Koulutuksen tutkimuslaitos

Kilpailu väärentää korkeakoulutuksen moraalin (tiedote 7.9.2012)

Tutkijoiden mielestä korkeakoulutuksen uudistamisessa seilataan vaarallisilla vesillä.
Lisääntyvä kansallinen ja kansainvälinen kilpailu rapauttaa akateemisia arvoja ja vaarantaa
yliopiston perustehtävien suorittamisen. Samalla se voi pahimmillaan johtaa opiskelijoiden
eriarvoistumiseen ja henkilökunnan moraalin heikkenemiseen.


Tällainen tulevaisuus näyttäytyy juuri ilmestyneessä korkeakoulututkijoiden kirjassa
korkeakoulujen kannattavuudesta, joka arvioi korkeakoulutuksen nykymenoa ja
tulevaisuutta. Sen ovat julkaisseet Korkeakoulututkimuksen seura ry ja Jyväskylän yliopiston
Koulutuksen tutkimuslaitos


– Suomalaista korkeakoulupolitiikkaa on viime vuosikymmeninä uudistettu hengästyttävällä
vauhdilla. Uudistuksia on motivoinut tarve parantaa korkeakoulujärjestelmän resurssien
käytön tehokkuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä, kertovat kirjan toimittajat Helena Aittola
ja Taina Saarinen.


Kilpailu uhkaa korkeakoulujen perustehtäviä


Ulkopuolelta ohjatusta kilpailusta on tullut pakkomielle ja fetissi korkeakoulutuksen piirissä.
Ranking-listojen ja vertailujen suosio on johtamassa ulkokohtaiseen brändityöhön ja
opiskelijoiden eriarvoiseen kohteluun, kun kilpailun korostaminen kärjistää sosiaalista
epätasa-arvoa opiskelijoiden valikoinnissa ja kohtelussa.


– Koveneva kilpailu alkaa jo rapauttaa akateemisia arvoja ja vaarantaa perustehtävien -
tutkimuksen ja opetuksen - suorittamista, tutkimusjohtaja Rajani Naidoo Bathin yliopistosta
arvioi artikkelissaan. Tarvitaan yhteinen käsitys siitä, mikä korkeakouluissa on arvokasta,
jolloin voidaan kehittää yhteisiä strategioita kilpailun tuhoisimpien muotojen karsimiseksi
sekä vaalia suhteita, joita ei ole pelkistetty tuotteistetuiksi kaupankäynnin kohteiksi. Kaikki
kilpailu ei toki ole pahasta, mutta itseisarvoinen ja esineellistävä kilpailu on tuhoisaa, Naidoo
jatkaa.


Suomessa yliopistojen valjastaminen yhä kiinteämmin taloudellisen kasvun ja kansainvälisen
kilpailukyvyn palvelukseen on tuonut korkeakouluihin markkinamuotoisuuden, työn uudet
hallintatavat ja suoritekeskeisyyden.


– Uusi valikoivasti kannustava palkkausjärjestelmä, työajan seuranta, laadunhallinta ja
arviointi ovat lisänneet yliopistoissa erilaisia sepitekulttuurin muotoja, moraaliongelmia ja
aikakontrollia. Yliopistolaiset kokevat, että akateemiseen työhön on tullut lisää byrokratiaa,
kollektiivista itsepetosta ja näennäistoimintaa, joka varastaa aikaa tutkimukselta ja
opetukselta, kertoo Arto Jauhiainen tutkimusryhmineen Turun yliopistosta.


– Jokainen yliopistoissa työskentelevä joutuukin vastaamaan kysymykseen akateemisen
työn kannattavuudesta omakohtaisesti, toteaa professori Keijo Räsänen Aalto-yliopiston
Johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitokselta. Puhe tähdistä ja huipuista sulkee
ulos johdon kaavailuista valtaosan yliopistojen nykyisestä henkilöstöstä. Julkaisutoiminnan
avulla saavutettavan maineen ja rahan ohella myös yliopisto-opetuksen tason parantamista
ja uusien tutkijasukupolvien kasvattamista tulisi pitää tärkeänä, Räsänen päättää.


Korkeakoulujen kannattavuus ei ole vain taloudellinen kysymys


Melbournen yliopiston professori Simon Marginson peräänkuuluttaa korkeakoulutukseen
kriittistä linjakeskustelua ja selkeitä strategisia valintoja, joissa otetaan huomioon
korkeakoulutuksen talouden lisäksi myös sen kulttuuriset ja sosiaaliset mahdollisuudet
yksilölle, yhteiskunnalle ja globaalille yhteisölle.


– Toimintamme on täysin tarkoituksetonta, jollemme usko, että parempaa on luvassa,
Marginson tiivistää.


– Korkeakoulutuksen kannattavuutta ei siis saa rajata pelkästään taloudelliseksi
kysymykseksi, kiteyttävät kirjan toimittajat Helena Aittola ja Taina Saarinen.


Lisätietoja:


Erikoistutkija Helena Aittola, helena.s.aittola@jyu.fi, 040 805 4243
Professori Arto Jauhiainen, arto.jauhiainen@utu.fi, 040 729 232
Professori Keijo Räsänen, keijo.rasanen@aalto.fi, 050 522 9976

Julkistettu teos: Kannattaako korkeakoulutus? Toim. Helena Aittola & Taina Saarinen.
Korkeakoulututkimuksen seura ry. ja Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos. 2012.
238 s. 29 e.

Julkaisua voi tilata Koulutuksen tutkimuslaitoksen asiakaspalvelusta, ktlasiakaspalvelu@
jyu.fi, p. 040 805 4276 tai verkkokaupasta www.ktl-julkaisukauppa.fi
Mediakappaleet: julkaisupäällikkö Jouni Sojakka, jouni.sojakka@jyu.fi, 040 805 4287

Jaa |