Akateeminen ura usein epävarma ja etenemismahdollisuudet epätasa-arvoisia (tiedote 30.9.2016)

Yliopistojen tutkijoiden ja opettajien urat ovat yksilön oman toiminnan lisäksi riippuvaisia muun muassa yliopistoista ja niiden poliittisesta ohjauksesta (kuten opetus- ja kulttuuriministeriön antamista suosituksista), tutkimusrahoituksesta, muutoksista työmarkkinoilla ja kansainvälisistä trendeistä. Tällaiset jatkuvasti muuttuvat akateemisiin uriin vaikuttavat tekijät luovat epävarmuutta ja aiheuttavat epätasa-arvoa yksilöiden urille.

Tällaisiin tuloksiin on tultu tänään julkistetussa tutkimusraportissa ”Muuttuvat akateemiset urat”. Kyseessä on Työurat yliopistoissa -hankkeen loppuraportti. Sen on julkaissut Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos. Hankkeen rahoitti Työsuojelurahasto.

-        Akateemiset urat ovat hyvin dynaamisia sekä moniulotteisia, mikä tekee niiden ohjauksesta haastavaa, kertoo hankkeen johtaja Terhi Nokkala Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

Yksilön ja yliopiston vastavuoroinen sitoutuminen tärkeää

Yksilön näkökulmasta tarkasteltuna akateeminen ura, sillä jatkaminen sekä varsinkin uralla eteneminen näyttäytyvät usein hyvin epävarmana. Kilpailu tutkimusrahoituksen saamisesta on kiristynyt ja tutkijoiden määrä on kasvanut, mikä lisää epävarmuutta akateemisilla urilla. Myös yliopistojen tavoitteet muun muassa profiloitumisen ja kansainvälistymisen lisäämisestä muuttavat akateemisia uria. Tutkijat ja opettajat kokevat pitkälti työnsä yliopistoilla merkityksellisenä. Työn epävarmuus ja vastavuoroisen sitoutumisen puuttuminen työntekijöiden ja työnantajien välillä kuitenkin saattavat heikentää työntekijöiden motivaatiota ja akateemisten urien houkuttelevuutta.

-        Työntekijän ja yliopiston vastavuoroisuuden vahvistaminen lisäisi yliopiston kokemista houkuttelevana työpaikkana, työntekijöiden työmotivaatiota ja organisaation tavoitteiden saavuttamista tutkimuksessa ja opetuksessa, sanoo hankkeen tutkija Taru Siekkinen.

Vain pienellä joukolla hyvät etenemisen mahdollisuudet

Nuoren ja vanhempien, miesten ja naisten sekä eri asemassa olevien mahdollisuudet jatkaa ja edetä uralla ovat erilaiset. Tällainen polarisoituminen kaventaa niiden tutkijoiden ryhmää, joilla on hyvät mahdollisuudet jatkaa sekä edetä uralla. Esimerkiksi vaatimukset tutkijoiden ja opettajien liikkuvuudesta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti saattavat aiheuttaa ongelmia perheellisten, erityisesti naisten etenemiselle akateemisilla urilla. Professoreista naisia on vain vajaa kolmannes.

-          Yliopistot voivat vähentää polarisoitumista työntekijöiden tasa-arvoisella kohtelulla; kiinnittäen erityisesti huomiota rekrytointeihin sekä palkkoihin, joustavilla ratkaisuilla liikkuvuudessa, tutkijoille tarjottavalla tuella esimerkiksi rahoitushauissa ja rahoituskausien välillä sekä arvioimalla työntekijöitä niin tutkimus- kuin opetusansioidenkin perusteella, valottaa Siekkinen.

-          Tärkeää myös on, että akateemisten urien ohjaus perustuisi systemaattiseen tietoon ja tiedonkeruuseen, jotta suunniteltujen ohjaustoimien vaikutuksia pystytään arvioimaan ennalta, korostavat hankkeen tutkijat.

Työurat yliopistoissa -hanke alkoi tammikuussa 2015 ja se loppui syyskuussa 2016. Hankkeen johtajana toimi professori Jussi Välimaa Koulutuksen tutkimuslaitokselta, hänen siirtyessä tutkimusvapaalle alkuvuodesta 2016 hanketta johti HT Terhi Nokkala. Hankkeen päävastuullisena tutkijana toimi YTM Taru Siekkinen.

Lisätietoja:

Projektitutkija Taru Siekkinen, 040 805 4275, taru.siekkinen@jyu.fi

Tutkimusraportti:

Taru Siekkinen, Terhi Nokkala, Jussi Välimaa, Elias Pekkola: Muuttuvat akateemiset urat. Työurat yliopistoissa -hankkeen loppuraportti. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos 2016. Saatavilla osoitteesta: https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2016/f033