KTL:n tutkijat saivat rahoitusta Suomen Akatemialta (tiedote 28.9.2010)

HT Terhi Nokkala on saanut Suomen Akatemialta 288 500 euron rahoituksen Kenen tietoyhteiskunta? - kansainvälinen tutkimus tietoyhteiskunnasta, korkeakoulutuksesta ja innovaatioiden synnystä -hankkeeseen ajalle 1.1.2011 - 31.12.2013. Terhi Nokkala työskentelee tutkijatohtorina Koulutuksen tutkimuslaitoksen Koulutus ja yhteiskunnan muutos -vahvuusalueella, jota johtaa professori Jussi Välimaa.

Tämän kansainvälisen tutkimuksen tavoitteena on analysoida korkeakoulutus- ja inno-vaatiopolitiikan rakentumista ja aktualisoitumista kolmessa piirteiltään erilaisessa tieto-yhteiskunnassa: Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Tutkimus koostuu kahdesta toisiinsa yhteydessä olevasta osaprojektista, jotka liittyvät laajempaan, johtavien kan-sainvälisten korkeakoulututkijoiden yhteistyönä tekemään, korkeakoulutuksen ja tietoyh-teiskunnan muutosta käsittelevään tutkimusprojektiin Change in Networks, Higher

Education and Knowledge Societies (CINHEKS). CINHEKS projektin tavoitteena on historiallisen ja politiikka-analyysin, tapaustutkimuksen, sekä verkosto- ja tilastollisen analyysin keinoin kuvata ja ymmärtää korkeakoulujen verkostoitumista erilaisissa tieto-yhteiskunnissa.
Ensimmäinen osatutkimus tarkastelee tietoyhteiskunta- ja korkeakoulupolitiikan diskur-siivista rakentumista. Tutkimuksessa käytetään laadullisia tutkimusmenetelmiä tietoyh-teiskunnan rakentamisen nimissä luodun kansallisen politiikan analysoimiseen ja vertai-luun. Tutkimuksessa tarkastellaan mm. miten tietoyhteiskuntadiskursseja käytetään korkeakoulutuksen modernisaation ja kansallisen innovaatiojärjestelmän luomisen väli-neinä. Myös sitä selvitetään, miten moninaisten yhteiskunnallisten intressisryhmien osallistuminen ja roolit ovat muuttuneet korkeakoulutus- ja innovaatiopoliittisissa kes-kusteluissa.

Toisen osatutkimuksen aiheena ovat tietoyhteiskuntapolitiikan aktualisoituminen ruo-honjuuritasolla, tutkimusyhteistyöprojekteissa. Ryhmä- ja yksilöhaastatteluissa kerättä-vän aineiston kautta pyritään ymmärtämään sitä miten tutkijat tutkimusyhteistyö-projekteissa tulkitsevat tietoyhteiskunnan diskursseja ja sitä kautta omaa toimintaansa tietoyhteiskunnan aktiivisina kansalaisina. Osatutkimuksessa tarkastellaan myös niitä epistemisiä ja semanttisia neuvotteluprosesseja joita tutkimusryhmät käyvät läpi uutta tietoa ja innovaatioita tuottaessaan.

Ph.D. David Hoffman on mukana Työikäisten maahanmuuttajien integroituminen työ- ja ammattiyhteisöihin Suomessa. Näkökulmina kielitaito, monikieliset ja monikulttuuriset käytänteet ja identiteetit -hankkeessa, joka on saanut Suomen Akatemialta 550 000
euron rahoituksen ajalle 1.1.2011 - 31.12.2014. Hankkeen johtaja on erikoistutkija Sari Pöyhönen (SOLKI). David Hoffman työskentelee tutkijatohtorina Koulutuksen tutkimus-laitoksen Koulutus ja yhteiskunnan muutos -vahvuusalueella.

Tutkimuksen tavoitteena on arvioida kriittisesti, millainen rooli kielitaidolla, monikielisillä ja monikulttuurisilla käytänteillä sekä identiteeteillä on työikäisten maahanmuuttajien integroitumisprosessissa työ- ja ammattiyhteisöihin Suomessa. Hankkeessa tarkastel-laan integraatiota sekä maahanmuuttajien että kantaväestön näkökulmasta kolmessa keskeisessä ympäristössä: 1) ympäristöissä, joissa maahanmuuttajat valmistautuvat integroitumaan työ- ja ammattiyhteisöihin, 2) ympäristöissä, joissa maahanmuuttajat ovat integroituneet menestyksekkäästi työ- ja ammattiyhteisöihin sekä 3) ympäristöissä, joissa maahanmuuttajat ovat syrjäytyneet työ- ja ammattiyhteisöistä ja hylänneet tavoit-teensa niihin integroitumiseen.
Hankkeessa vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Millainen merkitys kielitaidol-la, monikielisillä ja monikulttuurisilla käytänteillä sekä identiteeteillä on työ- ja ammatti-yhteisöihin integroitumisessa eri ympäristöissä? 2) Miten kielitaitoa, monikielisiä ja mo-nikulttuurisia käytänteitä sekä identiteettejä tuotetaan ja manifestoidaan näissä ympäris-töissä? 3) Miten kielitaito, monikieliset ja monikulttuuriset käytänteet sekä identiteetit kytkeytyvät laajempiin sosiaalisiin rakenteisiin?

Ensisijainen aineisto pohjautuu monipaikkaiseen etnografiaan ja tapaustutkimuksiin ympäristössä. Hankkeen primääriaineisto koostuu etnografialle ja laadullisille tapaustut-kimuksille tyypillisistä aineistoista: osallistuvasta havainnoinnista, haastatteluista, kirjal-lisista sekä visuaalisista (valokuvat, videot) dokumenteista. Tutkimuksen osallistujat (maahanmuuttajat, työnantajat, hallinnon edustajat, muut keskeiset toimijat) valikoituvat sen mukaan, millainen odotusarvo työ- ja ammattiyhteisöissä on maahanmuuttajamää-rästä: ammatit, joissa on paljon maahanmuuttajia (esim. palveluala); ammatit, joissa on keskimääräisesti maahanmuuttajia (esim. koulutus, terveys); ammatit, joissa on hyvin vähän maahanmuuttajia (esim. julkishallinto). Hankkeen kontekstuaalista aineistoa ovat asiantuntijahaastattelut, maahanmuuttoon ja integraatioon kohdistuva media-aineisto, väestö- ja työllistymistilastot sekä Yleisten kielitutkintojen oppijakorpus.

Hanke on tärkeä paitsi tieteellisesti myös kielikoulutus- maahanmuutto- ja työvoimapoli-tiikan kannalta. Tulosten pohjalta on mahdollista työstää käytännön työkaluja, kuten kie-litaidon arviointivälineitä eri ammateissa, kotoutumiskoulutuksen ja kielikoulutuksen käyttöön.