Koulutuksen tutkimuslaitos

Ammatillinen koulutus Suomessa vetovoimaisempaa kuin muissa Pohjoismaissa (tiedote 23.4.2015)

Suomalaisen ammatillisen koulutuksen suosio on kasvanut hitaasti mutta varmasti 1990-luvun alkupuolelta alkaen: peruskoulusta ammatilliselle toiselle asteelle siirtyvien osuus on reilussa parissakymmenessä vuodessa noussut 32 prosentista 42 prosenttiin. Lukuvuonna 2011/2012 ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevien osuus oli 70 prosenttia toisen asteen koulutuksen (ammatillinen peruskoulutus ja lukio) opiskelijoista, kun vastaava EU:n keskiarvo oli 50 prosenttia.  Tämä on poikkeuksellista, sillä muualla Euroopassa ammatillinen koulutus kamppailee arvostusongelmien kanssa.

Suomalaista ammatillista koulutusta on nyt verrattu pohjoismaisessa Nord-VET (Future of Vocational Education and Training – Learning from the Nordic Countries) hankkeessa Tanskan, Ruotsin ja Norjan ammatilliseen koulutukseen.

– Ammatillisen koulutuksen asemaa ja arvostusta on kehitetty Suomessa pitkäjänteisellä opetussuunnitelmien ja koulutusrakenteiden kehittämistyöllä. Keskeisiä uudistuksia ovat olleet muun muassa yleissivistävän aineksen tuominen koulupohjaiseen ammatilliseen koulutukseen siten, että ammattiin opiskeleville voidaan tarjota yleinen korkeakoulukelpoisuus, kertoo professori Marja-Leena Stenström Koulutuksen tutkimuslaitoksesta.

Muita suomalaista ammattikoulutusta vahvistavia tekijöitä hankkeen tulosten mukaan ovat olleet työssäoppimisen tuominen näkyväksi osaksi opintoja sekä ammattiosaamisen näytöt. Kansainväliset World Skills ja kansalliset Taitaja-kisat ovat puolestaan tuoneet esille ammattiosaamisen tasoa sekä lisänneet ammatillisen koulutuksen kansainvälistymistä. Tästä kertoo myös se, että nykyään myös ammattiin opiskelevat osallistuvat kansainvälisiin vaihtoihin EU-ohjelmien kautta.

Ammatillisen koulutuksen suosion kasvu on osittain myös 1990-luvulla perustettujen ammattikorkeakoulujen ansiota: ne tarjoavat systemaattisen jatkokoulutusväylän toisen asteen opiskelijoille.

– Jatko-opintomahdollisuudet eivät ole yhtä kattavia muissa Pohjoismaissa, Stenström toteaa.

Valmistuvien ammattiopiskelijoiden haasteena ovat työllistyminen sekä kilpailu työmarkkinoilla korkeakoulutettujen kanssa. Samalla kuitenkin avoimet opintopolut ja joustavat koulutusmahdollisuudet sallivat jatko- ja uudelleenkouluttautumisen, jos ura ei ensimmäisellä tutkinnolla urkene. Myöskään ammattiin opiskelevien opettaminen ei ole ongelmatonta:

– Opettajien kannalta haasteena ovat moninaistuvat opiskelijaryhmät, kun osa tähtää Skills-kisoihin ja osa opiskelee jo toista tutkintoaan, pohtii hankkeen tutkija Maarit Virolainen.

Nord-VET-hanketta rahoittaa NordForsk ja sitä koordinoidaan Roskilden yliopistosta Tanskasta. Hankkeen suomalaisena partnerina on Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.

 

Lisätietoja:

Grafiikka:

https://ktl.jyu.fi/ajankohtaista/taulukot230415

  • Peruskoulusta toiselle asteelle siirtyneet 2005–2012
  • Ammatillisen peruskoulutuksen osallistujamäärät Pohjoismaissa ja EU:ssa 2011/2012

Raportit

Hankkeen ensimmäisiä tuloksia on julkaistu seuraavassa artikkelissa ja raporteissa:

Jaa |