Koulutuksen tutkimuslaitos

Perusopetukseen panostettava - osaaminen nousuun (tiedote 27.1.2014)

Viimeisimmät PISA-tulokset osoittivat suomalaisnuorten osaamistason laskeneen kaikilla mitatuilla osa-alueilla eli matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa.  Tasoa voidaan kuitenkin nostaa kiinnittämällä huomiota niihin seikkoihin, jotka Suomessa ovat heikommin kuin muissa maissa keskimäärin: oppilaiden motivaatioon ja asenteisiin, poikien suoritusten parantamiseen ja luokan ilmapiiriin. Tällaisiin päätelmiin on tullut Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, professori Jouni Välijärvi, joka puhui lauantaina Educa-messuilla Helsingissä.

Tarvitaan myönteisiä asenteita ja uskoa osaamiseen

Suomalaisoppilaiden asenteet ja motivaatio matematiikkaa kohtaan selittävät oppilaiden suorituseroja voimakkaammin kuin OECD-maissa keskimäärin. Suomalaisnuorten käsitys itsestään matematiikan osaajana ja luottamus omaan suoritukseen on usein alhainen.

Lukutaidon tason putoamisen taustalla ovat puolestaan heikentyneet asenteet lukemista kohtaan, sekä lukemiseen käytetyn ajan ja monipuolisen lukemisen vähentyminen. Lukuharrastus on vähentynyt kaikissa sosiaaliryhmissä, eniten kuitenkin alemmissa sosiaaliryhmissä ja poikien keskuudessa.

– Koulun tulisi kannustaa nuoria nykyistä enemmän lukemisen pariin muun muassa tekstejä monipuolistamalla, ottamalla nuorten omia kiinnostuksia enemmän huomioon ja liittämällä lukemista entistä enemmän uudenlaisiin oppimisympäristöihin koulussa ja sen ulkopuolella, Välijärvi summaa.

Koulun ilmapiiriin enemmän huomiota

Oppilastekijöiden vaikutus koulun ilmapiiriin on Suomessa PISA-maiden suurimpia. Oppilaiden mielestä koulutyötä haittaavat ennen kaikkea oppilaiden poissaolot ja häiriöt tunneilla. Myös oppilaiden pinnaaminen tunneilta sekä toisten oppilaiden uhkailu ja kiusaaminen häiritsevät koulutyötä Suomessa selvästi enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin.

Lisäksi opettajien ja oppilaiden välisissä suhteissa on oppilaiden mielestä Suomessa selvästi enemmän ongelmia kuin OECD–maissa keskimäärin. Monet kokevat opettajien olevan melko vähän kiinnostuneita heidän hyvinvoinnistaan ja kuuntelevan mitä heillä on sanottavaa. Opettajat myös kannustavat oppilaita tunneilla kansainvälisesti verraten vähän.

– Suomalaisnuorten kokemukset vaikutusmahdollisuuksista omaan työhönsä ovat kielteisempiä kuin useimmissa vertailumaissa. Käynnistymässä oleva opetussuunnitelmien uudistaminen voisi olla oiva mahdollisuus uudistaa myös koulukulttuuria siten, että oppilaiden ääni nousee esiin ja vaikuttaa koulun kehittämiseen nykyistä enemmän, Välijärvi pohtii.

Poikien osaamiseen enemmän huomiota

Tytöt ovat aiemmissa PISA-tutkimuksissa olleet poikia parempia lukutaidossa ja luonnontieteissä. Vuoden 2012 PISA-tutkimuksesssa he olivat parempia myös matematiikassa. Ero tyttöjen hyväksi on kasvanut, vaikka myös tyttöjen suoritustaso on pudonnut.

– Pojat näyttävät tyttöjä herkemmin vieraantuvan koulun arvostamista toiminnoista. Kymmenessä vuodessa vapaa-ajan lukeminen ja muut koulutyötä tukevat aktiviteetit ja kiinnostus ovat vähentyneet pojilla tyttöjä enemmän. Koulun haasteena on jalostaa uusista nuorten mielenkiinnon kohteista, kuten peleistä, pedagogisesti vaikuttavia uusia työvälineitä.

Uutena mittavana haasteena perusopetukselle on maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamisen vahvistaminen.

– Ero maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestöön kuuluvien oppilaiden välillä on selvästi suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Opetuskielen riittävä hallinta näyttää nousevan keskeiseksi, kun etsitään keinoja osaamiserojen pienentämiseksi, tuumii Välijärvi.

Lisätietoja:

Jaa |