Koulutuksen tutkimuslaitos

Yhden kokeen ylioppilastutkinto epärealistinen (tiedote 2.5.2013)

Hallitus kaavailee ylioppilaskokeen perusteellista remonttia. Se on käynnistänyt hankkeen, jossa toisesta äidinkielen kokeesta ollaan kehittämässä yleissivistystä sekä tiedon käsittelyn ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Ajatus tällaisesta yhdestä yleissivistyksen mittarista on houkutteleva, mutta epärealistinen ja irti lukion arkitodellisuudesta. Sen sijaan voimavarat tulisi suunnata nykyisen tehtävistön syvälliseen uudistamiseen.

Näin arvioi professori Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta. Tiedote perustuu hänen kolumniinsa tuoreessa Kasvatus-lehdessä.

Superkoe veisi opiskelun mielekkyyden

Välijärven mukaan hallituksen käynnistämä hanke edustaa puhtaasti muodollista yleissivistystä, joka olisi irrallaan opiskelijoiden reaalimaailmasta. Se johtaisi lukio-opiskelun mielekkyyden katoamiseen nuorten mielissä.  Esimerkkejä tällaisista muodollisen sivistyksen ”superaineista” olivat aikoinaan latinan kieli ja myöhemmin matematiikka.

– Tiedonmuodostukseltaan, rakenteiltaan ja sisällöltään erilaisten tiedonalojen pelkistäminen yhdeksi kokeeksi on vieras ajatus. Jokaisella lukiolaisella tulee olla oikeus keskittyä ja osoittaa maksimaalista osaamistaan valitsemiensa aineiden kokeissa, Välijärvi painottaa. – Näillä valinnoilla hän suuntaa omia jatko-opintojaan ja tulevaisuuttaan.

Käynnistyneeseen uudistukseen sisältyy myös pyrkimys vertailla eri aineiden arvosanoja keskenään. Myös tähän Välijärvi suhtautuu kriittisesti:

– Mistä löytyy se eri aineet ylittävä asiantuntemus, joka voi luotettavasti ja tasapuolisesti asettaa eri aineiden suoritukset keskenään johonkin suhteeseen?

Nykytutkinnon ongelmien taustalla lukion tuntijako

Lukion tuntijakotyöryhmä on aloittanut toimintansa tänä keväänä. Sillä onkin edessään haasteita, sillä lukiolaisella on nykyään 18 pakollista ainetta. Suurimmassa osassa niistä on vain 1-2 pakollista kurssia. Tämä tekee opiskeluohjelmasta pirstaleisen ja ohjaa pintapuoliseen oppimiseen. Ylioppilaskokeeseen edellytettävä kurssimäärät vaihtelevat terveystiedon kolmesta pitkän matematiikan 13 kurssiin. Tämä johtaa siihen, että ylioppilaskokelaan arvosanojen takana oleva työmäärä vaihtelee suuresti.  Samoin vaihtelee myös tutkintotodistusten todellinen arvo.

– Lukion oppiaineita voitaisiin koota laajemmiksi aineryhmiksi. Kustakin ryhmästä kokelas valitsisi opinto-ohjelmaansa pääsääntöisesti yhden aineen ja keskittyisi myös tutkinnossa siihen. Voitaisiin rakentaa myös ainerajat ylittäviä ilmiöpohjaisia tehtäviä. Keskeistä on joka tapauksessa investoida tehtävistön jatkuvaan uudistamiseen. Ylioppilaskokeen tulisi aidosti vastata nykyaikaisen oppimiskäsityksen ja tulevaisuuden osaamistarpeiden vaateita. Esimerkiksi tietokoneiden käyttöönotto ylioppilaskokeissa ei saisi olla vain uusi tapa suorittaa tutkinto. Teknologiaa pitäisi hyödyntää myös mahdollisuutena tarjota aivan uudenlaisia tehtäviä ja välineenä uudistaa ylioppilastutkinto tulevaisuuden osaamisen vaatimalla tavalla, viitoittaa Välijärvi.

Lisätietoja:

Professori Jouni Välijärvi, Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, p. 050 567 7210, jouni.valijarvi@jyu.fi

Jaa |