Koulutuksen tutkimuslaitos

”Nykyinen perusopetuslaki mennyttä maailmaa” (tiedote 9.4.2014)

Professori ehdottaa opetussuunnitelman laadintaan suuria muutoksia

Tasa-arvo on pitkään ollut suomalaisen peruskoulun kivijalka. Esimerkiksi PISA-tulokset ovat osoittaneet, että korkeaan keskimääräiseen suoritustasoon pääsevät maat onnistuvat yleensä pitämään muita parempaa huolta myös kaikkein heikoimmista. Siksi osaamiskuilun kasvattamista heikoiten ja parhaiten oppivien välillä on varottava. Yksilölliset tavoitteet ja oppijoiden erilaisuus olisikin otettava entistä paremmin huomioon kaikille yhteisessä koulussa.

Näin pohtii Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, professori Jouni Välijärvi, joka puhui tänään 9.4. Pelastetaan koulutus! -suurtapahtumassa Helsingissä peruskoulun tulevaisuudesta. Hän on huolissaan siitä, ettei nuorissa ja oppimisessa tapahtuneita muutoksia ole otettu tarpeeksi huomioon opetussuunnitelmaa uudistettaessa:

– Oppimistulosten ja opiskelumotivaation heikkeneminen kertovat selkeästi siitä, että kasvavalla osalla nuorista on vaikeuksia saavuttaa kestävä perusta omalle, läpi elämän jatkuvalle oppimisprosessille. Tämä herättää kysymyksen siitä, vastaako samankestoinen ja sisällöltään yhdenmukainen peruskoulu tämän päivän nuorten tarpeita.

Oppiainekeskeisyys haittaa uudistamista

Yhteiskunnan yksilöön kohdistamat osaamisvaatimukset ovat kasvaneet jatkuvasti. Se perusosaaminen, joka riitti 1970-luvulla, ei enää kanna nykypäivän työmarkkinoilla. Perusopetuksen nykyinen säädöspohja edustaa Välijärven mukaan mennyttä maailmaa:

– Koulujen ja koulutuksen järjestäjien on mahdotonta vastata riittävän nopeasti ja tehokkaasti nuorten osaamistarpeiden muutoksiin. Nykyinen lainsäädäntö esimerkiksi korostaa perusopetuksen rakentumista oppiainepohjaiseksi ja estää muun muassa ilmiöpohjaisen pedagogiikan kehittymisen. Lisäksi se rajaa opettajan työn määrittelyn vanhakantaisesti oppiaineiden opettamiseksi luokkahuoneessa.

Tähän Välijärvi tarjoaa ratkaisuksi perusopetuslain uudistamista. Eduskunnan tai valtioneuvoston asiantuntemus ei riitä, kun oppiaineista ja niiden tuntimääristä kiistellään.

– Mielestäni eduskunnan tulisi säätää ainoastaan yleiset raamit ja tavoitteet koulutukselle. Sen sijaan Opetushallituksen tai opetuksen järjestäjien pitäisi voida melko väljästi päättää yksittäisten aineiden tuntimääristä. Tämä tietysti tarkoittaisi myös uudistuksia opettajan toimenkuvaan ja palkkaukseen.

Opettajia tarvitaan myös tulevaisuudessa

Yksi asia on kuitenkin pysyvää.  Koska opettajaan pedagogiikan ammattilaisena luotetaan Suomessa enemmän kuin missään muualla maailmassa, on tätä luottamusta syytä vaalia. Se on myös keskeisimpiä syitä ammatin suosion säilymiselle korkeana nuorten keskuudessa. Tätä etua Suomen ei pidä menettää, mikäli osaamisen korkea taso halutaan varmistaa tulevaisuudessakin.

– Opettaja on ehdottomasti myös 2050-luvun peruskoulun tärkein voimavara, Välijärvi kiteyttää.

Lisätietoja:

Professori Jouni Välijärvi, jouni.valijarvi@jyu.fi, puh. 050 567 7210

Jaa |