Kansainvälinen Innovatiivinen opetus ja oppiminen -tutkimus: Opetuksen innovatiivisuus on voimakkaasti yhteydessä 2000-luvun taitojen oppimiseen (tiedote 24.11.2010)

Opetuksen innovatiivisuus on voimakkaasti yhteydessä 2000-luvun taitojen oppimiseen kouluissa. Opetuksen innovatiivisuudella tai ns. innovatiivisilla opetuskäytänteillä tarkoitetaan sellaista opetusta, jossa painotetaan oppijalähtöistä pedagogiikkaa ja oppimisen laajentamista luokkahuoneen ulkopuolelle sekä hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Kouluun liittyvä tekijät ovat yhteydessä innovatiivisiin opetuskäytänteisiin. Kouluille on haasteellista, ettei 2000-luvun oppimista tai sen edellytyksiä opetukselle ole määritelty selkeästi.

Näihin asioihin syvennytään kansainvälisessä Innovatiivinen opetus ja oppiminen -tutkimuksessa (ITL-tutkimus), joka kuuluu Microsoftin Partners in Learning -ohjelmaan. Tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen osallistui lukuvuonna 2009–2010 yhteensä 91 koulua, 2400 opettajaa ja 83 rehtoria. Suomen lisäksi tutkimukseen osallistuivat Venäjä, Indonesia ja Senegal. Tutkimuksen Suomen osuudesta vastaavat Jyväskylän yliopiston Agora Center ja Koulutuksen tutkimuslaitos.

SUOMALAISET OPETUSHALLINNON EDUSTAJAT NIMEÄVÄT TIETOTEKNIIKAN KÄYTÖN TYÖVÄLINEEKSI KOULUTUSTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISELLE JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMISELLE

Suomalaisten opetushallinnon edustajien mielestä innovatiiviset opetuskäytänteet mahdollistavat tasapainoisen kasvun ja kehityksen oppilaiden omien kiinnostusten ja kykyjen mukaisesti. Parhaimmillaan opetus antaa oppilaille valinnanmahdollisuuksia itsensä kehittämisen tavoissa. Opettajan tulee pyrkiä ymmärtämään ja tulkitsemaan tulevaisuutta sekä nähdä 2000-luvun osaaminen opetuksen ja oppimisen olennaisena osana. Kouluissa eri puolilla maailmaa ei kuitenkaan ole riittävää ymmärrystä siitä, mitä 2000-luvun taidot ovat tai miten suunnitella oppimistehtäviä, jotka edistävät näiden taitojen oppimista. Opetushallinnon edustajat painottavat tietotekniikan käyttöä työvälineenä koulutustavoitteiden saavuttamiselle ja koulutuksen kehittämiselle.

OPETTAJIEN ANTAMIEN OPPIMISTEHTÄVIEN LAATU ENNUSTAA VAHVASTI OPPILAAN TYÖN LAATUA

ITL-tutkimuksessa oppimistehtävien ja oppilastöiden laatua arvioitiin niiden edellyttämien 2000-luvun taitojen perusteella. Tulosten mukaan opettajan antama oppimistehtävä ennakoi voimakkaasti oppilastyön laadukkuutta. Yli 90 % vaihtelusta on selitettävissä tehtävään – ei oppilaisiin – liittyvillä eroilla. Opettajan antamien tehtävien arvioinnissa tuli esille ns. kattoefekti. Vaikka oppilailla oli mahdollisuus osoittaa suurempaa 2000-luvun osaamista kuin mitä oppimistehtävä edellytti, he vain harvoin tekivät näin. Opetus- ja oppimistehtävät osoittivat oppilaiden oppivan 2000-luvun taitoja, kun opettajat suunnittelevat tällaisia taitoja edellyttäviä oppimistehtäviä.

INNOVAATTORIT OVAT TYYPILLISIMMIN YKSITTÄISIÄ OPETTAJIA TAI OPETTAJARYHMIÄ

Innovatiiviset opetuskäytänteet eivät vielä ole laaja-alaisesti levinneet kouluihin, vaan ns. innovaattorit ovat edelleen tyypillisimmin yksittäisiä opettajia tai opettajaryhmiä. Nämä opettajat hyödyntävät muita opettajia enemmän tietotekniikkaa ja oppijalähtöisiä menetelmiä opetuksessaan. He myös yhdistelevät opetuksessaan onnistuneesti innovatiivisia ja perinteisiä opetuskäytänteitä. Kouluun liittyvistä tekijöistä opetuksen innovatiivisuuteen on eniten yhteydessä opettajien yhteistyö, tietotekniikan käyttömahdollisuudet, tietotekniikan käytön tukeminen sekä koulun johdon tuki. Näiden lisäksi opettajien saamalla koulutuksella on keskeinen merkitys.

TIETOTEKNIIKAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET LUOKISSA RIITTÄMÄTTÖMIÄ

Kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa opettajat mainitsivat tietotekniikan opetuskäytön suurimmaksi esteeksi oppilaiden riittämättömät mahdollisuudet tietotekniikan käyttöön luokkahuoneissa. Suomalaisopettajista 58 % katsoi tämän suurimmaksi esteeksi. Muita keskeisiä ongelmia olivat vaikeudet tietokoneille pääsemisessä ja riittämätön tekninen tuki.

REHTORIT PAINOTTAVAT KOKO KOULUN KEHITTÄMISTÄ

Suomalaisrehtorit arvioivat innovatiiviset opetuskäytänteet tärkeäksi tavoitteeksi. He painottavat koulun yhteisen vision rakentamista ja yhteisiä keskusteluja opettajien kanssa. Koulun kehittämisen visioiden ja arkitodellisuuden välillä on kuitenkin syvä kuilu. Koko koulun kehittämiseksi tarvitaan koulukohtaisesti räätälöityä pedagogista tukea ja työvälineitä muutosjohtamiselle.

Suomalaisrehtorit näkevät tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suurimpina esteinä opettajien puutteellisen kouluttautumisen tietotekniikan opetuskäytössä, tietoteknisten hankintojen riittämättömän rahoituksen sekä opettajien aikapulan tietotekniikkaa hyödyntävien oppituntien valmistelussa. Myös rehtorit toivat esille oppilaiden käyttöön tarkoitettujen tietokoneiden riittämättömyyden. Keskeisimmät esteet olivat samat kaikissa osallistujamaissa. Suomessa oli vähiten rehtoreita, jotka arvioivat opettajilta puuttuvan halua tietotekniikan käyttöön. Suomalaiskouluissa tietoteknisten laitteiden ja ohjelmistojen vanhentuminen koettiin myös selvästi vähiten ongelmaksi verrattuna muihin osallistujamaihin.

OPETTAJAT SAANEET KOULUTUSTA ENSISIJAISESTI TEKNOLOGISIIN ASIOIHIN

Opettajien saaman koulutuksen sisältö on yhteydessä opetuksen innovatiivisuuteen. Tietotekniikan opetukseen ja oppimiseen integrointia painottavalla koulutuksella on vahvempi yhteys siihen, hyödyntääkö opettaja tietotekniikkaa opetuksessa kuin teknologialähtöisellä koulutuksella. Opettajien mukaan suurin osa heille tarjottavasta koulutuksesta keskittyy kuitenkin enemmän tietoteknisiin taitoihin.

LISÄTIETOJA:
Marja Kankaanranta, marja.kankaanranta@jyu.fi
Juho Norrena, juho-matti.norrena@jyu.fi
Marianna Nieminen, Marianna.Nieminen@microsoft.com