Koulutuksen tutkimuslaitos

Kansainvälinen 38 maan tutkimus: Suomalaisnuoret eivät kannata Euroopan yhdentymistä (tiedote 22.11.2010)

Nuoret vaikuttavat verkostojensa kautta


Suomalaisnuorilla on vahva eurooppalainen identiteetti, mutta he eivät kannata Euroopan
poliittista yhdentymistä. Myös oppilaidemme EU-tiedot ovat Eurooppalaisessa vertailussa
varsin hyvät. Nuoret kokevat voivansa vaikuttaa heille tärkeiden ongelmien
ratkaisemiseen verkostojensa kautta. Poliittisesti nuoret ovat valmiita protestoimaan
ostoboikotein, yleisönosastokirjoituksin sekä rintamerkein ja t-paidoin.


Tällaisiin tuloksiin on tultu Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen
yhteistyössä opetusministeriön kanssa Suomessa toteuttamassa ICCS-tutkimuksessa.
Hankkeen kansainväliset ja Suomen uudet tulokset julkistettiin tänään. Tutkimukseen
osallistui keväällä 2009 Suomessa 3307 peruskoulun 8. luokan oppilasta 176 koulusta ja
2295 opettajaa. Lisäksi tietoja kerättiin myös koulujen rehtoreilta.


SUOMALAISNUORET EIVÄT KANNATA EUROOPAN POLIITTISTA
YHDENTYMISTÄ


Suomalaisnuorilla on vahvimpiin kuuluva eurooppalainen identiteetti tutkittujen 24
Euroopan maan joukossa. Vahvin eurooppalainen identiteetti Euroopassa on italialaisilla
ja heikoin latvialaisilla nuorilla. Kahdeksasluokkalaisistamme 97 % kokee itsensä
eurooppalaiseksi ja 95 % on ylpeä siitä, että asuu Euroopassa. Suomalaisnuorilla vahva
eurooppalainen identiteetti yhdistyi vahvaan kansalliseen ja pohjoismaiseen identiteettiin.
Sen sijaan suomalaisnuoret suhtautuvat tutkituista maista negatiivisimmin Euroopan
poliittiseen yhdentymiseen. Myönteisimmin yhdentymiseen suhtautuivat kyproslaiset,
bulgarialaiset ja maltalaiset.

– Suomalaisnuoret haluavat selvästi pitää kiinni Suomen
oikeuksista päättää omista asioistaan, omasta eduskunnasta/parlamentista ja presidentistä,
kertoo tutkija Annikka Suoninen Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

– Poliittista yhdentymistä huomattavasti myönteisemmin nuoret suhtautuvat Euroopan taloudelliseen
yhdentymiseen ja kansalaisten vapaaseen liikkuvuuteen Euroopassa, Suoninen jatkaa.


SUOMALAISNUORISTA VAIN KOLMANNES TIETÄÄ KUKA VALITSEE MEPIT


Tämän vuoden kesäkuussa julkistettujen ICCS:n ensitulosten mukaan suomalaisnuorten
yhteiskunnalliset tiedot ovat 38 osallistujamaan huippua. Suomalaisnuorten EU-tiedot
eivät kuitenkaan ole aivan yhtä hyvät.

– Suomalaisnuoret osasivat vastata selvästi
eurooppalaisten oppilaiden keskiarvoa paremmin useimpiin EU:n lakeja ja toimintalinjoja
sekä valuuttaa koskeviin kysymyksiin. Sen sijaan tiedot EU:n organisaatiosta ja
instituutioista jäivät Euroopan maiden keskitasolle. EU-tietämys vaihteli huomattavasti
eri Euroopan maissa, myös Suomessa, valottaa professori Pekka Kupari.


Suomalaisnuorista vain 33 % tiesi, että eurooppalaiset äänestäjät valitsevat
europarlamentaarikot, 36 % ettei Euro ole kaikkien EU-maiden virallinen rahayksikkö,
45 % kuinka monta jäsenmaata EU:ssa on kymmenen maan tarkkuudella ja 30 % että
EU:n jäsenyysehtona on demokraattisuus. Kuitenkin kahdeksasluokkalaisista kaikki
tiesivät Suomen olevan EU:n jäsen ja 97 % tunnisti EU:n lipun. Suomalaisnuorista 89 %
tiesi EU:n roolin valtioiden välisenä taloudellisena ja poliittisena yhteistyöelimenä, 95 %
EU:n tavoitteen edistää rauhaa, hyvinvointia ja vapautta alueellaan ja 95 % kaikkein EU:n
maiden allekirjoittaneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen.


NUORET VAIKUTTAVAT VERKOSTOJENSA KAUTTA


Suomalaisnuoret yhteiskunnallinen ja poliittinen osallistuminen on kansainvälisesti
verraten erittäin vähäistä. Mutta miten nuoret katsovat voivansa osallistua ja vaikuttaa?
Koulujen päätöksentekoon nuoret eivät koe voivansa vaikuttaa, sillä suomalaisoppilaiden
mielipiteet otetaan koulujen päätöksenteossa kansainvälisesti verraten huonosti huomioon.
Tätä mieltä ovat myös heidän opettajansa. Vähiten kahdeksasluokkalaiset kokevat
voivansa vaikuttaa lukujärjestykseen, opetusmateriaaleihin, koulun sääntöihin ja
opetettaviin asioihin.


Suomalaisnuorista yli 60 % katsoo, että heidän ikäisensä nuoret voivansa vaikuttaa
tärkeiksi kokemiensa ongelmien ratkaisemiseen internet- ja ystävyysverkostojensa sekä
oppilaskuntatoiminnan kautta. Yli 50 % arvelee voivansa vaikuttaa myös omilla
elämäntavoillaan, osallistumalla internet-vetoomuksiin, kirjoittamalla
mielipidekirjoituksia verkkoon tai lehtien yleisönosastoon.


Suomalaisnuorten valmius poliittiseen protestointiin on lähellä osallistujamaiden
keskitasoa. Kahdeksasluokkalaisista 65 % olisi valmiita protestoimaan poliittisesti
ostoboikotein, 62 % kirjoittamalla sanomalehden yleisönosastoon ja 56 % käyttämällä
mielipiteen ilmaisevaa rintamerkkiä tai t-paitaa. Suomalaisnuoret ovat selvästi
kansainvälistä keskiarvoa valmiimpia protestoimaan näillä kolmella tavalla, mutta
esimerkiksi rauhanomaisiin mielenosoituksiin suomalaiset ovat valmiit osallistumaan
selvästi keskimääräistä vähemmän. Suomalaisnuoret eivät myöskään ole valmiita
käyttämään radikaaleja protestointikeinoja, kuten julkisten rakennusten valtaamista
(14 %), liikenteen tukkimista (17 %) ja iskulauseiden maalaamista seiniin (23 %).


MIKÄ ICCS-TUTKIMUS ON?


International Civic and Citizenship Education Study (ICCS) -hankkeesta käytetään
Suomessa nimeä Nuorten yhteiskunnallisen osaamisen, osallistumisen ja asenteiden
tutkimus. Sen on organisoinut kansainvälinen koulusaavutuksia selvittävä järjestö IEA
(International Association for the Evaluation of Educational Achievement). Tavoitteena
on selvittää, millaiset valmiudet nuorilla on omaksua ja sitoutua aktiivisen kansalaisen
rooliin 21. vuosisadan yhteiskunnassa.


Lisätietoja:
Professori Pekka Kupari, (014) 260 3278, 050 382 5365, pekka.kupari@jyu.fi
Tutkija Annikka Suoninen, (014) 260 1320, 040 552 4793, annikka.suoninen@jyu.fi
Julkaisupäällikkö (tiedottaja) Jouni Sojakka, (014) 260 3230, 040 707 1354,
jouni.sojakka@jyu.fi


Tutkimuksen Suomen verkkosivut, julkistettu raportti, osallistujamaat ja tärkein grafiikka
löytyvät osoitteesta:
http://ktl.jyu.fi/ktl/iccs


Kansainväliset ICCS-sivut ja raportit:
http://iccs.acer.edu.au/

Jaa |