Koulutuksen tutkimuslaitos

Opetuksen innovatiivisuus auttaa lapsia oppimaan - vain harva oppilas saa innovatiivista opetusta (tiedote 1.6.2012)

Opetuksen innovatiivisuus auttaa lapsia oppimaan. Oppilaat ovat kuitenkin epätasa-arvoisessa tilanteessa sen suhteen, minkälaiset mahdollisuudet heillä on 2000-luvun taitojen – kuten yhteistoiminnan, ongelmanratkaisun, itsesäätelyn ja tiedonrakentelun – omaksumiseen. Oppilaiden mahdollisuudet kehittää näitä taitoja ovat kouluissa eri puolilla maailmaa vähäisiä ja epäsäännöllisiä, toteaa tutkimusprofessori Marja Kankaanranta Jyväskylän yliopistosta. Innovatiivisessa opetuksessa painotetaan oppijalähtöistä pedagogiikkaa, laajennetaan oppimista luokkahuoneen ulkopuolelle sekä hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Kouluissa on kuitenkin suurta vaihtelua opettajien välillä innovatiivisen opetuksen määrässä ja laadussa. Tutkimus osoittaa, että parhaimmillaan tietotekniikka tarjoaa vahvan tuen innovatiivisuudelle.

Näihin asioihin syvennytään kansainvälisessä Innovatiivinen opetus ja oppiminen -tutkimuksessa (ITL-tutkimus), joka kuuluu Microsoftin Partners in Learning -ohjelmaan. Tutkimuksen toiseen vaiheeseen osallistui lukuvuonna 2010–2011 yhteensä 159 koulua, 4038 opettajaa ja 159 rehtoria. Suomen lisäksi tutkimukseen osallistuivat Australia, Englanti, Indonesia, Meksiko, Venäjä ja Senegal. Tutkimuksen Suomen osuudesta vastaa Jyväskylän yliopiston Agora Center yhteistyössä Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja informaatioteknologian tiedekunnan kanssa.


KOULUJEN VÄLILLÄ ISOT EROT TIETOTEKNIIKAN KÄYTÖSSÄ


Tietokoneiden määrä ja luotettavat yhteydet vaihtelivat paljon maiden ja koulujen välillä. Esimerkiksi englantilaiskouluissa oli keskimäärin 54 tietokonetta sataa oppilasta kohden, kun taas Senegalissa oli vain 2 tietokonetta sataa oppilasta kohden. Senegalissa oli haasteena
myös toistuvat sähkökatkot, joiden takia opettajalla tuli aina olla tietotekniikan hyödyntämiselle varasuunnitelmia. Suomalaiskouluissa oli keskimäärin 24 tietokonetta sataa oppilasta kohden, vaihtelun ollessa välillä 7–41 tietokonetta sataa oppilasta kohden. Tietotekniikan käyttömahdollisuuksissa on olennaisinta se, missä määrin oppilailla on käytettävissä tietokoneita luokkahuoneissa, arvioi tutkija Juho Norrena Jyväskylän yliopistosta.

 

TIETOTEKNIIKKA TARJOAA VAHVAN TUEN INNOVATIIVISUUDELLE


Tietotekniikka tarjoaa vahvan tuen innovatiivisuudelle, jos sen hyödyntäminen on johdonmukaista ja pedagogisesti perusteltua, analysoi tutkimusprofessori Kankaanranta. Koulujen välillä on vaihtelua tietotekniikan pedagogisen hyödyntämisen tavoissa. Vaihtelua havaittiin etenkin siinä, miten syvällisesti yksittäiset opettajat integroivat tietotekniikkaa arjen käytänteisiin. Kaiken kaikkiaan tietotekniikan opetuskäyttö on leviämässä laajemmalle. Suurin osa tietotekniikan käytöstä kouluissa on peruskäyttöä, ja pedagogisesti perusteltu korkeatasoinen käyttö on vielä vähäistä.

 

OPPIMISTEHTÄVÄ ENNAKOI OPPIMISEN LAATUA


Opettajat ja rehtorit arvioivat, että opetuksen innovatiivisuus on yhteydessä oppilaiden oppimiseen. Tulosten mukaan opettajan antama oppimistehtävä ennakoi voimakkaasti oppilastyön laadukkuutta. Vaihtelusta on 86 % selitettävissä tehtävään – ei oppilaisiin – liittyvillä eroilla. Tällöin opettaja voi mahdollistaa, mutta myös rajoittaa oppilaan 2000-luvun taitojen oppimista, kertoo tutkija Juho Norrena.
Tehtävien arvioinnissa tuli esille ns. kattovaikutus. Vaikka oppilailla oli mahdollisuus osoittaa suurempaa 2000-luvun osaamista kuin mitä oppimistehtävä edellytti, he vain harvoin tekivät näin. Opetus- ja oppimistehtävät osoittivat oppilaiden oppivan 2000-luvun taitoja, kunhan opettajat suunnittelevat tällaisia taitoja sisältäviä tehtäviä. Kaiken kaikkiaan 2000-luvun taitojen toteutuminen oppilaiden työskentelyssä on vielä suhteellisen harvinaista.


OPETTAJA KESKEISESSÄ ROOLISSA


Opettajalla on keskeinen rooli innovatiivisen opetuksen edistämisessä kouluissa. Innovatiivinen opettaminen on yhteydessä mm. opettajan mahdollisuuksiin yhteistoimintaan, ammatilliseen kehitykseen sekä koulun johdon osoittamaan tasapuoliseen tukeen ja kannustukseen. Nämä tekijät antavat mahdollisuuksia uusien käytänteiden kokeilemiseen ja integroimiseen, analysoi tutkija Juho Norrena.
Suomalaisopettajista 45 % oli kiinnostunut osallistumaan aikaisempaa enemmän täydennyskoulutukseen. Keskeisimmät esteet opettajien täydennyskoulutukseen osallistumiselle ovat tarkoituksenmukaisen koulutuksen vähäisyys, vaikeudet opetustyöstä irrottautumisessa ja koulutuksen hinta.


Opettajat kokivat eniten tarvetta koulutukselle, joka auttaa innovatiivisten opetuskäytänteiden integroimista osaksi omaa opetusta ja joka sopii opettajan omiin tarpeisiin. Koulutuksen toivotaan antavan tietoa ja ohjausta tietotekniikan pedagogisista mahdollisuuksista ja käyttötavoista. Näihin tarpeisiin ja toiveisiin on ITL-tutkimuksessa kehitetty opettajille koulutusmalleja, jotka ovat jo saaneet innostuneen vastaanoton, kertoo ohjelmapäällikkö Marianna Nieminen Microsoft Oy:sta.


LISÄTIETOJA:


Tutkimusprofessori Marja Kankaanranta, Jyväskylän yliopisto, marja.kankaanranta@jyu.fi, puh. 040-8669085
Tutkija Juho Norrena, Jyväskylän yliopisto, juho-matti.norrena@jyu.fi, puh. 0400-247474
Ohjelmapäällikkö Marianna Nieminen, Microsoft Oy, Marianna.Nieminen@microsoft.com
ITL-tutkimuksen suomenkielinen raportti saatavilla: http://ktl.jyu.fi/ktl/ajankohtaista/tiedotteita/2012/t010612

Jaa |