Koulutuksen tutkimuslaitos

Kansainvälistyminen ei ole koulutuksessa kaikkien ulottuvilla (tiedote 3.9.2013)

Kansainvälistymismahdollisuudet eivät ole koulutuksessa samalla tavalla kaikkien ulottuvilla, kertoo Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen (KTL) tutkija Taru Siekkisen tuore selvitys. Selvityksessä tarkastellaan ensimmäistä kertaa kansainvälistymistä ja tasa-arvoa yhdessä ja se kattaa kaikki koulutusasteet.

Selvityksen on tilannut Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. KTL ja CIMO julkistavat tutkimusraportin tiistaina 3.9. klo 9.00. Julkistamisen yhteydessä ei järjestetä tiedotustilaisuutta.

– Tasa-arvo on suomalaisen koulutusjärjestelmän perusta. Kansainvälinen kokemus tuo monia välttämättömiä taitoja, siksi mahdollisuus siihen tulisi olla tasavertaisesti kaikkien ulottuvilla, kertoo vastaava asiantuntija Anne Siltala CIMOsta.

– Kielitaidon ja kulttuurienvälisen osaamisen lisäksi kansainvälinen kokemus kasvattaa muun muassa joustavuutta, ongelmanratkaisutaitoja ja suvaitsevaisuutta. Sekä monikulttuurinen yhteiskunta että kilpailukyky tarvitsevat kansainvälistä osaamista, Siltala jatkaa.

Kansainvälisyys kasautuu tytöille ja ylemmille sosiaaliryhmille

Selvityksen keskeisin tulos on, että tasa-arvoisissa kansainvälistymismahdollisuuksissa on vielä paljon kehittämistä, tiivistää tutkija Taru Siekkinen.

– Maaseutumaisten kuntien koulujen kielitarjonta on heikompaa kuin kaupungeissa, tytöt kansainvälistyvät kaikilla koulutusasteilla enemmän kuin pojat, ja sosioekonominen tausta vaikuttaa kansainvälistymiseen, joka myös kasautuu, Siekkinen sanoo.

Häviäjiä ovat pojat, alemmista sosiaaliryhmistä tulevat, erityistukea tarvitsevat, perheelliset opiskelijat ja maahanmuuttajat.

Korkeakoulutuksessa tasa-arvoiset mahdollisuudet toteutuvat selvityksen mukaan parhaiten. Vaihtopaikkoja on runsaasti tarjolla ulkomaisissa korkeakouluissa ja käytännössä kaikki halukkaat pääsevät vaihtoon.

– Tästä huolimatta alemmista sosioekonomisista taustoista lähtöisin olevat opiskelijat lähtevät muita harvemmin ulkomaille, vaikka Kelan opintotukea saa myös vaihto-opiskeluun, kertoo Siekkinen.

Eniten kehittämistä on peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.

Lisää vastuuta oppilaitoksille

Selvityksessä esitetään joukko toimenpidesuosituksia sekä oppilaitoksille että poliittisille päättäjille.

Keskeisimpänä suosituksena on, että oppilaille ja opiskelijoille pitää taata mahdollisuus opiskella kulttuurienvälisiä taitoja omassa oppilaitoksessaan, esimerkiksi kotikansainvälistymällä ja uuden teknologian avulla. Aliedustettuihin ryhmiin ja heidän erityistarpeisiinsa tulee kiinnittää enemmän huomiota. Kouluille tulee asettaa selkeitä tavoitteita ja siirtää vastuuta kansainvälistymisestä yksittäisiltä opettajilta enemmän oppilaitosten tasolle ja tasoittaa näin koulujen välisiä eroja. Kansainvälistymisen merkityksestä tulisi myös herättää enemmän yhteiskunnallista keskustelua, jotta sen merkitys tunnistettaisiin paremmin.

Selvitysraportti on annettu opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Lisätietoja

Raportti

Taru Siekkinen: Kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo koulutuksessa. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. 2013. Raportti on saatavilla 3.9. klo 9 osoitteessa: https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2013/f029

Miten saisi kaikki kouluissa osallistumaan kansainvälistymiseen ja sen suunnitteluun? Vastaa kysymykseen ja kommentoi saatuja tuloksia Koulutuksen tutkimuslaitoksen Facebook-sivulla http://facebook.com/koulutuksentutkimuslaitos

Koulutuksen tutkimuslaitos on valtakunnallinen koulutustutkimuksen keskus, joka toimii Jyväskylän yliopiston yhteydessä. KTL tutkii koko koulutusjärjestelmää perusopetuksesta korkeakoulutukseen, aikuisten oppimiseen sekä koulutuksen ja työelämän suhteisiin. Myös oppiminen koulutusjärjestelmän ulkopuolella, kuten työelämässä ja verkkoympäristöissä, on tutkimuskohteena. Tutkimuslaitos tukee opettajia, oppilaitoksia ja päätöksentekijöitä oppimisen edistämisessä ja koulutuksen kehittämisessä.

CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio. CIMO edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. CIMO toteuttaa vaihto-, harjoittelu- ja apurahaohjelmia ja vastaa Euroopan unionin koulutus- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta sekä Kulttuuri- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien tiedottamisesta. Lisäksi CIMO edistää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa.

Jaa |