Yliopistopedagogiikka 1/2016: Kansainvälistyminen haastaa yliopistot, opetus siirtyy verkkoon (tiedote 19.4.2016)

Yliopistopedagogiikka-lehden uusin numero on ilmestynyt osoitteessa www.yliopistopedagogiikka.fi.

Kaksoisteemanumeron aiheina ovat kansainvälistyminen ja oppimisympäristöt. Molemmat käsitteet ovat olleet viime aikoina runsaasti esillä yliopistokoulutusta koskevassa keskustelussa.

Globaali tietotalous, maanosat ylittävä opiskelijaliikkuvuus, korkeakoulutuksen massoittuminen ja kasvava digitalisaation merkitys asettavat runsaasti haasteita kansainvälistymiselle ja oppimisympäristöjen kehittämiselle. Korkeakoulutuksen kansainvälistyminen suuntaa yliopistossa opettavien huomion myös hyvin konkreettisiin muutoksiin, joihin olisi reagoitava jotenkin. Niihin kuuluvat esimerkiksi kansainvälisten vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden määrän kasvu, omien opiskelijoiden kotikansainvälistymisen kasvava tarve, kansainvälisten maisteriohjelmien tarjonnan laajeneminen, koulutusvientialoitteet sekä pyrkimys osallistua aiempaa laajemmin kansainvälisten opetus- ja tutkimusyhteistyöverkostojen toimintaan.

Tämän numeron kansainvälistymiseen liittyvät tekstit tekevät näkyviksi niitä pedagogisia menetelmiä, joita kirjoittajat ovat miettineet ratkaisuiksi kurssi-, kulttuuri- ja kielirajat ylittäviin oppimistilanteisiin. Erityisesti suomalaisten yliopistojen kieli- ja viestintäopintojen nykytilanne ja opetuksen uudistamisen tarpeet tulevat vahvasti esille.

Oppimisympäristöihin liittyvissä teksteissä kerrotaan muun muassa, että luento-opetuksen yksipuolisuutta pyritään usein rikastamaan vuorovaikutusta ja aktivointia lisäämällä. Tämä on eräällä tavalla siirtymävaihe kohti oppijakeskeisempää opetusta. Opetuksen ja oppimisen kehittäminen edellyttää kuitenkin uusien pedagogisten menetelmien tarkoituksenmukaista soveltamista, jolloin on usein luovuttava vanhasta. Uusien opetusmenetelmien myötä myös yliopistojen oppimisympäristöjen on muututtava.

Fyysisten oppimisympäristöjen kehitys seuraa käsitystämme oppimisesta samalla tavoin kuin muukin oppimisympäristöjen kehittäminen. Oppijakeskeisyys ja vertaisoppimisen huomiointi opetuksen toteutuksessa lisäävät itse- ja ryhmäopiskelutilojen tarvetta yliopistossa. Myös ryhmäkeskeinen opiskelu opettajan ohjaamana edellyttää sekä opetustilojen että tieto- ja viestintäteknisten oppimista tukevien ratkaisujen kehittämistä. Perinteiset luento- ja seminaarisalit säilyvät vielä pitkään, mutta niiden opetusmenetelmiä tukeva muuntojoustavuus joutuu koetukselle, kun opettajan asiantuntijuutta tarvitaan jatkossa enemmän ryhmätyöskentelyn ja henkilökohtaisten oppimiskysymysten tueksi.

Lisätietoja

Vieraileva päätoimittaja Vesa Korhonen, vesa.a.korhonen@staff.uta.fi, puh. 040 190 1465

Vieraileva päätoimittaja Markku Saarelainen, markku.saarelainen@uef.fi, puh. 040 355 3579

Toimittaja Anna-Maija Tuuliainen, anna-maija.tuuliainen@jyu.fi, puh. 040 805 4256