Väitös: 11.10.: Verkkotekstit täydentävät lukutaitoa (Leino)

FM Kaisa Leinon soveltavan kielitieteen väitöskirjan ”The relationship between ICT use and reading literacy: focus on 15-year-old Finnish students in PISA studies” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Reijo Kupiainen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Minna-Riitta Luukka (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Voiko internetissä surffaileminen vaikuttaa lukutaitoon? Entä onko sama asia, lukeeko lehteä verkossa vai painettuna? Kaisa Leinon väitöskirjassa tarkastellaan tieto- ja viestintäteknologian käytön yhteyksiä lukutaitoon sekä hahmotellaan monilukutaidon käsitettä. Tutkimuksen mukaan lukemisen monipuolisuus sekä luottamus omiin tietoteknisiin taitoihin tukevat lukutaitoa.

Monipuolisuus on tärkeää

Perinteisen lukutaidon arvioinnissa parhaiten menestyivät ne, jotka lukivat monipuolisesti painettuja tekstejä, erityisesti kertomakirjallisuutta. Hyvin sijoittuivat myös ne oppilaat, jotka painettujen tekstien rinnalla lukivat paljon erilaisia verkkotekstejä. Perinteistä lukutaitoa tuki selvästi tiedon hakeminen internetistä. Lukutaitotestissä menestyneille oli yhteistä myös luottamus omiin taitoihinsa. Erityisesti poikien usko omiin tietoteknisiin taitoihin näyttäisi olevan merkityksellinen myös lukutaidon näkökulmasta.

– Opettajat voisivatkin rohkeammin ottaa verkkotekstit mukaan opetukseen, Leino kannustaa.

Heikoin lukutaito oli niillä, jotka lukivat vain vähän tai yksipuolisesti. Tällaisilla oppilailla myös tietotekniikan käyttö saattoi olla hyvin yksipuolista, kuten lähinnä pelaamista. Sillä oli tulosten mukaan kielteinen yhteys lukutaitoon.

Tavoitteeksi monilukutaito

Tietoyhteiskunta asettaa uudenlaisia vaatimuksia lukutaidolle. Monilukutaito on keskeisessä asemassa muun muassa uudessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa, jonka on määrä astua voimaan 2016.

– Verkossa korostuu tiedon arviointi, joka on tärkeä osa-alue kaikessa luetunymmärtämisessä, oli kyseessä mikä tahansa media. Kyse ei ole vain tekstin sisällön ymmärtämisestä, vaan yksilöllä on oltava tietoja ja taitoja saada teksti näkyviin, löytää sopiva ja luotettava tieto sekä käyttää löytämäänsä tietoa. Tarvitaan monilukutaitoa, Leino toteaa.

Tutkimuksen aineisto perustuu vuosina 2000, 2003 ja 2009 PISA-tutkimuksessa kerättyihin aineistoihin.Niiden analyysissä hyödynnettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä.

Lisätietoja:

• Kaisa Leino, kaisa.j.leino@jyu.fi, puh. 040 805 4260.
• viestintäharjoittelija Birgitta Kemppainen, tiedotus@jyu.fi, puh. 040 805 4483.

Kaisa Leino on kirjoittanut ylioppilaaksi Lappeenrannan Armilan lukiosta 1994 ja valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitokselta 1999. Tämän jälkeen Leino on työskennellyt Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella erilaisissa tehtävissä sekä vuosina 2008–2013 osa-aikaisena tuntiopettajana yliopiston kielikeskuksella. Tällä hetkellä hän toimii Koulutuksen tutkimuslaitoksella Kasvatus-lehden varapäätoimittajana.

Teos on julkaistu sarjassa Koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 30, 153 s., Jyväskylä 2014, ISSN: 2243-1381, ISBN: 978-951-39-5828-2 (pdf). Julkaisu on luettavissa osoitteessa https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2014/t030.pdf tai sen voi tilata Koulutuksen tutkimuslaitoksen julkaisuyksiköstä ktl-asiakaspalvelu@jyu.fi, puh. 040 805 4276.

Abstract

This study examined the use of information and communication technology (ICT) among 15-year-old Finnish students and that use’s relationship to reading literacy scores in the data from the OECD’s Programme for International Student Assessment (PISA) surveys in 2000, 2003 and 2009. Six substudies explored the purposes, frequencies and self-assessed skills of students’ ICT use, as well as students’ attitudes towards it. Moreover, students’ perceptions about the advantages and disadvantages of the Internet were explored.

The results showed that moderate and versatile ICT use might support the reading literacy skills of traditional literacy, especially among boys. Those who diversely used a range of media did almost as well as the active fiction-readers in the reading assessment. Especially information retrieval has a positive relationship to traditional reading literacy. Results also indicated that those students who had self-confidence in ICT tasks performed better in the reading literacy assessment than those who did not have self-confidence. The lowest proficiency in reading literacy was among those who did not use computers at all or at least very seldom and among those who read printed materials the least, especially fiction. In addition, very active game playing, especially if it replaced other hobbies, had a negative relationship to reading literacy proficiency and on interest in reading.

This study also includes a discussion of the similarities and differences between electronic texts and printed ones and outlines the literacy needs of the mid-2010s in a multiliteracy frame. This comparison revealed that many of the skills and strategies needed with printed texts are needed with electronic ones as well, but practices such as navigation, evaluation of text reliability or ethical evaluation of the use of digital material are emphasized in the context of ICT.