Kansainvälinen 38 maan tutkimus: Suomalaisnuorten yhteiskunnalliset tiedot kärkitasoa (tiedote 29.6.2010)

Nuorten kiinnostus politiikkaan ja yhteiskunnallisiin asioihin vähäistä

Suomalaisnuorten yhteiskunnalliset tiedot ovat kansainvälistä kärkeä yhdessä Tanskan kanssa. Nuorten yhteiskunnallinen tietämys on heikentynyt 10 vuoden aikana useissa maissa, muttei Suomessa. Suomalaisnuoret eivät ole kiinnostuneita politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista, mutta luottavat yhteiskunnan instituutioihin.

Tällaisiin tuloksiin on tultu Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa Suomessa toteuttamassa ICCS-tutkimuksessa. Tutkimuksen kansainväliset ja Suomen ensitulokset julkistettiin tänään. Tutkimukseen osallistui keväällä 2009 Suomessa 3307 peruskoulun 8. luokan oppilasta 176 koulusta ja 2295 opettajaa. Lisäksi tietoja kerättiin myös koulujen rehtoreilta.

– Suomalaisten PISA-menestys sai nyt jatkoa myös yhteiskunnallisten tietojen alueella, kertoo tutkimuksen johtaja, professori Pekka Kupari.

– Yhteiskunnallisia sisältöjä opetetaan Suomessa kaikissa aineissa, mutta kiinteimmin ne liittyvät historian, yhteiskuntaopin, maantiedon, uskonnon, elämänkatsomustiedon, kotitalouden ja terveystiedon opetukseen, tutkija Annikka Suoninen lisää.

Suomalaisnuorten yhteiskunnalliset tiedot kansainvälistä kärkitasoa

Suomalaiset peruskoulun 8. luokan oppilaat ovat saaneet 38 maan tutkimuksessa kärkipisteet (576 pistettä) yhteiskunnallisessa osaamisessa yhdessä tanskalaisnuorten kanssa. Neljän maan kärkiryhmään kuuluvat myös Korea (565 pistettä) ja Taiwan (559 pistettä). Pohjoismaista Ruotsin ja Norjan tulokset ovat selvästi kansainvälisen keskiarvon (500 pistettä) yläpuolella.

– Erot yhteiskunnallisessa tietämyksessä ovat erittäin suuret osallistujamaiden välillä ja myös niiden sisällä. Suomen sisällä oppilaiden väliset erot osaamisessa olivat kuitenkin osallistujamaiden pienimpiä, valottaa Kupari.

– Suomessa kuitenkin tyttöjen ja poikien välinen piste-ero (28 pistettä tyttöjen eduksi) on kansainvälistä keskiarvoa (22 pistettä) suurempi. Meillä oppilaiden osaamiseen ovat sukupuolen lisäksi yhteydessä muun muassa vanhempien ammatillinen asema ja vanhempien kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin, Kupari jatkaa.

Myös vastaavassa vuoden 1999 tutkimuksessa Suomi sijoittui neljän kärkimaan joukkoon Puolan, Kyproksen ja Kreikan kanssa. Tuolloin Tanskan nuorten suoritukset olivat keskitasoa. Korea ja Taiwan eivät osallistuneet vuoden 1999 tutkimukseen. Suomalaisnuorten pistemäärä on 10 vuoden aikana noussut hieman, kun se useimmissa tutkituissa maissa on selvästi laskenut.

Suomalaisnuoret yhteiskunnallisesti passiivisia

Suomalaisnuoret eivät ole kansainvälisesti verraten kiinnostuneita politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset jäivät kiinnostuksessa hännille (46 % kiinnostunut) yhdessä ruotsalaisten, belgialaisten, slovenialaisten ja norjalaisten nuorten kanssa.
Vain harvoin suomalaisnuoret kannattavat jotain puoluetta tai aikovat liittyä puolueeseen aikuisina. Jostain puolueesta kiinnostuneita suomalaisista nuorista on vain 27 %, kun kansainvälinen keskiarvo on 48 %. Vähemmän puolueista kiinnostuneita on vain Koreassa (13 %). Vastaavasti 12 % suomalaisnuorista suunnittelee aikuisena liittyvänsä johonkin puolueeseen, kun kansainvälinen keskiarvo on 27 %. Vähemmän liittymisaikeita on vain belgialaisilla (9 %) ja tšekkiläisillä (10 %).

Ovat suomalaisnuoret poliittisesti aktiivisia sentään jossain: he aikovat äänestää vaaleissa aikuisina. Valtiollisissa vaaleissa suunnittelee äänestävänsä 85 %, mikä on yli kansainvälisen keskiarvon (81 %). Kunnallisvaaleissa suunnittelee äänestävänsä yhtä moni (85 %). Yhteiskunnallisista asioista ympäristökysymykset kiinnostavat suomalaisnuoria eniten (61 % kiinnostunut).

Yhteiskunnallinen järjestötoiminta ei suomalaisnuoria kiinnosta. Lähes kaksi kolmasosaa (64 %) suomalaista nuorista ei ole osallistunut yhdenkään yhteiskunnallisen järjestön toimintaan, kun kansainvälinen keskiarvo on 35 %. Suomea passiivisempia ovat vain taiwanilaiset ja korealaiset. Sen sijaan järjestetystä harrastustoiminnasta, kuten urheiluseurojen toiminnasta suomalaisnuoret ovat huomattavasti kiinnostuneempia.

Suomalaisnuoret luottavat yhteiskunnan instituutioihin

Peruskoulun 8.-luokkalaiset luottavat vallankahvassa oleviin yhteiskunnallisiin instituutioihin. Valtionhallintoon luottaa 82 % nuorista, kun kansainvälinen keskiarvo on 62 %. Poliittisiin puolueisiin nuoristamme luottaa 61 % (keskiarvo 41 %) ja tiedotusvälineisiin 80 % suomalaisnuorista (keskiarvo 60 %).

Muista yhteiskunnan instituutioista suomalaisnuoret luottavat eniten poliisiin ja puolustusvoimiin. Täysin tai melko paljon näihin kumpaankin luotti lähes 90 % nuorista. Myös yliopistoihin, Suomen valtionhallintoon, oikeusistuimiin ja YK:hon luotti yli 80 % suomalaisnuorista. Vähiten nuoret luottivat markkinavoimiin ja uskonnollisiin yhteisöihin.

Mikä ICCS-tutkimus on?

International Civic and Citizenship Education Study (ICCS) -hankkeesta käytetään Suomessa nimeä Nuorten yhteiskunnallisen osaamisen, osallistumisen ja asenteiden tutkimus. Sen toteutuksesta vastaa kansainvälinen koulusaavutuksia arvioiva järjestö IEA (International Association for the Evaluation of Educational Achievement), jonka jäsen Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos on. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaiset valmiudet nuorilla on sitoutua aktiivisen kansalaisen rooliin 21. vuosisadan yhteiskunnassa.

Lisätietoja:

Professori Pekka Kupari, (014) 260 3278, pekka.kupari@jyu.fi
Tutkija Annikka Suoninen, (014) 260 3208, annikka.suoninen@jyu.fi
Julkaisupäällikkö (tiedottaja) Jouni Sojakka, (014) 260 3230, jouni.sojakka@jyu.fi
Tutkimuksen verkkosivut, julkistettu raportti, osallistujamaat ja tärkein grafiikka löytyvät osoitteesta:
http://ktl.jyu.fi/ktl/iccs