Väitös 23.4.2010: Nuorten koulutukseen ja työhön ohjaamisessa tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä (Nykänen)

KM Seija Nykäsen kasvatustieteen väitöskirjan ”Ohjauksen palvelujärjestelyjen toimijoiden
käsitykset johtamisesta ohjausverkostossa - Matkalla verkostojohtamiseen?” tarkastustilaisuus
on 23.4.2010 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Seija Mahlamäki-
Kultanen Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Pauli Kaikkonen.


Nuoret tarvitsevat ohjausta ja tukea siirtyessään koulutusvaiheesta toiseen tai työelämään.
Tukea ja ohjausta nuorille tarjoavat opettajat, oppilaan- ja opinto-ohjaajat, kuraattorit, terveydenhoitajat
ja psykologit eivät tunne toisiaan eivätkä toistensa tarjoamia palveluita riittävästi.
Pirstoutuneista tukipalveluista tulisi päästä hyvin johdettuun eri ohjaustahojen yhteisvastuuseen
nuorten koulutuksesta, terveydestä, hyvinvoinnista ja työelämään siirtymisestä.

Tällaisiin johtopäätöksiin on tullut Seija Nykänen Koulutuksen tutkimuslaitoksessa tehdyssä väitöskirjatyössään.
Kaikissa kouluissa ei tiedoteta vanhemmille tasapuolisesti peruskoulun jälkeisistä koulutusvaihtoehdoista.
Rehtorit saattavat suosia esimerkiksi ainoastaan lukiokoulutuksesta tiedottamista.
Tämä käy ilmi tutkimushaastatteluista, jotka Nykänen teki keväällä 2005 viidessä laajassa
opinto- ja oppilaanohjauksen kehittämisverkostossa Pohjois-Pohjanmaalla, ruotsinkielisellä
länsirannikolla ja pääkaupunkiseudulla.


– Jos vanhemmat eivät saa tietoa kaikista koulutusvalintamahdollisuuksista, haastateltujen
käsityksen mukaan nuoret eivät saa riittävää tukea opiskelusuunnitelmilleen myöskään kotoa,
kertoo Nykänen.


Ohjauksen vastuut kasaantuvat opinto-ohjaajille


Oppilaan- ja opinto-ohjaajat kokevat, ettei rehtorilla ja opettajilla usein ole syvällistä kiinnostusta
ohjaustyötä kohtaan. Ohjaussuunnitelmiin kirjattu ohjauksen työnjako ei aina toimi eikä
tähän kiinnitetä riittävästi huomiota johtamisessa. Opiskelijoiden oppimisen ohjaus, koulutusvalinnoista
tiedottaminen ja opiskelun jatkosuunnitelmien ohjaus saatetaan sysätä opintoohjaajille.
Työ kasaantuu liiaksi yhdelle työntekijälle. Haastateltujen asiantuntijoiden mukaan
kukaan työntekijä eikä mikään organisaatio yksin voi vastata kaikkien nuorten ja aikuisten
koulutus- ja ohjaustarpeisiin.


Ohjauksen yhteistyötä on kehitetty maassamme erityisesti 2000-luvulta alkaen. Yhteistyön
koordinoinnissa on Nykäsen tutkimuksen mukaan kuitenkin puutteita. Jotkut haastatellut kuvasivat
yhteistyötä hyvää tarkoittavien työntekijöiden puuhasteluksi. Koulutustieto internetissä
on kirjavaa. Sitä tulisi yhtenäistää esimerkiksi alueellisesti samansuuntaiseksi. Lisäksi pitkät
jonotusajat esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistoihin sekä oppilas- ja opiskelijahuollon
vähäiset resurssit hidastivat nuorten urasuunnitelmia ja opintojen edistymisessä tarvittavan
muun tuen saantia. Näyttäisi siltä, että aktiivisimmat ja edistyksellisimmät organisaatiot verkostoituvat
ohjauksessakin.


Verkostoituminen muuttaa johtamista ja tapaa tehdä työtä


Nykänen kaipaa ohjaukseen lisää yhteistä tiedon muodostusta, tiedottamista ja koordinointia.
Ohjaustyön ja tukipalveluiden moniammatillistuminen ja verkostoituminen edellyttävät hänen
mukaansa uudenlaista johtamista, jossa korostuisi arviointi ja toiminnan seuranta. Alueellisissa
koulutuksen ja ohjauksen verkostoissa pitäisi yhdessä määritellä yhteistoiminta-alueen
maantieteelliset ja toiminnalliset rajat. Näin voidaan arvioida, keitä verkostossa tarvitaan. Tällaisia
tahoja ovat esimerkiksi koulut, oppilaitokset, työ- ja elinkeino-, sosiaali- ja terveyspalvelut
sekä työnantajien ja järjestöjen edustajat. Verkostoitumisen tekee erityisen haasteelliseksi
aluehallintouudistuksen ja kuntaliitosten myötä muuttuvat ohjauspalveluiden alueet.
Muutoksissa pitäisi varata aikaa erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittamiselle.
Koulutus-, sosiaali- ja terveys- sekä työ- ja elinkeinopalveluiden työntekijöiden pitäisi kehittää
yhteistyötään, arvioi Nykänen.


– Työn- ja vastuunjaosta tulisi neuvotella palveluiden tuottajien kesken ja yhteistyötä tulisi
koota tiiviimmiksi yhteistyöverkostoiksi. Osa työntekijöistä työskentelisi verkostoissa lähetteinä
organisaatioiden rajapinnoilla sopimassa ja koordinoimassa yhteistyötä. Asiakkaiden
tulisi voida aiempaa paremmin osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon ja palveluverkoston
suunnitteluun.


Ohjausverkostojen avulla voitaneen paremmin turvata kaikkien asiakkaiden ohjauksen saanti
ja pääsy koulutukseen tai työhön, arvioi Nykänen. Hän haastatteli väitöskirjaansa varten 61
moniammatillista ohjauksen asiantuntijaa.


Lisätietoja:


Seija Nykänen, puh (014)260 3005, seija.nykanen@jyu.fi


Seija Nykänen kirjoitti ylioppilaaksi Pieksämäen lukiosta 1976. Hän valmistui peruskoulun
luokanopettajaksi 1982, opinto-ohjaajaksi 1984 ja kasvatustieteen maisteriksi 1991 Jyväskylän
yliopistosta. Opinto-ohjaajan työn hän aloitti silloisen Jyväskylän maalaiskunnan Palokan
koulussa 1984 ja siirtyi koulun rehtoriksi 1992. Jyväskylän maalaiskunnan opetustoimen
suunnittelijan työn hän aloitti 2001. Tällöin hän osallistui kunnan opetustoimen arviointityöhön,
opetussuunnitelmatyön koordinointiin, erityisopetuksen kehittämiseen ja yhtenäisen perusopetuksen
strategiatyön kokoamiseen. Tutkijaksi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokseen
(KTL) Nykänen tuli vuonna 2005 ohjauksen verkostotyötä tutkivaan
CHANCES-hankkeeseen. Keväästä 2010 alkaen Nykänen on toiminut tutkijana KTL:ssä

OHTY-hankkeessa, jonka teema on ohjauksen ja työelämätaitojen kehittäminen korkea- asteen koulutuksessa.
Seija Nykänen on ohjaus- ja johtamistyönsä lisäksi toiminut ohjaajakouluttajana, täydennyskouluttajana
sekä kuntien ja koulujen opetustoimen sisäisen kehittämisen konsulttina.

Teos on julkaistu Koulutuksen tutkimuslaitoksen sarjassa Tutkimuksia 25, 348s., Jyväskylä
2010, ISSN: 1455-447X, ISBN: 978-951-39-3838-3 (nid.), ISBN: 978-951-39-3839-0 (pdf).
Painetun version tilaukset ja tiedustelut:
Koulutuksen tutkimuslaitos, Asiakaspalvelu, puh. (014) 260 3220,
ktl-asiakaspalvelu@ktl.jyu.fi, www.ktl-julkaisukauppa.fi Tilauskoodi T025, hinta 30 euroa.
Verkkojulkaisu: http://ktl.jyu.fi/img/portal/17457/Tutkimuksia_25_netti.pdf