PISA-menestykseen ei saa tuudittautua: Matematiikan opetus tarvitsee uuden, oppilaita innostavan mallin (tiedote 7.10.2013)

Matematiikan oppimistulokset ja asenteet matematiikkaa kohtaan ovat heikentyneet, ilmenee viime vuosina julkistetuista tutkimuksista.

–      Suomessa on kuitenkin oltu liian tyytyväisiä peruskoulumme hyvään maineeseen, eikä ongelmakohtiin ole reagoitu. Nyt tarvitaan laajaa keskustelua tilanteesta ja uudenlainen opetuksen malli, toteaa professori Pekka Kupari Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta.

Kupari puhui lauantaina 5.10. Matemaattisten aineiden opettajien (MAOL ry) syyskoulutuspäivillä Jyväskylässä. Hän arvioi matematiikan oppimistulosten kehitystä viimeisten 12 vuoden ajalta kansainvälisten PISA- ja TIMSS-tutkimusten valossa. PISA ja TIMSS ovat kansainvälisiä vertailututkimuksia, joissa on selvitetty nuorten osaamista matematiikassa ja luonnontieteissä ja PISAssa myös lukutaidossa.

Matematiikka koetaan tylsäksi ja vaikeaksi, innostajaa tarvitaan

Viime vuoden lopulla julkistettu kansainvälinen TIMSS 2011 -tutkimus osoitti, että peruskoulun 7. luokan oppilaiden matematiikan tulokset ovat pudonneet 38 pistettä 12 vuoden aikana, mikä merkitsee noin yhtä kouluvuotta. Samalla selvisi, että kansainvälisesti verrattuna Suomen kahdeksasluokkalaiset pitävät matematiikasta erittäin vähän ja ovat heikosti sitoutuneita matematiikan opiskeluun. Lyhyesti sanottuna matematiikka koettiin tylsäksi ja vaikeaksi. Myös PISA-tutkimuksen matematiikan tulokset ovat hieman heikenneet 2000-luvun aikana.

Matematiikkaan tarvitaan Kuparin mukaan uudenlainen oppilaita innostava opetuksen malli, joka on lähellä nykynuorten toimintakulttuuria.

–      Siinä huomioitaisiin erilaisten oppijoiden tarpeet, luotaisiin avoin ja kannustava ilmapiiri, haettaisiin oppilaiden vahvuuksia ja annettaisiin mahdollisimman usein myönteistä palautetta. Opetuksessa otettaisiin käyttöön nykyistä monipuolisempia lähestymistapoja ja pedagogisia ratkaisuja, kuten pelit, tutkiva oppiminen, konkretisointi ja opitun liittäminen arkielämään. Teknologiaa, kuten iPadeja ja älytauluja, hyödynnettäisiin opetuksessa tehokkaasti. Opetuksessa pyrittäisiin myös löytämään oppilaiden yhteisiä opiskelumuotoja, Kupari pohtii.

Opettajien täydennyskoulutusta lisättävä

TIMMS 2011 -tutkimus kertoi suomalaisten matematiikan opettajien osallistuvan kaikista vähiten alansa täydennyskoulutukseen 42 maan joukossa. Tarvetta koulutukseen olisi, sillä yli 75 % matematiikan opettajista kokee häiriköivien ja kiinnostumattomien oppilaiden haittaavan opetustyötä.

–      Opettajien täydennyskoulutusta tulisi voimakkaasti lisätä ja myös opettajien peruskoulutusta tulisi kehittää. Koulutuksessa tulisi painottaa myönteisten asenteiden suurta merkitystä matematiikan oppimistuloksille sekä hyvien opetuskäytäntöjen välittämistä, Kupari valottaa.

Lisätietoja: