Siekkinen, JYU, 040 805 4275, taru.siekkinen@jyu.fi

Tutkijatohtori Elias Pekkola, TAY, 050 4211 073, elias.pekkola@uta.fi

Yliopistolehtori, dosentti Jussi Kivistö, TAY, 050 4211 070, jussi.kivisto@uta.fi

Yliopistotutkija Terhi Nokkala, JYU, 040 805 4270,

Erikoistutkija Helena Aittola, JYU, 040 805 4243,

Erikoistutkija, dosentti Jani Ursin, JYU, 050 303 0811,

 

Arviointihankkeen loppuraportti löytyy osoitteesta: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2016/liitteet/okm15.pdf?lang=fi