Yliopistopedagoginen koulutus auttaa opettajaa keskittymään opiskelijaan (tiedote 12.12.2012)

Yliopisto-opettajan pedagogisen koulutuksen saaneet havainnoivat opetustaan monipuolisesti
ja keskittyvät opiskelijaan. Koulutuksesta yliopisto-opettajat hankkivat myös yhteisöllisiä
työmuotoja omiin seminaareihinsa ja luentoihinsa. Yliopisto-opiskelijoiden opintoja sen
sijaan edistää henkilökohtainen opintosuunnitelma, kun taas uusien opiskelijoiden pääsyä
yliopistoon voitaisiin helpottaa muuttamalla valintakoejärjestelyjä.

Muun muassa näitä aiheita käsitellään juuri ilmestyneessä Yliopistopedagogiikka-lehden
syksyn numerossa. Lehteä julkaisee Peda-forum-verkosto, ja se ilmestyy kaksi kertaa
vuodessa osoitteessa www.yliopistopedagogiikka.fi. Yliopistopedagogiikka-lehti on
tarkoitettu kaikille yliopistojen opettajille ja opetuksen kehittäjille. Tiedotteen lehden
ilmestymisestä voit tilata sähköpostiisi osoitteesta http://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/tilaaminen/.

Opetuskokemus ei riitä – tarvitaan pedagogista koulutusta


Yliopistopedagogiset opinnot saavat yliopisto-opettajan keskittymään opiskelijaan sen sijaan,
että opettaja tarkkailisi vain itseään ja opetustaan. Opettajat, jotka eivät ole saaneet opettajan
koulutusta, suuntaavatkin helposti huomionsa oppimisen sijaan omaan suoritukseensa sekä
opetusmetodeihin.


– Keskeistä on saada yliopiston opettajat avautumaan oppimisprosessille, kuvaa
yliopistopedagogisen koulutuksen vaikutuksia tutkinut yliopistonlehtori Sari Timonen
Helsingin yliopistosta. Näyttää siltä, että koulutus parantaisi opettajien kykyä opettaa
linjakkaasti ja tavoitteellisesti, kun taas pelkkä opetuskokemus ei välttämättä riitä, Timonen
lisää.


Opettajan taustakoulutus ei myöskään vaikuta siihen, osaako opettaja ottaa oppijat huomioon.
Itseensä keskittyviä opettajia löytyi niin kasvatus- kuin oikeustieteilijöistäkin, kun taas osa
teologeista, valtiotieteilijöistä ja psykologeista osasi ottaa paremmin huomioon opiskelijoiden
tunteita ja viestejä.


Opettajat hyötyvät pedagogisesta koulutuksesta myös saamalla konkreettisia vinkkejä omaan
opetukseensa. Esimerkiksi yhteisölliset työtavat, joita koulutuksessa käytetään, siirtyvät usein
suoraan opettajien omiin oppitunteihin:


– Erittäin hyvin organisoitu, etenkin pyöreän pöydän keskustelut. Varastan idean kyllä omaan
seminaariini! kommentoi eräs yliopisto-opettaja pedagogisen koulutuksen työskentelyä.


Raha esteenä yliopisto-opinnoille


Nykyisillä pääsykokeilla yliopistoon ei välttämättä valikoidu parhaita opiskelijoita. Moni
jättää tulematta valintakokeeseen esimerkiksi siksi, että osallistuminen on kallista. Jos
kokeeseen ei ole työ- tai opiskelukiireiltä ehtinyt kunnolla valmistautua, on kynnys maksaa
pääsykokeesta suurempi.


– Valintakoekirjat sekä matkalippu pääsykoepaikkakunnalle maksavat. Jos
opiskelupaikkakunta on kaukana, on siellä myös yövyttävä, mistä tulee lisäkustannuksia.
Kaikkinensa hakija voi joutua maksamaan pääsykokeista 200 euroa tai ylikin, arvioi
teologian opiskelijavalintaa selvittänyt yliopistonlehtori Esko Ryökäs Itä-Suomen yliopiston
Joensuun kampukselta.


Ryökäs ehdottaakin, että hakijat otettaisiin yliopistoissa avoimemmin vastaan. Opiskelemaan
haluaville voisi lähettää pääsykoekutsun, kirjojen määrää voisi vähentää ja saatavuutta
parantaa ja koe tulisi ajoittaa niin, ettei hotellissa tarvitse yöpyä. Tärkeää on, että aidosti
motivoituneet tulevat valituksi opiskelemaan.


Opiskelemaan päässeitä sen sijaan voidaan auttaa kiinnittymään opintoihin henkilökohtaisella
opintosuunnitelmalla. Hops-työskentelyä on kehitetty esimerkiksi Helsingin yliopiston
teologisessa tiedekunnassa:


– Teologian opiskelijoista suuri osa kokee opintojen suunnittelun hyödylliseksi. Opiskelijan
ja henkilökunnan yhteistyöllä voidaan estää opintojen viivästymistä tai jopa keskeyttämistä,
kertoo teologian kandidaatti Anneli Nahkola, joka on tutkijakollegoineen kirjoittanut lehteen
artikkelin aiheesta.


Lisätietoja:


toimittaja Kaisa Kiuttu, puh. 040 805 4256, kaisa.kiuttu@jyu.fi
päätoimittaja Mari Murtonen, puh. 02 333 8639, mari.murtonen@utu.fi
toimitusneuvoston puheenjohtaja Anne Nevgi, puh. 09 1912 0627, anne.nevgi@helsinki.fi
www.yliopistopedagogiikka.fi