Korkeakoulututkimuksen symposiumin kansainväliset avainpuhujat haastavat harjoitetun korkeakoulupolitiikan (tiedote 22.8.2011)
Kannattaako korkeakoulutus? Korkeakoulututkimuksen XI kansallinen symposium 22.-23.8.2011
Talouspolitiikka ei riitä perusteeksi ylläpitää korkeakoulujärjestelmää, väittää professori Simon
Marginson Melbournen yliopistosta Australiasta. Nykyinen näkemys korkeakoulutuksesta
tietotalouden veturina on johtanut siihen, että kilpailusta on tullut pakkomielle
korkeakoulutuksessa, arvioi tohtori Rajani Naidoo Bathin yliopistosta Englannista. Tällaisiin
johtopäätöksiin ovat tulleet tänään alkaneen Korkeakoulutuksen XI kansallisen symposiumin
pääesitelmöijät. Symposium on koonnut 130 johtavaa korkeakoulututkimuksen asiantuntijaa
Jyväskylään.
Professori Marginsonin mukaan nykyinen talouspolitiikka lähtee siitä, että korkeakoulutus tuottaa
yksilölle taloudellista hyötyä ja että korkeakoulutus ja tieteellinen tutkimus edistävät innovaatioita,
tuottavuutta ja taloudellista kasvua. Marginson pitää ajattelumallia vääränä. Hänen mukaansa
talouspolitiikan oletukset korkeakoulutuksen taloudellisesta hyödystä pohjautuvat itsessään
hataralle perustalle. Emme esimerkiksi tiedä, muuttuuko korkeakoulutuksen tuottama osaaminen
todella tuottavuuden kasvuksi tai millä ehdoilla tämä tapahtuu. Toisaalta korkeakoulutus synnyttää
myös yksilöllistä, sosiaalista ja kulttuurista hyötyä niin paikallisella, kansallisella kuin globaalilla
tasolla. Marginson suosittaakin sosiokulttuurista lähestymistapaa, jossa taloudellinen hyöty on vain
yksi korkeakoulutuksen monista ulottuvuuksista.
Kilpailusta pakkomielle korkeakoulutuksessa
Kilpailusta on tullut korkeakoulutuksen pakkomielle, jopa irrationaalisuuteen asti. Näin toteaa
symposiumin toinen kansanvälinen avainpuhuja tohtori Rajani Naidoo. Korkeakoulutuksessa on aina
esiintynyt kilpailua, mutta kilpailun luonne ja ehdot ovat muuttuneet, kun korkeakoulutusta on
alettu tarkastella tietotalouden ydintekijänä. Yksi esimerkki uudenlaisesta kilpailusta ovat
rankinglistat. Kilpailu vaikuttaa korkeakoulutuksen sosiaalisiin suhteisiin ja synnyttää ahdistusta
omasta asemasta. Kaikki yliopistot pyrkivät kasvattamaan mainettaan kansallisesti ja globaalisti.
Samalla kilpailu muokkaa näkemyksiä siitä, mikä korkeakoulutuksessa on arvokasta. Naidoo
kuitenkin arvioi, että muuttuvat globaalit valtasuhteet haastavat vallitsevan ajattelutavan, mikä
vaikuttaa korkeakoulutuksen tulevaan kehitykseen.
Kannattaako korkeakoulutus?
Symposiumissa järjestetään tiistaina 23.8. paneeli, jossa emeritusprofessori Jorma Sipilä, johtaja
Hannu Sirén ja ympäristöjohtaja Mia Suominen keskustelevat aiheesta Kannattaako korkeakoulutus.
Lisäksi aihetta käsitellään yli 70 tieteellisessä esityksessä.
Symposiumin järjestävät Korkeakoulututkimuksen seura ry. ja Jyväskylän yliopiston Koulutuksen
tutkimuslaitos.
Lisätietoja:
Akatemiatutkija Oili-Helena Ylijoki, puh. 040 572 7123, oili-helena.ylijoki@uta.fi
Erikoistutkija Jani Ursin, Korkeakoulututkimuksen seuran pj., puh. 050 303 0811, jani.p.ursin@jyu.fi
Julkaisupäällikkö (tiedottaja) Jouni Sojakka, Koulutuksen tutkimuslaitos, puh. (014) 260 3230,
040 707 1354, jouni.sojakka@jyu.fi
Symposiumin verkkosivuilta löytyy mm. käsiohjelma tiivistelmineen päivien esityksistä:
http://ktl.jyu.fi/ktl/cherif/tapahtumat/symposium2011