Yksittäiset ohjaustoimet eivät riitä (tiedote 3.10.2011)

Opintojen venymisen ja keskeytymisen syyt kartoitettu

Opintojen keskeyttäminen, opintopoluilta putoaminen, pitkät opiskeluajat ja hidas siirtyminen koulutuksesta työelämään ovat kestohuolenaiheita. Syyt keskeyttämiseen ja opintojen venymiseen voivat olla yksilötasolla, oppilaitok-sissa ja yhteiskunnassa. Yksittäisillä ohjaustoimilla ei voida vaikuttaa näihin kaikkiin.

Tällaisiin johtopäätöksiin on tultu Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen raportissa ”Opintopoluilta opintourille”. Raportti vetää yhteen tähänastiset opintojen sujuvuuteen, viivästymiseen ja keskeyttämiseen liitty-vät tutkimustulokset.

– Järjestelmän ja yksilön tavoitteet eivät aina kohtaa. Koulutusjärjestelmän tavoitteena ovat opintojen sujuva eteneminen koulutusasteelta toiselle ilman välivuosia. Opiskelijan näkökulmasta koulutuksen vaihtaminen, uudelleen kouluttautuminen ja alanvaihto voi kuitenkin olla epätyydyttäväksi osoittautuneen valinnan korjaamista tai työllistymisen kannalta järkevää ja hyödyllistä, huomauttaa tutkija Maarit Virolainen.

Opintojen sujuminen on monen tekijän summa

Raportin tehneet tutkijat jakavat opintojen sujuvuuteen, viivästymiseen ja keskeyttämiseen vaikuttavat tekijät kolmelle tasolle: yksilötason tekijät, siirtymäjärjestelmään ja yhteiskunnalliseen ympäristöön liittyvät tekijät sekä koulutuksen ja oppilaitoksen sisäiset tekijät.

Opiskeluvaikeudet, heikko motivaatio ja opintoihin sitoutumattomuus ovat yksilötason keskeyttämisen syitä kaikilla koulutusasteilla. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ongelmia aiheuttavat eniten epävarmuus uravalinnasta, epärealistiset koulutusodotukset ja puutteelliset elämänhallintataidot.

– Tämä liittyy opiskelijoiden ikään ja kehitysvaiheeseen, arvioi professori Marja-Leena Stenström.

Ammatillisessa koulutuksessa miehet keskeyttävät useammin kuin naiset ja keskeyttäminen tapahtuu ensimmäisen opiskeluvuoden aikana tai heti sen jälkeen. Korkeakoulutuksessa ammattikorkeakoululaiset vaihtavat tyypillisesti oppilaitosta kun yliopistoissa opiskelevat vaihtavat koulutusalaa saman yliopiston sisällä. Opintojen sujuvuutta edistävät oleellisesti opiskelijoiden hyvät psyykkiset voimavarat ja tavoitteellinen toiminta kaikilla koulutusasteilla.

Opintojen sujuvuutta edistävät myös aiempien opintojen hyväksilukemisen järjestäminen, opiskelujärjestelyjen joustavuus, opetuksen ja ohjauksen laatu, oppilaitoksen pedagoginen johtajuus, opiskelijan vuorovaikutus opettajien ja opiskelutovereiden kanssa sekä koulutuksen työelämäyhteydet, toteaa tutkija Päivi Vuorinen-Lampila. Nämä ovat koulutuksen ja oppilaitoksen vaikutuskentässä olevia asioita.

Kolmantena tasona tutkijat nostavat esille yhteiskunnallisen ympäristön ja siirtymäjärjestelmän koulutusasteelta toiselle tai työelämään. Tällä tasolla opintojen sujuvuutta edistävät esimerkiksi ohjaus- ja neuvontapalvelut, opintotuki ja perhe-etuudet. Vastaavasti siirtymisiä voivat viivästyttää asevelvollisuus, kulttuuristen ryhmien ja sukupuolten väliset erot koulutuksen arvostuksessa ja työllistymisessä eri aloille sekä työmarkkinatilanne.
Koulutussuunnittelussa suunnattava toimenpiteitä monille tasoille

Kun opiskeluaikoja halutaan lyhentää, tulisi huomioida koulutuspolkuihin eri tasoilla yhteydessä olevat tekijät sekä yhteiskunnan ja työelämän muutos. Yksittäisillä ohjaustoimilla ei voida vaikuttaa niihin kaikkiin. Koulutuspaikka-määrien suunnittelu ja resurssien suuntaaminen ovat opetushallinnon tehtäväkenttää. Opiskelijoiden tasolla uravalinnan epävarmuutta lievittävät esimerkiksi nuorten mahdollisuus kokeilla työelämää käytännössä ja keskustella eri alojen ihmisten kanssa. Pelkkä teoreettinen tieto ei riitä. Opinto-ohjauksessa tarvitaan palveluntarjoajien yhteistyötä. Vastaavasti kouluissa pedagoginen johtaminen, ryhmäytyminen ja kuuluminen joukkoon ovat tärkeitä me-hengen luojia.

”Opintopoluilta opintourille” -julkaisu on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Opintourat -hanketta. Hankkeessa tarkastellaan nuorten amma-tillisten perustutkintojen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistojen opin-touria Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen pohjalta. Empiirisiä tuloksia kos-keva julkaisu valmistuu tämän vuoden lopulla.

Lisätietoja:

Professori Marja-Leena Stenström, puh. 050 349 5704, marja-leena.stenstrom@jyu.fi
Tutkija Maarit Virolainen, puh. 040 805 4286, maarit.ha.virolainen@jyu.fi
Tutkija Päivi Vuorinen-Lampila, puh. 050 428 0801, paivi.vuorinen-lampila@jyu.fi
Julkaisupäällikkö (tiedottaja) Jouni Sojakka, Koulutuksen tutkimuslaitos, puh. 040 805 4287, jouni.sojakka@jyu.fi

Julkaisu:
Anne Kouvo, Marja-Leena Stenström, Maarit Virolainen ja Päivi Vuorinen-Lampila (2011): Opintopoluilta opintourille. Katsaus tutkimukseen. Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 42.
Julkaisu on selattavissa ja ladattavissa koulutuksen tutkimuslaitoksen verkkokaupan nettisivuilta osoitteesta: http://www.ktl-julkaisukauppa.fi/