Koulutuksen tutkimuslaitos

Korkeakoulutetut miehet jyräävät naiset työelämässä (tiedote 21.10.2014)

Vielä joitakin kymmeniä vuosia sitten korkeakoulutus oli työllistymisen tae. Nykyään korkeakoulutetut kohtaavat työnhaussa aiempaa enemmän ongelmia, kun työnhaku osoittautuu monelle ennakoitua työläämmäksi tai työ ei vastaa hankittua koulutusta. Korkeakoulutetuille naisille työelämään sijoittuminen on hankalampaa kuin korkeakoulutetuille miehille. Lisäksi naisten työsuhteet ovat epävakaampia kuin miesten.

Tutkija Päivi Vuorinen-Lampila Koulutuksen tutkimuslaitokselta on tarkastellut ja vertaillut korkeakoulusta valmistuneiden miesten ja naisten työnhaun ja työttömyyden kestoa, työn säännöllisyyttä, nykyisen työn ammattinimikettä sekä koulutuksen ja työn vastaavuutta. Eroja sukupuolten välillä oli lähes kaikissa tarkastelluissa kategorioissa – miesten hyväksi.

Valmistumisen hetkellä 60 %:lla naisista ja 74 %:lla miehistä oli koulutustansa vastaava työ. Kolmen vuoden kuluttua valmistumisesta naisista 78 %:lla oli vakituinen työ, miehistä jopa 88 %:lla. Naiset olivat olleet työttömänä huomattavasti miehiä useammin: naisista 30 % oli ollut työttömänä kolmen vuoden sisällä valmistumisesta, miehistä vain 21 %.  Lisäksi miehillä oli naisia todennäköisemmin kokoaikainen työ, he olivat korkeammissa sekä asiantuntija-asemissa naisia useammin ja työllistyivät naisia nopeammin. He myös saavuttivat paremman vastaavuuden työn ja koulutuksen välillä.

– Vaikka Suomi on edelläkävijä naisten ja miesten tasa-arvossa, ei se täälläkään näytä vielä työelämässä toteutuvan, Päivi Vuorinen-Lampila toteaa.

Naisten ja miesten päätymistä erilaisiin asemiin työelämässä on usein perusteltu kummallekin sukupuolelle tyypillisillä koulutusvalinnoilla. Näistä tuloksista kuitenkin nähdään, että myös saman tutkinnon suorittaneiden naisten ja miesten sijoittumisessa työelämään on selvä ero miesten hyväksi.  Tämä ero on samanlainen sekä mies- (insinöörit) että naisvaltaisilla (tradenomit) aloilla kuten myös tutkintoryhmässä, jossa naisia ja miehiä on suunnilleen yhtä paljon (kauppatieteiden maisterit).

Miksi naisten ja miesten osat vaihtuvat valmistumisen jälkeen?

Korkeakoulutettuja naisia on etenkin nuorissa ikäluokissa huomattavasti miehiä enemmän. Esimerkiksi jo vuonna 2000 vastavalmistuneista 64 % (yliopisto) ja 67 % (AMK) oli naisia. Lisäksi naiset saattavat aloitetut korkeakouluopintonsa päätökseen huomattavasti miehiä useammin.

– Tilanne on hyvin ristiriitainen. Tytöt peittoavat pojat oppimistuloksissa jo alakoulusta lähtien, mutta työelämään siirryttäessä tilanne kääntyy päinvastaiseksi, Vuorinen-Lampila ihmettelee.

Suomessa naisten työelämään osallistumisella on pitkät perinteet.  Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli on edelleen tukenut monin tavoin naisten työssäkäyntiä. Parannettavaa silti olisi:

– Taloudellista tulosta ja tehokkuutta korostavassa työelämässä hyvinvointivaltion toimet voivat nykymuodossaan kääntyä naisia vastaan niin kauan, kun äidin työnantaja vastaa vanhemmuuden kustannuksista.  Länsinaapurissamme Ruotsissa kustannukset on yhteiskunnallistettu. Lisäksi Ruotsissa sekä äideillä että isillä on mahdollisuus tehdä osa-aikatöitä. Työelämä on joustavaa, ja molempia vanhempia kannustetaan pitämään perhevapaita.  Suomessa tällainen on toistaiseksi melko harvinaista, huomauttaa Vuorinen-Lampila.

Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, johon vastasi yhteensä reilu 2000 kolme vuotta sitten korkeakoulusta valmistunutta. Valmistuneet olivat teknilliseltä (AMK-insinöörit, diplomi-insinöörit) ja kaupalliselta (tradenomit sekä kauppatieteiden maisterit) alalta. Tulokset on julkaistu Journal of Education and Work -lehdessä.

 

Lisätietoja:

Artikkelin tiedot: Päivi Vuorinen-Lampila (2014): Gender segregation in the employment of higher education graduates, Journal of Education and Work, DOI: 10.1080/13639080.2014.934788

Jaa |