Koulutuksen tutkimuslaitos

Kasvatuksen teemanumerot

Kirjoita teemanumeroon!

Tulevien teemanumeroiden kirjoittajakutsuja:

Sukupuoli ja risteävät erot kasvatuksessa ja koulutuksessa -teemanumero (3/2018)

Erityisesti sukupuolentutkimuksessa on viime aikoina pohdittu intersektionaalisuutta eli yhteiskunnallisten erontekojen samanaikaista vaikuttamista ja sitä, miten nämä erilaiset erot ja eronteot risteävät ja kietoutuvat toisiinsa. Kasvatuksen ja koulutuksen käytännöissä rakentuu, risteää ja kietoutuu yhteen monenlaisia eroja. Sukupuolen ja sen moninaisuuden kanssa risteäviä eroja ovat muun muassa yhteiskuntaluokka, etnisyys, maahanmuuttajastatus, seksuaalinen suuntautuminen, asuinpaikka, vammaisuus sekä kykyisyys. Intersektionaalisuus voidaan nähdä teoreettisena ja metodologisena työkaluna, jonka avulla niin yksilöön kuin yhteiskuntaankin kiinnittyviä eroja voidaan analysoida toisiinsa liittyen.

Teemanumeroon toivotaan artikkeleita kasvatustieteiden, aikuiskasvatustieteen, erityispedagogiikan ja kasvatushistorian lisäksi lapsi- ja nuorisotutkimuksen, sukupuolen, maskuliinisuuden, queer- ja transtutkimuksen sekä työelämäntutkimuksen näkökulmista. Teemanumeroon voi tarjota empiirisiä, teoreettisia ja metodologisia artikkeleita, katsauksia, puheenvuoroja ja kirja-arvioita esimerkiksi seuraavista aihepiireistä:

  • sukupuoli ja sen moninaisuus osana intersektionaalista analyysia, esimerkiksi miten risteävät erot (kuten sukupuoli, etnisyys, ikä, yhteiskuntaluokka, seksuaalisuus tai vammaisuus) ilmenevät koulutuksen ja kasvatuksen käytännöissä
  • risteävät erot koulujen, oppilaitosten ja työelämän instituutioiden käytännöissä
  • kasvatus intersektionaalisuuden näkökulmasta moninaisten yksilöiden tai ihmisryhmien (kuten opettajien, oppilaiden ja työntekijöiden) näkökulmasta
  • risteävät erot mediassa, oppikirjoissa ja opetussuunnitelmissa
  • erilaiset intersektionaalisuudet ja niiden soveltuvuus teoreettisesti tarkasteltuna
  • intersektionaalista näkökulmaa soveltavien tutkimusten metodologiset ratkaisut ja niiden kriittinen tarkastelu
  • risteävät erot ja niihin liittyvät normit ja normatiivisuudet (kuten valkoisuuden, vammattomuuden ja heteroseksuaalisuuden normatiivisuuden yhtäaikaisuus)
  • anti-rasistisen, anti-seksistisen ja anti-homofobisen koulutuksen risteävyys ja erillisyys

Teemanumeron toimittavat Annukka Jauhiainen, Jukka Lehtonen ja Outi Ylitapio-Mäntylä. Valmiit Kasvatus-lehden kirjoittajaohjeiden mukaiset artikkelikäsikirjoitukset tulee lähettää 31.8.2017 mennessä. Myös katsauksiksi, puheenvuoroiksi ja kirja-arvioiksi tarkoitetut tekstit lähetetään toimittajille 31.8.2017 mennessä.

Teemanumeroon tarjottavat tekstit lähetetään sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen annukka.jauhiainen (at) utu.fi.

Koulutuksen arviointi -teemanumero (5/2018)

Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa erilaisen päätöksenteon tueksi ja opetus- ja kasvatuskäytänteiden edistämiseksi.  Arvioinnin menetelmät ja prosessit vaihtelevat suuresti, koska arvioinnin kohteina olevien tahojen (henkilöt, organisaatiot, ohjelmat) tavoitteet ja luonne vaihtelevat. Arvioinnin valtavirrat keskittyvät erityisesti oppimistuloksiin, mutta enenevästi toteutetaan myös teema- ja ohjelma-arviointeja. Arvioinnin määrällinen lisääntyminen kaikkialla OECD-maissa on johtanut myös kriittisiin arvioihin arvioinnin painoarvosta, paradigmoista ja seurauksista sekä arviointiasiantuntemuksen laadusta.

Teemanumeroon tarjottavien käsikirjoitusten toivotaan käsittelevän paitsi osaamisen ja oppimisen arviointia myös laajemmin koulutuksen arviointia. Arvoa annetaan niin käsitteellis-teoreettisille kuin kvalitatiivisille ja kvantitatiivisille sekä niitä yhdistäville tutkimuksille. Alalla tarvitaan myös review-tyyppisiä käsikirjoituksia, jossa tarkastellaan arviointia erityisesti kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden avulla. Käsikirjoituksen tulee olla tutkimus, ei arviointi tai arviointiraportti, ja sen tulee olla tutkimukselle ominaiseen tapaan otteeltaan kriittinen.

Voit tarjota empiiristä, teoreettista tai katsausartikkelia esimerkiksi seuraavista aihepiireistä:

  • osaamisen arviointi laajasti ymmärrettynä esimerkiksi yleissivistävässä koulussa
  • teema- ja ohjelma-arviointi opetus- ja kasvatusalan konteksteissa tai niitä lähellä olevissa toimintaympäristöissä ja organisaatioissa
  • esi- ja perusasteen sekä ammatillisen koulutuksen sekä korkeakoulujen arviointi
  • uudet arviointimenetelmät
  • arvioinnin eettiset kysymyksiä ja arvot
  • arviointiasiantuntijuus ja -professio
  • arvioinnin tulevaisuuden trendit
  • arvioinnin kansainvälistyminen
  • arvioinnin sähköistyminen

Teemanumeron toimittavat Päivi Atjonen (UEF), Risto Hotulainen (HY) ja Juhani Rautopuro (JY). Teemanumeroon tarjottava, Kasvatus-lehden kirjoittajaohjeiden mukaisesti laadittu teksti toimitetaan viimeistään 8.1.2018 sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen paivi.atjonen (at) uef.fi.

Tulevia teemanumeroita, joiden kirjoittajahaku on päättynyt

Maahanmuuttajuus, etnisyys ja koulutus -teemanumero (3/2017)

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten koulutuspolkujen tutkimusta voidaan pitää yhtenä keskeisimmistä tutkimusta odottavista kohteista 2010-luvun Suomessa. Kansainvälisesti aihetta on tutkittu runsaasti jo pitkään, mutta väestöltään poikkeuksellisen homogeenisessa Suomessa aihe on noussut tutkijoiden mielenkiinnon kohteeksi vasta parin viime vuosikymmenen aikana. Nyt myös suomalainen koulutusjärjestelmä varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle kohtaa etnisesti, kulttuurisesti ja kielellisesti heterogeenisen oppilasjoukon. Tilanne on uusi ja hämmentävä, mutta samalla myös pysyvä. Hämmennystä kuvaa hyvin epätietoisuus käytetyistä (sopivista) termeistä.

Teeman merkitystä korostaa entisestään se, että koulutus on näiden lasten ja nuorten kohdalla keskeisin kotoutumista edistävä toimija. Tähän teemanumeroon toivotaan artikkeleita, katsauksia, puheenvuoroja ja kirja-arvioita, jotka tarkastelevat etnisyyttä ja maahanmuuttajuutta esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

  • sukupuolen merkitykset
  • maahanmuuttajasukupolvet koulussa ja työelämässä
  • identiteetti, kieli ja kulttuuri koulussa
  • siirtymät koulutuksessa
  • perheen asema koulutusvalinnoissa
  • syrjintä ja rasismi
  • koulu, toiseus ja marginalisoituminen.

Teemanumeron toimittavat Joel Kivirauma (TY) ja Markku Jahnukainen (HY).

Kestävä kehitys kasvatuksessa ja koulutuksessa -teemanumero (5/2017)

Kestävä kehitys on arvoperustainen, kompleksinen ja tulevaisuuteen kytkeytyvä aihe. Opittavana ja opetettavana aihepiirinä se on monella tapaa haastava. Sekä opettaja että oppija joutuvat yhdistelemään tietoa eri aloilta, sietämään tulevaisuutta koskevan tiedon epävarmuutta sekä tarkastelemaan kriittisesti vallitsevaa elämäntapaa ja sen perustana olevia arvoja.

Teemanumerossa tarkastellaan vastuulliseen maailmasuhteeseen kasvamista empiirisesti ja teoreettisesti. Tarkastelun kohteena ovat käyttäytymisen muutokseen ja yhteiskunnalliseen muutokseen liittyvät kysymykset kestävämpään elämäntapaan ja kulttuuriin siirryttäessä. Miten kestävää elämäntapaa opitaan ja opetetaan? Millaisia eroja eri ihmisryhmissä on tiedollisesti, käsityksellisesti, asenteellisesti tai toimintahalukkuuden suhteen? Kuinka koulutuspolitiikkaa pitäisi kehittää tulevaisuuden toivon ylläpitämiseksi? Entä miten olisi omaksuttavissa sellainen sivistyskäsitys, joka nykytiedon perusteella antaisi tuleville sukupolville syyn olla meistä ylpeitä?

Voit tarjota teemanumeroon empiiristä, teoreettista tai katsausartikkelia esimerkiksi seuraavista aihepiireistä:

  • ekososiaalinen sivistys
  • globaalikasvatus
  • ihmisoikeuskasvatus
  • ilmastokasvatus
  • kestävää kehitystä edistävä kasvatus
  • luonto- ja terveyskasvatus
  • ympäristökasvatus.

Käsikirjoitukset voivat käsitellä kaikkia ikäryhmää varhaiskasvatuksesta aikuisuuteen. Myös puheenvuorot ja aihepiiriä tarkastelevat kirja-arvioinnit ovat tervetulleita.

Teemanumeron toimittavat Essi Aarnio-Linnanvuori, Irmeli Palmberg ja Arto O. Salonen. Teemanumeroon tarjottava, Kasvatus-lehden kirjoittajaohjeiden mukaisesti laadittu teksti toimitetaan viimeistään 30.11.2016 sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen arto.o.salonen (at) helsinki.fi.

Jaa |