Koulutuksen ja yhteiskunnan suhteissa muutoksia ja katkoksia - Onko kiinnostus koulutusta kohtaan vähenemässä? (tiedote 23.3.2011)

Yliopistot eivät enää ole kansallisia kulttuuri-instituutioita. Koulutuksen ja yhteiskunnan muuttunut suhde sekä maahanmuuttajien huono asema ovat kaksi keskeisintä koulutuspoliittista ongelmaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Tähän tulokseen ovat tulleet Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen korkeakoulututkijat. He ovat avanneet koulutuksen ja yhteiskunnan monimutkaisia ja ongelmallisia suhteita tänään Jyväskylässä julkistettavassa teoksessaan.

KIINNOSTUS KOULUTUSTA KOHTAAN VÄHENEMÄSSÄ?

–Yliopistot eivät enää ole kansallinen kulttuuri-instituutio. Näin väittää professori Jussi Välimaa teoksessa. – Uudessa yliopistolaissa yliopistot nähdään julkisina yhtiöinä, joiden pitäisi tuottaa mahdollisimman paljon hyvää ympäröivälle yhteiskunnalle. Samalla valtiovallan kiinnostus koulutusta kohtaan vähenee. Eduskuntaa näyttää lähinnä kiinnostavan se, että rahaa ei kuluteta enemmän kuin nyt. Sivistys ja kulttuuri ovat sanoina lähes tuntemattomia lainsäätäjille, jatkaa Välimaa.

Valtiovalta on lisännyt oppilaitosten autonomiaa – ja vähentänyt ohjausta – myös muussa koulutuksessa. Tämän vuoksi se voi aiempaa vähemmän vaikuttaa koulutukseen tarkoitetun rahan käyttöön kunnissa.

– On mahdollista, että tämä heikentää myös kiinnostusta koulutusta kohtaan, minkä seurauksena koulutuksen määrärahoja tietoisesti vähennetään, ennustavat tutkijat.

Tutkijat myös kyseenalaistavat suomalaista ja eurooppalaista koulutuspolitiikkaa hallitsevan innovaatioajattelun.

– Innovaatioajattelun takana oleva tiedon ja osaamisen merkitys on viime aikaisten tutkimustulosten valossa laskemassa, kertoo tutkija Matti Vesa Volanen. – Tämä tapahtuu samaan aikaan, kun kansallinen selviytymisstrategia nojaa keskeisesti tiedon ja osaamisen hyödyntämiseen. Innovaatio nähdään tiedon ja osaamisen paketoijana tavaroiden ja julkisten hyödykkeiden muotoon.

Volasen mukaan suuremmat mahdollisuudet taloudelliseen edistykseen antaisi tiedon vapaa liikkuvuus ja käytettävyys.

Eurooppalaisessa opettajankoulutuksessakaan ei ole huomioitu riittävästi yhteiskunnallista muutosta.

– Tutkimustulosten mukaan EU:n jäsenmaiden opettajankoulutuksessa ei ole huomioitu uudenlaisia osaamisvaatimuksia, kuten eri kulttuurisista lähtökohdista tulevia oppilaita, opettajien valmiuksia ohjata oppilaita itsenäisiksi oppijoiksi, informaatio- ja tietoteknologian käyttöön ja yhteistyöhön toisten kanssa. Kehittääkö opettajankoulutus lainkaan valmiuksia toimia globaalissa maailmassa, erikoistutkija Ellen Piesanen kysyy
artikkelissaan.

MAAHANMUUTON PITÄISI MUUTTAA MYÖS YHTEISKUNNALLISIA PALVELUJA

"Ilmaista työtä saa aina tehdä", kuvaa korkeasti koulutettu maahanmuuttaja omaa työtaivaltaan Suomessa. Maahanmuuttajien on vaikea päästä mukaan suomalaiseen työkulttuuriin.

– Maahanmuuttajien työllistyminen edellyttää heidän osaamisen tunnustamista. Se on keskeinen haaste työelämälle, mutta tärkeä kokemus arvostuksesta myös henkilölle itselleen, kertovat professori Johanna Lasonen, tutkijatohtori Marianne Teräs (Helsingin yliopisto) ja lehtori Annalisa Sannino (Helsingin yliopisto).

Ulkomaalaisten on myös vaikea päästä töihin myös korkeakouluihin.

– Suomalaisten yliopistojen valmiudet rekrytoida ulkomaalaistaustaista henkilökuntaa ja turvata heidän urakehityksensä ovat jälkeenjääneitä, arvioi tutkija David Hoffman kirjoittajakollegoineen.

Maahanmuuttajat eivät ole vain integroinnin kohde, vaan he myös itse muokkaavat maahanmuuton prosesseja. – Maahanmuuttajien integrointi ei ole vain maahanmuuttajien vastaanottamista, vaan se edellyttää muutoksia koko yhteiskunnassa ja sen palveluissa, kärjistää tohtorikoulutettava Katarzyna Kärkkäinen.

Maahanmuuttajat ovat suuri haaste myös koulutusjärjestelmälle. Maahanmuuttajat tulevat Suomeen leikki- ja kouluikäisinä, murrosikäisinä tai aikuisina ja edustavat erilaisia kulttuuritaustoja.

– Koulutuspoliittinen haaste on kehittää opettajankoulutusta, luoda uusia oppimisympäristöjä ja pedagogisia ratkaisuja, jotka paremmin vastaisivat
monikulttuurisuuden haasteisiin, esittävät kirjan tutkijat. Maahanmuutto ei ole vain kansallinen kysymys: tutkijat kysyvätkin ei olisi jo aika alkaa tarkastella koulutusta globaalin vastuun näkökulmista?

Lisätietoja:
erikoistutkija Jani Ursin, puh. 050 303 0811, jani.p.ursin@jyu.fi
professori Jussi Välimaa, puh. 0400 248 112, jussi.p.valimaa@jyu.fi
julkaisupäällikkö (tiedottaja) Jouni Sojakka, puh. (014) 260 3230, jouni.sojakka@jyu.fi

Julkistettava teos:
Johanna Lasonen & Jani Ursin: Koulutus yhteiskunnan muutoksissa: jatkuvuuksia ja
katkoksia. Suomen kasvatustieteellinen seura ry. 2011.

Teos on julkaistu Suomen kasvatustieteellisen seuran Kasvatusalan tutkimuksia -sarjassa
numerolla 53, 330 sivua, hinta 28 euroa + toimituskulut. Jyväskylä 2011. ISSN 1458-1094,
ISBN 978-952-5401-55-4.

Tiedustelut ja tilaukset Koulutuksen tutkimuslaitoksen asiakaspalvelusta,
puh. (014) 260 3220, ktl-asiakaspalvelu@jyu.fi tai seuran verkkokaupasta
http://www.kasvatusalan-tutkimuksia.fi