Koulutuksen tutkimuslaitos

Pisa lyhyesti

Mikä Pisa on?

  • PISA (Programme for International Student Assessment) on OECD:n jäsenmaiden yhteinen tutkimusohjelma.
  • PISA tuottaa tietoa koulutuksen tilasta ja tuloksista kansainvälisessä vertailukehyksessä, mutta myös tietoa koulun ulkopuolella tapahtuvaan oppimiseen vaikuttavista tekijöistä.
  • PISA-ohjelma koostuu muutaman vuoden välein (2000, 2003, 2006, 2009, 2012, 2015, 2018) toteutettavista PISA-tutkimuksista.

Mitä tutkitaan?

  • Miten 15-vuotiaat nuoret hallitsevat tulevaisuuden kannalta keskeisiä avaintaitoja, millaiset tekijät vaikuttavat näihin taitoihin ja miten taidot kehittyvät ajan myötä?
  • Lukutaitoa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Lukutaito oli ensimmäisen, vuonna 2000 tehdyn tutkimuksen pääalue. PISA-tutkimuksen pääalue vuonna 2003 oli matematiikka ja vuonna 2006 luonnontiede. Vuonna 2009 vuorossa oli jälleen lukutaito, 2012 matematiikka ja 2015 luonnontiede.
  • Oppilaiden taitoja ja valmiuksia selvitetään mahdollisimman todenmukaisissa, arkielämän ja tulevaisuuden tarpeita muistuttavissa tilanteissa. Tutkimuksessa ei suoranaisesti arvioida opetussuunnitelmien sisältöjen hallintaa.
  • Tutkitaan myös nuorten opiskelutaitoja ja -valmiuksia lähinnä elinikäisen oppimisen näkökulmasta.

Ketä tutkitaan?

  • 15-vuotiaita, jotka Suomessa ovat pääosin 9-luokkalaisia ja osin 8-luokkalaisia tai toisen asteen oppilaitoksen oppilaita.
  • Tutkittavat valitaan satunnaisotannalla. Vuoden 2015 tutkimuksessa mukana oli Suomesta noin 168 koulua ja 5882 oppilasta. Vastausprosentti on Suomessa ollut varsin korkea, esimerkiksi vuoden 2015 tutkimuksessa 93%.

Osallistujamaat

  • Vuoden 2003 tutkimukseen osallistui 28 OECD-maata ja 4 OECD:n ulkopuolista maata. Vuoden 2015 tutkimuksessa mukana on jo yhteensä 73 maata tai aluetta, joista 34 OECD-maita ja 39 OECD:n ulkopuolelta.

Ketkä tutkivat Suomessa?

  • Tutkimuksen toteutuksesta Suomessa vastaa Koulutuksen tutkimuslaitos. Kansallisena koordinaattorina toimii professori Jouni Välijärvi. Tutkijoina vuonna 2015 ovat alueittain olleet Jenna Hiltunen (matematiikka), Kaisa Leino (lukutaito) ja Jouni Vettenranta (luonnontieteet). Lisäksi tutkimuksessa ovat olleet mukana Arto Ahonen, Suvi Lähteinen, Kari Nissinen, Virva Nissinen, Eija Puhakka ja Juhani Rautopuro. PISAssa selvitetään myös ongelmanratkaisutaitoja. Ongelmanratkaisuosuudesta vastaa Helsingin ylopiston Koulutuksen arviointikeskus (Mari-Pauliina Vainikainen). Tutkimusta rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Jyväskylän yliopisto

Tulokset

  • Vuonna 2000 tehdyn tutkimuksen ensimmäiset tulokset julkistettiin joulukuussa 2001. Niissä suomalaisnuoret osoittautuivat maailman parhaiksi lukijoiksi. Matematiikassa suomalaiset sijoittuivat neljännelle ja luonnontieteissä kolmannelle sijalle.
  • Vuoden 2003 tutkimuksen tulokset julkistettiin joulukuussa 2004. Matematiikassa, joka tuolloin oli pääalue, suomalaisnuoret sijoittuivat toiseksi Hongkongin jälkeen, lukutaitossa ja luonnontieteissä ensimmäisiksi sekä ongelmanratkaisussa toiseksi.
  • Vuoden 2006 tulokset julkisti joulukuussa 2007 Helsingin yliopisto yhdessä OPM:n kanssa.
  • Vuoden 2009 tulokset julkistettiin joulukuussa 2010. Suomalaisnuoret sijoittuivat lukutaidossa kolmanneksi, matematiikassa kuudenneksi ja luonnontieteissä kolmanneksi.
  • Vuoden 2012 -tutkimuksen tulokset julkistettiin joulukuussa 2013. Suomalaisnuoret sijoittuivat lukutaidossa kuudenneksi, matematiikassa 12., luonnontieteissä viidenneksi ja ongelmanratkaisussa yhdeksänneksi.
  • Vuoden 2015 -tutkimuksen tulokset julkistettiin joulukuussa 2016. Suomalaisnuoret sijoittuivat lukutaidossa neljänneksi, matematiikassa 13. ja luonnontieteissä viidenneksi. Yhteistoiminnalllisen ongelmanratkaisutaidon tulokset julkistetaan lokakuussa 2017.

    Suomalaisten sijoitus maiden välisessä vertailussa ei ole kuitenkaan pääasia, vaan PISA tuottaa ainutlaatuista ja monipuolista tietoa suomalaisen koulutuksen vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Tätä tietoa hyödynnetään laajasti sekä valtakunnan- että paikallistasolla suomalaisen koulun ja yksittäisen oppijan parhaaksi.

      Jaa |