Koulutuksen tutkimuslaitos

Suomalaiset yliopistot ja korkeakoulut hyvin verkostoituneita yhteiskuntaan (tiedote 21.6.2016)

 

Nuorten suomalaisten tutkijoiden verkostoituminen sekä yhteiskunnan ja liike-elämän että muiden korkeakoulujen kanssa on vahvinta tutkituissa neljässä maassa. Kaikkiaan kuudessa maassa tutkimuksessa mukana olleet yliopistot ja korkeakoulut olivat verkostoituneita kolmella tasolla: paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Opetukseen keskittyvillä korkeakouluilla painottui yhteistyö paikallisten yritysten ja organisaatioiden kanssa. Kansainväliseen tutkimukseen panostavilla yliopistoilla perusta oli kansainvälisessä, pääosin tutkijoiden, välisessä yhteistyössä.

Nämä tiedot käyvät ilmi Iso-Britannian, Portugalin, Saksan, Suomen, USA:n ja Venäjän vertailevassa tutkimuksessa, jossa analysoitiin monipuolisesti erilaisten yliopistojen ja korkeakoulujen verkostoitumista tietoyhteiskuntiin. Tutkimusprojektin tieteellisenä johtajana toimi professori Jussi Välimaa ja projektipäällikkönä yliopistotutkija David M. Hoffman Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

 – Nämä tutkimustulokset eivät tue poliittisia pyrkimyksiä luoda vain kansallisen tason tai toisaalta ”maailmanluokan” yliopistoja. Suomessa yhteiskunnan resursseja on kuitenkin keskitetty yhä harvempiin yliopistoihin. Tämä on johtamassa hierarkkisesti kerrostuneeseen korkeakoululaitokseen, jossa häviäjiä ovat erityisesti syrjäisten seutujen ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Kansainvälisen kokemuksen mukaan tällainen kehityskulku ei palvele pyrkimyksiä luoda tasa-arvoinen yhteiskunta, sillä se kärjistää eroja eri alueiden ja yhteiskuntaryhmien välillä, korostavat Välimaa ja Hoffman.

 

Korkeakoulut avainasemassa verkostoituneissa tietoyhteiskunnissa

 

Eri maiden käsitykset vaihtelivat suuresti siitä, millaisia tietoyhteiskuntia ne ovat luonteeltaan.

 – Saksassa haluttiin olla edelläkävijöitä, Iso-Britanniassa korostettiin yksilön vastuuta työllistymisessä, Portugalissa haluttiin saada muiden etumatkaa kiinni ja Suomessa pyrittiin mallioppilaaksi korostamalla sivistyksen ja innovatiivisuuden yhteispeliä, kertoo yliopistotutkija Terhi Nokkala Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

– Korkeakoulut ovat nykyisessä verkostoituneessa tietoyhteiskunnassa keskeisiä toimijoita, sillä niillä on kapasiteettia sekä tuottaa uutta tietoa, verkostoitua kaikkien eri toimijoiden kanssa että teknologinen infrastruktuuri yhdistää nämä toiminnat toisiinsa, valottavat Välimaa ja Hoffman korkeakoulujen yhteistä asemaa tutkituissa maissa.

Tutkimustulokset perustuvat Suomen Akatemian ja European Science Foundationin rahoittamaan projektiin Change in Networks, Higher Education and Knowledge Society. Tutkimus toteutettiin vuosina 2009–2014  Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen johdolla.  Tutkimuksen aineistona olivat kansalliset koulutuspoliittiset dokumentit, eri maissa noin 30 yliopiston profiilien analyysit ja 12 yliopiston tapaustutkimukset sekä social network analysis -menetelmällä tehdyt verkostoanalyysit ja lisäksi tilastolliset analyysit.

 

Lisätietoja:

Professori Jussi Välimaa, p. 0400 248 112, jussi.p.valimaa@jyu.fi

Senior researcher David M. Hoffman, p. 040 805 4247, david.hoffman@jyu.fi

Yliopistotutkija Terhi Nokkala, p. 040 805 4270,

 

Tutkimusraportti:

David M. Hoffman & Jussi Välimaa (toimittaneet): Re-becoming Universities? Higher Education Institutions in Networked Knowledge Societies. Springer 2016. http://www.springer.com/gp/book/9789401773683

Tutkimushanke:
https://ktl.jyu.fi/cinheks

 

Jaa |