Koulutuksen tutkimuslaitos

Kansainvälinen lukutaitotutkijoiden tapaaminen Jyväskylässä (tiedote 10.8.2015)

Yli 50 maan lukutaitotutkijat kokoontuvat tänään Jyväskylään. Kyseessä on kansainvälisen lukutaitotutkimuksen (PIRLS 2016) tapaaminen. PIRLS on PISAn kaltainen laaja kansainvälinen hanke, mutta ainoa kansainvälinen, nimenomaan alakoululaisten lukutaitoa kartoittava tutkimus. Perjantaihin saakka kestävään tilaisuuteen osallistuu noin 130 asiantuntijaa.

– On hienoa saada nämä eri maiden lukutaitoasiantuntijat tänne Jyväskylään näin kouluvuoden alkajaisiksi. Se muistuttaa meitä siitä, kuinka ensiarvoisen tärkeää lukutaito on joka puolella maailmaa, mutta toisaalta myös siitä, kuinka erilaisissa olosuhteissa lapset eri puolilla maailmaa opettelevat lukemaan. Meillä kaikilla täällä olevilla on kuitenkin yhteinen päämäärä, eli varmistaa, että lapset kaikkialla maailmassa saisivat sellaista lukutaidon opetusta, että he sen turvin löytävät paikkansa elämässä, kertoo PIRLSin kansallinen tutkimuskoordinaattori, yliopistotutkija Inga Arffman Koulutuksen tutkimuslaitoksesta.

Aiempien PISA- ja PIRLS-tulosten mukaan Suomi on yksi lukutaidon kärkimaista. Koska lukutaito varhaisella iällä luo pohjan lukutaidon kehitykselle, auttavat PIRLS-hankkeen tulokset selittämään myös vanhempien oppilaiden ja opiskelijoiden menestystä lukutaidossa.

– Suomen hyvä maine lukutaidossa on yksi niistä syistä, jonka vuoksi olemme odottaneet tätä tapaamista todella innokkaasti, toteaa Ina Mullis, toinen kansainvälisen PIRLS-hankkeen johtajista, sekä yksi kokouksen pääpuhujista ja puheenjohtajista.

 

Verkkolukutaito mukana

 

PIRLS-kokeessa kukin oppilas saa luettavakseen painetun, värikuvin kuvitetun vihkon, joka sisältää yhden kaunokirjallisen tekstin ja yhden asiatekstin sekä näihin liittyviä monivalinta- ja avoimia tehtäviä. Ensimmäistä kertaa osallistujamailla on myös mahdollisuus osallistua sähköiseen verkkolukutaidon kokeeseen – Suomi ei kuitenkaan ole tässä vielä mukana.

– Verkkolukutaidon arviointi on uusi, jännittävä lisäys PIRLS 2016 -kokeeseen. Modernissa tietoyhteiskunnassamme tiedonhaku verkosta on keskeinen tapa löytää tietoa missä tahansa kouluaineessa. Opetussuunnitelmissa ympäri maailman onkin alettu ottaa huomioon verkkolukutaidon tärkeys perinteisen lukutaidon ohella, Mullis kertoo.

Varsinaisen lukutaitokokeen lisäksi oppilailta, opettajilta, vanhemmilta ja rehtoreilta kysytään runsaasti taustatietoja kyselylomakkeilla, jotka antavat tietoa muun muassa siitä, miten varhaislapsuudenlukukokemukset vaikuttavat lukutaitoon.

PIRLS järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2001, ja nyt osallistujamaita on jo noin 60. Suomi osallistui PIRLSiin ensimmäisen kerran vuonna 2011. Järjestäjien tapaamisia on yleensä noin puolen vuoden välein, tapaamispaikkana aina eri osallistujamaa. Tämänkertaisen tapaamisen tarkoituksena on koemateriaalien viimeistely. Materiaalit on testattu aiemmin kevään 2015 aikana järjestetyssä esikokeessa.

Suomessa PIRLS-tutkimuksen toteuttaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.

 

Lisätietoja:

Jaa |