Koulutuksen tutkimuslaitos

Muovailuvaha ja piirros paljastavat aukot teoreettisessa tiedossa (tiedote 15.4.2013)

Tuore Yliopistopedagogiikka-lehti esittelee uusia opetusmenetelmiä

Askartelu ja piirtäminen yhdistetään pikemminkin alakoulun opetukseen kuin yliopistoon. Muovailemalla ja piirtämällä voi kuitenkin oppia tehokkaasti esimerkiksi eläimen anatomiaa tai monimutkaisia biologian ilmiöitä myös yliopistossa. Toimivien opetusmenetelmien lisäksi opiskelijat tarvitsevat apua stressinhallintaan, tai haastavat opinnot saavat heidät uupumaan. Esimerkiksi lääkäriopiskelijoilla ahdistavat ajatukset voivat pahimmillaan johtaa kurssien ja tenttien – sekä tulevaisuudessa haastavien potilaskohtaamisten – välttelyyn.

Muun muassa näistä aiheista kirjoitetaan juuri ilmestyneessä Yliopistopedagogiikka-lehden kevään numerossa. Lehti on tarkoitettu kaikille yliopistojen opettajille, opetuksen kehittäjille ja muille yliopistopedagogiikasta kiinnostuneille. Lehteä julkaisee Peda-forum-verkosto, ja se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa sähköisesti osoitteessa www.yliopistopedagogiikka.fi.

Piirtämällä opitaan sairauksien periytyvyydestä

Anatomian ja biologian käsitteiden oppimiseen on yliopistossa kehitetty uusia tapoja, jotka aktivoivat opiskelijoita ja edistävät opittavien ilmiöiden syvällistä ymmärtämistä. Teoreettista tietoa kerrataan ja syvennetään vaikkapa piirtämällä monimutkaisia solujen jakautumisia tai rakentamalla muovailuvahasta elimistön osia.

– Muovailuvahan avulla tulevat eläinlääkärit opiskelevat muun muassa eläinten sydämen ja verenkiertoelimistön rakennetta. Mahdolliset väärinymmärrykset ja aukot tiedoissa paljastuvat, kun teorian lukemisen sijaan onkin konkreettisesti ratkaistava, miten verisuonet kulkevat kolmiulotteisessa ympäristössä, kuvaa opetuskokeilustaan lehteen kirjoittanut yliopisto-opettaja Tiina Salomäki Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.

Biologian opiskelijat sen sijaan piirtävät, miten sukupuolisolut syntyvät. Opiskelijat hahmottelevat tästä meioosiksi kutsutusta tapahtumasarjasta kuvan paperille ja nimeävät keskeisimmät käsitteet piirroksen ympärille. Tehtävä auttaa opiskelijoita palauttamaan mieleen meioosin vaiheita, ennen kuin niitä aletaan etsiä mikroskoopin lasilta.

– Perinteisessä luento-opetuksessa sukusolujen jakautuminen opitaan usein huonosti ja tietoihin jää aukkoja. Tulevien biologien on kuitenkin tärkeää oppia ilmiö syvällisesti, koska se auttaa ymmärtämään, miten esimerkiksi sairaudet periytyvät sukupolvelta toiselle. Luentojen sijaan meioosi opitaankin paremmin, kun aiemmin hankittuja tietoja aktivoidaan piirtämällä, tiivistää tieteellisen artikkelin kollegoineen lehdessä julkaissut assistentti Christina Nokkala Turun yliopistosta.

Stressaantuneella opinnot eivät suju

Kun opiskeltavat asiat ovat vaikeita eivätkä opiskelutaidot riitä, on ymmärrettävää, että opiskelijat stressaantuvat. Uupunut opiskelija ei saa opintojaan etenemään eikä valmistu tavoiteajassa tulevaan ammattiin. Haitallisesta stressistä kärsivät siten sekä opiskelija että yhteiskunta. Esimerkiksi tulevat lääkärit ovat huolissaan ajankäytöstään, työssä jaksamisestaan ja organisointitaidoistaan.

Apua uupumukseen tuleville lääkäreille tarjoaa stressinhallintakurssi. Helsingin yliopiston lääketieteen opiskelijat harjoittelivat kurssikokeilussa ajanhallintaa ja tehtävien priorisointia. Kurssilla opittiin myös hyväksymään negatiivisia tunteita, olemaan läsnä uusissa tilanteissa hyväksyvästi sekä toimimaan omien arvojen mukaisesti.

– Opiskelijat esimerkiksi kokeilivat, miltä tuntuu keskittyä lääkärinä potilaan kertomukseen, kun toinen opiskelija kuiskailee korvaan samalla mahdollisia uhkaavia virheitä, käyttäytymissääntöjä ja arvottavia tulkintoja. Kielteisiin ajatuksiin pyritään näin luomaan uusi näkökulma, jotta tilanteissa voidaan toimia omien tavoitteiden mukaisesti vaikeista ajatuksista huolimatta, kuvailee psykologi Kaisa Poutanen, joka toimi kurssin ohjaajana Helsingin yliopistossa yhdessä psykologi Sanna Selinummen kanssa.

Pahimmillaan stressaavat ajatukset ja virheiden pelkääminen voivat johtaa kehnoon hoitoon, kun nuoret lääketieteen ja hoitotyön ammattilaiset eivät uskalla myöntää erehtyvänsä tai tarvitsevansa apua kollegalta. Ongelmia tulee, jos aloitteleva työntekijä mieluummin välttelee ikäviä hoitotilanteita kuin kohtaa epävarmuutensa potilaan edessä.

Lisätietoja:

lehden toimittaja Kaisa Kiuttu, puh. 040 805 4256, kaisa.kiuttu@jyu.fi
yliopisto-opettaja Tiina Salomäki, puh. 09 1915 7027, tiina.salomaki@helsinki.fi
assistentti Christina Nokkala, puh. 02 333 6683, chrinok@utu.fi
psykologi Kaisa Poutanen, puh. 050 533 9753, kpoutanen@gmail.com

Yliopistopedagogiikka-lehti ilmestyy osoitteessa www.yliopistopedagogiikka.fi. Maksuttoman tiedotteen lehden ilmestymisestä voit tilata sähköpostiisi osoitteesta http://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/tilaaminen/.

Jaa |